Ammattiyhdistys
- Uutiset
8.4.2024 8.00
Perustuslakivaliokunnan lausunto työtaisteluoikeuden rajoittamista koskevasta lainsäädännöstä valmistuiValiokunnan mukaan pääosa ehdotetuista muutoksista voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Säännöstä työntekijän velvollisuudesta maksaa työnantajalleen hyvitystä on kuitenkin välttämätöntä muuttaa. Valiokunnan lausuntoon liittyy eriävä mielipide. - Uutiset
5.1.2024 11.55
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Turvaamistoimivaatimus lakon yhteydessä jälleen korkeimmassa oikeudessa – KKO:2023:95Yhtiöt olivat vaatineet turvaamistoimihakemuksessaan, että ammattiliittoa kielletään sakon uhalla ryhtymästä 1.1.2022 alkavaksi ilmoitettuun lakkoon ja jos siihen oli ryhdytty, lopettamaan lakon yhtiöiden kuudella eri paikkakunnalla sijaitsevilla tehtaiden kaukolämpöä tuottavilla voimalaitoksilla ja jätevedenkäsittelyssä niiltä osin kuin työtaistelutoimenpiteet koskivat hakemuksessa yksilöityjä töitä, joiden tekemättä jättäminen lakon vuoksi johti yhtiöiden mukaan hengen ja terveyden ja/tai ympäristön tilan vaarantumiseen. Turvaamistoimihakemus oli koskenut lakon kieltämistä yhteensä 186 työntekijän töitä koskevilta osin, kun lakon piirissä oli ollut kaikkiaan noin 2 200 yhtiöiden työntekijää. - Uutiset
28.11.2023 8.00
EIT:n suuri jaosto: Ammattiyhdistyksen valitus julkisten tapahtumien kieltämisestä Sveitsissä covidin vuoksi oli jätettävä tutkimattaEIT katsoi maanantaina 27.11. antamassaan tuomiossa, ettei valitusta voitu ottaa tutkittavaksi EIS 35 artiklan mukaisesti. - Uutiset
7.6.2023 11.55
EIT: Tuomarin sananvapautta loukattiinAsia koski turkkilaisen tuomareiden ja syyttäjien neuvoston (CJP) antamaa kurinpitorangaistusta tuomarien ammattiliiton pääsihteerininä toimineelle tuomarille, joka oli antanut haastattelun valtakunnalliselle päivälehdelle. - Uutiset
28.3.2023 11.45
Hovioikeus: Yhtiöllä ei näytetty olleen työsopimuslain edellyttämää asiallista ja painavaa syytä siivojan irtisanomiseen - irtisanomisen ainakin yhtenä perusteena olivat olleet työntekijän yhteydenotot ammattiliittoon ja työsuhteeseen liittyvien ongelmien esille nostaminenAsiassa oli yhtiön valituksen johdosta HO:ssa kyse siitä, oliko kantaja laiminlyönyt työsuhteessaan työsuhteen mukaisia velvoitteitaan tavalla, jonka johdosta yhtiöllä oli ollut oikeus irtisanoa kantajan työsopimus. Lisäksi kysymys oli siitä, oliko työsuhteen päättämisen yhteydessä kantajaa syrjitty ammatti- ja ammattiyhdistystoiminnan perusteella. Edelleen kyse oli korvausten määrästä, mikäli katsottiin, että työsuhteen päättämiselle ei ollut ollut perustetta tai että se oli päätetty syrjivin perustein. Lisäksi kysymys oli kantajan oikeudesta vaatimiinsa palkkasaataviin, odotusajan palkkaan sekä korvaukseen työterveyshuollon kustannuksista. Yhtiön kantajalle yhdenvertaisuuslain mukaisena hyvityksenä maksettava määrä alennettiin 5.000 euroksi KO:n tuomiosta ilmenevine viivästyskorkoineen. Muilta osin KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 28.3.2023) - Uutiset
16.2.2023 11.30
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ylityökorvauksia koskevassa syrjintäriidassa - oletusta siitä, että yhtiö olisi menetellyt syrjivällä tavalla työntekijöiden ammattiyhdistystoiminnan vuoksi ei ollut syntynytKoska yhtiö ei ollut menetellyt syrjivästi tämän asian vastapuolina olevia työntekijöitä kohtaan, näillä ei ollut oikeutta saada yhtiöltä yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä. Koska yhtiö ei ollut myöskään menetellyt TSL 2 luvun 2 §:n ja 13 luvun 1 §:n vastaisella tavalla, vastapuolilla ei ollut oikeutta TSL 12 luvun 1 §:n mukaiseen vahingonkorvaukseen. Kanne oli näin ollen hylättävä. (Vailla lainvoimaa 16.2.2023. Valituslupa myönnetty.) - Uutiset
24.11.2022 11.30
Hovioikeus: Palkkion maksaminen eri suuruisena työtaistelutoimenpiteeseen osallistuneille kuin siihen osallistumattomille työntekijöille ei ollut hyväksyttävä syy poiketa työntekijöiden tasapuolisen kohtelun vaatimuksestaYhtiö ei ollut kyennyt näyttämään, ettei TSL 2 luvun 2 §:n mukaista syrjintäkieltoa olisi rikottu. HO hyväksyi KO:n ratkaisun perustelut ja lopputuloksen yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä koskevalta osalta (1 500 € /hlö). Aihetta ratkaisun muuttamiseen ei ollut (Vailla lainvoimaa 24.11.2022) - Uutiset
18.10.2022 11.17
EUT: Jäsenvaltion oikeuden mukaan perustetun yhtiön muuntaminen eurooppayhtiöksi (SE) ei saa johtaa siihen, että ammattiliittojen osallistumista yhtiön hallintoneuvostossa heikennetäänKun kansallisessa oikeudessa säädetään muunnettavan yhtiön osalta erillisestä valintamenettelystä ammattiliittojen esittämien henkilöiden valitsemiseksi työntekijöiden edustajiksi, tällainen valintamenettely on pysytettävä voimassa. - Uutiset
7.10.2022 9.08
KKO:lta valituslupa Paperiliiton lakon rajoittamista koskevassa asiassaKKO on myöntänyt Paperiliitolle valitusluvan asiassa, jossa on kysymys siitä, täyttyivätkö laissa säädetyt edellytykset sille, että Paperiliitto ry:n työtaistelua voitiin rajoittaa tuomioistuimen turvaamistoimipäätöksellä. - Uutiset
8.6.2022 10.30
EUT: Työntekijäjärjestön säännöissä vahvistettu ikäraja vaalikelpoisuudelle sen puheenjohtajan tehtävään kuuluu työsyrjintädirektiivin soveltamisalaanYhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista annetun direktiivin 2000/78/EY 3 artiklan 1 kohdan a ja d alakohtaa on tulkittava siten, että työntekijäjärjestön säännöissä vahvistettu ikäraja vaalikelpoisuudelle sen puheenjohtajan tehtävään kuuluu kyseisen direktiivin soveltamisalaan. - Uutiset
3.6.2022 13.50
Työntekijä kanteli työolojen epäkohdista, sai varoituksen ja menetti lisätehtävän – toimitusjohtajalle sakot työsyrjinnästäPohjoissuomalaisen hoivakodin toimitusjohtaja tuomittiin työsyrjinnästä sakkorangaistukseen. Toimitusjohtaja oli antanut työntekijälle varoituksen ja poistanut tämän tiimivastaavan tehtävän sen vuoksi, että työntekijä oli keskustellut työnantajan edustajan kanssa työolojen epäkohdista ja ottanut sitten yhteyttä ammattiliittoon sekä valvoviin viranomaisiin. Syyte työturvallisuusrikoksesta liittyen epäasialliseen kohteluun ja psykososiaaliseen kuormitukseen hylättiin. Työnantaja tuomittiin maksamaan korvausta ansionmenetyksestä, yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä 4 000 euroa sekä kärsimyskorvausta 1 200 euroa. (Vailla lainvoimaa 3.6.2022) - Uutiset
2.6.2022 13.30
EIT havaitsi lentoturvallisuudesta huolensa ilmaisseen ammattiliiton puheenjohtajan kohtelussa rikkomuksiaEIT:n 5. jaosto totesi yksimielisesti, että latvialaisessa asiassa oli rikottu kokoontumis- ja yhdistymisvapautta koskevaa EIS 11 artiklaa ja oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin koskevaa EIS 6 artiklaa. - Uutiset
2.6.2022 11.15
EUT: Työntekijäjärjestön säännöissä määrätty ikäraja vaalikelpoisuudelle sen puheenjohtajan tehtävään kuuluu syrjinnän vastaisen direktiivin soveltamisalaanTällaisen tehtävän poliittisella luonteella tai tehtävään ottamista koskevalla menetelmällä (vaali) ei ole merkitystä kyseisen direktiivin soveltamisen kannalta. - Uutiset
5.5.2022 16.00
EIT: Ammattiliiton edustajan tuomitsemisella loukattiin yhdistymisvapauttaEIT katsoi yksimielisesti, että yhdistymisvapautta koskevaa EIS 11 artiklaa oli rikottu, kun kroatialainen ammattiliiton edustaja oli tuomittu 4 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen 15 jäsenehdokkaan estämisestä liittyä ammattiliittoon. - Uutiset
16.3.2022 10.00
EIT: Covid-rajoituksilla loukattiin kokoontumis- ja yhdistymisvapauttaEIT:n 3. jaosto katsoi äänin 4-3, että Sveitsin yleiset Covid-torjuntatoimenpiteet, joilla oli kielletty julkiset tapahtumat pitkäksi aikaa, loukkasi EIS 11 artiklan mukaista kokoontumis- ja yhdistymisvapautta. Huom!. Ks. EIT:n suuren jaoston tuomio 27.11.2023: Valitus oli jätettävä tutkimatta (ään.). - Uutiset
29.12.2021 10.00
Työtuomioistuin: Osallisyhdistykset eivät olleet voineet työehtosopimuksella laajentaa laissa säädettyä työrauhavelvollisuutta alayhdistystä sitovasti (ään.)Asiassa oli kysymys siitä, olivatko työehtosopimuksen osapuolet voineet alayhdistystä sitovasti sopia alayhdistysten sidottuisuudesta työrauhavelvoitetta koskevan sopimusmääräyksen mukaisella tavalla. Tuomiossa todettiin, että työehtosopimukseen sidottuisuutta koskeva työehtosopimuslain 4 § ja työrauhavelvollisuutta koskeva työehtosopimuslain 8 § ovat pakottavaa oikeutta. Työehtosopimukseen osallisen yhdistyksen alayhdistys on lain mukaan sidottu työehtosopimukseen vain ollessaan osallisyhdistyksen jäsen. Edelleen vain työehtosopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen välttämään työehtosopimukseen kohdistuvia työtaistelutoimenpiteitä sekä huolehtimaan siitä, että myös sen jäsenet välttävät tällaisia toimenpiteitä. Koska työehtosopimukseen osalliset eivät voi sopimuksella laajentaa lakiin perustuvaa työrauhavelvollisuutta muuten kuin omalta osaltaan, osallisyhdistykset eivät olleet voineet työehtosopimuksella laajentaa laissa säädettyä työrauhavelvollisuutta alayhdistystä sitovasti. Alayhdistys ei työtaistelutoimien alkaessa enää ollut työehtosopimukseen sidottu eikä siten myöskään työehtosopimuslain mukainen työrauhavelvollisuus koskenut yhdistystä. Kanne hylättiin. (Ään.) - Uutiset
22.12.2021 10.00
Hovioikeus: Suomen Mainosjakajien Etujärjestö ry:tä ei ollut pidettävä aitona työntekijöiden ammattiyhdistyksenä, joka olisi voinut tehdä pätevän työehtosopimuksen - yhtiön velvoittaminen maksamaan palkkasaatavia ja lomakorvauksia 9.717,21 euroa ei johtanut kohtuuttomuuteenHO:n ratkaistavana oli kysymys siitä, oliko Suomen Mainosjakajien Etujärjestö ry:tä (SME ry) tullut pitää aitona työntekijöiden ammattiyhdistyksenä, joka oli ollut kelpoinen solmimaan työehtosopimuksia. Ensimmäisen kysymyksen ratkaisusta riippuen oli vielä arvioitava sitä, johtiko Erillisjakelu-TES:n tai viestinvälitys- ja logistiikka-alan yleissitovan työehtosopimuksen soveltaminen kohtuuttomuuteen. Kaikkia asiassa mainittuja seikkoja kokonaisuutena harkitessaan HO katsoi, ettei SME ry:tä ollut pidettävä aitona työntekijöiden ammattiyhdistyksenä, joka olisi voinut tehdä pätevän työehtosopimuksen. HO totesi vielä kuten työtuomioistuin lausunnossaan, että järjestäytymisvapauteen kuuluvat seikat ovat erillisiä siitä arvioinnista, joka koskee ammattiyhdistyksen kelpoisuutta tehdä työehtosopimus. ILO:n yleissopimuksella 98 on nimenomaisesti pyritty suojaamaan työntekijöiden järjestöjä työnantajapuolen sekaantumiselta järjestöjen perustamiseen, toimintaan tai hallintoon. Asiassa ei ollut esitetty näyttöä siitä, että SSM Länsi-Suomi Oy:n velvoittaminen korvaamaan kantajan palkkasaatavat olisi ollut kohtuutonta. (Vailla lainvoimaa 22.12.2021) - Uutiset
15.12.2021 11.00
Irtisanominen kohdistettiin palkkasaataviaan ammattiliittonsa välityksellä vaatineeseen "kakkosmylläriin" TSL 2 luvun 2 §:ssä säädetyn syrjintäkiellon vastaisestiAsiassa oli pidettävä selvitettynä, että kantaja oli yhtiön toimesta valittu irtisanottavaksi kantajan väittämin tavoin sen vuoksi, että hän oli ammattiliittonsa välityksellä vaatinut hänelle kuuluvia työehtosopimuksen mukaisia palkkasaatavia. Kantajan irtisanominen ei ollut näytetty tapahtuneen TSL 7 luvun 1 §:n yleissäännöksen edellyttämästä asiallisesta ja painavasta syystä. Kantajan irtisanominen oli näin ollen lainvastainen, vaikka vastaajalla oli ollut peruste työntekijöiden määrän vähentämiseen. Kantaja oli näin ollen oikeutettu saamaan TSL 12 luvun 2 §:ssä tarkoitetun korvauksen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Kohtuulliseksi TSL 12 luvun 2 §:n mukaisen korvauksen määräksi oli katsottu kantajan vaatima 6 kk:n palkkaa vastaava korvaus, josta aineettoman vahingon korvausta oli kantajan pyytämin tavoin 3 kk:n palkkaa vastaava osuus. Asiassa oli jäänyt selvittämättä, että kantajalla olisi ollut oikeus vaatimaansa yhdenvertaisuuslain 23 §:n mukaiseen hyvitykseen. KO oli katsonut, että asiassa oli jäänyt selvittämättä, että kantajan työsopimuksen irtisanomisen tosiasiallinen peruste oli johtunut yhdenvertaisuuslain tarkoittamalla tavalla ammattiyhdistystoiminnasta. Työehtosopimuksen mukaisten palkkavaatimusten esittämistä ammattiliiton kautta ei yksinään voitu pitää tällaisena. - Uutiset
29.4.2021 11.40
KKO:lta valituslupa työntekijöiden järjestäytymisvapauden loukkaamista koskevassa asiassaKKO on myöntänyt valitusluvan sekä syyttäjälle että asianomistajalle. (Ks. KKO:2022:35: HO:n tuomio kumottiin) - Uutiset
26.3.2021 11.30
Työtuomioistuin äänesti - työnantajalla oli ollut asiallinen ja painava peruste irtisanoa työsuhde sopimattoman käyttäytymisen johdostaYhtiö oli irtisanonut työntekijän vedoten tämän epäasialliseen, eräisiin muihin yhtiön työntekijöihin kohdistuneeseen käytökseen. Työntekijälle oli jo joitain vuosia aiemmin annettu kaksi huomautusta ja noin vuosi ennen irtisanomista varoitus samasta syystä. Työtuomioistuin katsoi näytetyksi, että huomautukset ja varoitus olivat olleet aiheellisia ja että niillä oli asiallinen yhteys irtisanomisperusteeseen. Koska työntekijän menettely oli työnantajan kiellosta huolimatta jatkunut huomautusten antamisen jälkeen oleellisilta osin samanlaisena, huomautukset voitiin ottaa asian kokonaisarvioinnissa huomioon. Työtuomioistuin katsoi, että työntekijää oli varoitettu asianmukaisesti ennen työsopimuksen irtisanomista. Esitetty näyttö ei viitannut siihen, että irtisanominen olisi tapahtunut kantajan vetoamista epäasiallisista syistä, jotka liittyivät irtisanotun luottamustehtäviin ja hänen aluehallintovirastolle tekemäänsä valvontapyyntöön. Työnantajalla ei voitu kohtuudella katsoa olleen käytössään sellaisia keinoja, joilla irtisanominen olisi ollut vältettävissä. Työnantajalla oli ollut asiallinen ja painava peruste irtisanoa työsuhde sopimattoman käyttäytymisen johdosta. (Ään.) - Uutiset
26.3.2021 6.00
Teknologiateollisuus luopuu valtakunnallisesta työehtosopimustoiminnasta - järjestöt kommentoivatTeknologiateollisuus ry:n toiminta jakautuu kahteen eri yhdistykseen. Teknologiateollisuus ry luopuu valtakunnallisesta työehtosopimustoiminnasta, ja vastuu valtakunnallisista työehtosopimuksista siirtyy uuteen työnantajayhdistykseen, Teknologiateollisuuden työnantajat ry:hyn. Uusi työnantajayhdistys aloittaa toimintansa elokuussa ja tekee tiivistä yhteistyötä Teknologiateollisuus ry:n kanssa. - Uutiset
29.12.2020 9.08
KHO: Ammattiliiton jäsenmaksua ei voitu ottaa huomioon perustoimeentulotukea määrättäessäKHO totesi, että ammattiliiton jäsenmaksu ei kuulu toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:ssä tarkoitettuihin menoihin. Toimeentulotukea myönnettäessä ammattiliiton jäsenmaksu voidaan työssäkäynnistä aiheutuvana menona vähentää vastaavasta tulosta toimeentulotuesta annetun lain 11 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaisesti. A:lla ei ollut työskentelyyn perustuvia tuloja, joista ammattiliiton jäsenmaksu olisi voitu vähentää. Työmarkkinatukea tai muita A:n toimeentulopäätöksen tarkoittamana aikana saamia sosiaalietuuksia ei voitu pitää toimeentulotuesta annetun lain 11 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettuina tuloina. Näin ollen ammattiliiton jäsenmaksua ei voitu ottaa huomioon A:n perustoimeentulotukea määrättäessä. Korkein hallinto-oikeus ei muuttanut hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta. - Uutiset
29.12.2020 8.30
Ammattiosasto rikkoi työrauhavelvollisuutensa ryhtyessään työtaisteluun työnantajan Covid-19 -pandemian takia tekemien väliaikaisten työvuorojärjestelyiden vuoksiX Oy:n Tampereen tehtaalla järjestettiin työtaistelu, joka alkoi 6.10.2020 kello 5 ja päättyi samana päivänä kello 22. Työtaisteluun osallistui 510 työntekijää, joista 216 oli kuultavan ammattiosaston jäseniä. Työtaistelun syynä olivat työnantajan Covid-19 -pandemian takia tekemät, väliaikaiseksi tarkoitetut muutokset työvuorojärjestelyissä. Työtuomioistuin totesi, että työntekijä- ja työnantajapuolella oli ollut toisistaan poikkeavat käsitykset siitä, oliko työehtosopimus mahdollistanut työnantajan menettelyn asiassa. Työnjohto-oikeutensa perusteella työnantajalla oli ollut tällaisessa erimielisyystilanteessa tulkintaetuoikeus. Työntekijäpuoli voi riitauttaa tämän tulkinnan työehtosopimuksen ja lain mukaisessa järjestyksessä, ei kuitenkaan ryhtymällä työtaistelutoimiin työehtosopimuksen voimassa ollessa. - Uutiset
9.10.2020 11.45
Työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Työpalkkasaatavan vanhentuminen ja aito työntekijöiden ammattiyhdistys – KKO:2020:76Tuomiossa korkein oikeus totesi johtopäätöksenään, etteivät palkkavaatimuksen perusteena olevat työehtosopimuksen määräykset ole olleet tulkinnanvaraisia miltään osin. Kanne perustui siihen, että työsuhteeseen olisi pitänyt soveltaa yleissitovaa työehtosopimusta siihen sovelletun työehtosopimuksen asemesta, koska viimeksi mainitun sopimuksen oli solminut työntekijöiden puolesta yhdistys, joka ei ollut aito työntekijöiden ammattiyhdistys. Tämä peruste ei kuitenkaan tapauksessa tehnyt työehtosopimuksen soveltamisalamääräystä tulkinnanvaraiseksi eikä myöskään yleissitova työehtosopimus ollut tulkinnanvarainen. Vetoaminen siihen, että toisena osapuolena ei ole aito työntekijöiden ammattiyhdistys, pitää siis tapahtua muilla tavoin ja muilla forumeilla. Tältä osin ongelmana on se, että sopimuksen pätemättömyyteen voi yleensä vedota vain kyseisen sopimuksen osapuoli tai sen piirissä oleva yksittäinen yhdistyksen jäsen. Toisella ammattiliitolla ei käsitykseni mukaan ole mahdollisuuksia puuttua tällaiseen asiaan. - Uutiset
5.10.2020 9.16
KKO: Palkkasaatava oli rauennut, kun kannetta ei ollut nostettu kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä - palkkavaatimuksen perusteena ei ollut TSL 13 luvun 9 §:n 3 momentissa tarkoitettu ilmeisen tulkinnanvarainen työehtosopimusmääräysTyöntekijä nosti yli kahden vuoden kuluttua työsuhteensa päättymisestä palkkasaatavaa koskevan kanteen. Kanne perustui siihen, että työsuhteeseen olisi pitänyt soveltaa yleissitovaa työehtosopimusta siihen sovelletun työehtosopimuksen asemesta, koska viimeksi mainitun sopimuksen oli solminut työntekijöiden puolesta yhdistys, joka ei ollut aito työntekijöiden ammattiyhdistys. Korkein oikeus katsoi, ettei työntekijän palkkavaatimuksen perusteena ollut TSL 13 luvun 9 §:n 3 momentissa tarkoitettu ilmeisen tulkinnanvarainen työehtosopimusmääräys. Työntekijän saatava oli rauennut, kun kannetta ei ollut nostettu kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä. HO:n tuomion lopputulosta ei muutettu. - Uutiset
30.9.2020 9.31
KKO: Törkeään kavallukseen vapaa-aikanaan syyllistyneen kaupungin taloussihteerin työsuhde voitiin irtisanoa eikä työnantajalla ollut velvollisuutta selvittää mahdollisuuksia sijoittaa taloussihteeri muuhun työhönKaupungin palveluksessa ollut taloussihteeri oli tuomittu 8 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen vapaa-aikanaan tekemästään törkeästä kavalluksesta, johon hän oli syyllistynyt luottamusasemassa eräässä ammattiyhdistyksessä. Korkein oikeus katsoi, että taloussihteerin syyksi luettu menettely muodosti niin vakavan työsuhteeseen liittyvän rikkomuksen, että työnantajalta ei voitu kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista. Työnantajalla ei siten ollut velvollisuutta selvittää mahdollisuuksia sijoittaa taloussihteeri muuhun työhön. HO:n tuomion lopputulosta ei muutettu. - Uutiset
24.9.2020 9.45
Työtaisteluilla uhannut Sähköliitto tuomittiin hyvityssakkoonTyötaisteluilla pyrittiin poistamaan niin kutsutut kiky-tunnit ja vastustamaan työehtojen heikentämistä. Työtaistelut kohdistuivat erityisesti työajan pidennystä ja ay-jäsenmaksuperintää koskeviin työehtosopimuskohtiin. Ammattiliitto tuomittiin maksamaan Metsäteollisuus ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 5.000 euroa. - Uutiset
11.9.2020 8.00
Paikallisen sopimisen edistämistä valmisteleva työryhmä ei ole päässyt yksimielisyyteenPaikallisen sopimisen edistämisen suuntaviivoja on valmisteltu kolmikantaisessa työryhmässä budjettiriihtä varten. Työryhmä on jäänyt erimieliseksi. SAK, Akava ja STTK eivät hyväksy työehtosopimusten ja luottamusmiesjärjestelmän ohittamista. EK ja Suomen Yrittäjät haluavat, että paikallinen sopiminen pitää olla yrityksissä mahdollista luottamusmiehen, jos sellainen työpaikalla on, luottamusvaltuutetun tai koko henkilöstön kanssa. - Uutiset
10.1.2020 8.00
Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ja muut jäsenmaksut verotuksessaVerohallinto on julkaissut kannanoton, jossa kerrotaan, mitkä ovat tuloverolain (1535/1992, TVL) 31 §:n 1 momentissa tarkoitettuja työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksuja sekä miten nämä maksut verotuksessa ilmoitetaan ja vähennetään. Kannanotossa käsitellään myös muiden kuin työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen ilmoittamista ja vähentämistä verotuksessa. - Uutiset
13.11.2019 10.05
Apulaisoikeusasiamies: Kelan asiakkaalta ei tule tiedustella ammattiliittoon kuulumisestaApulaisoikeusasiamies kehottaa Kelaa korostamaan henkilökunnalleen, että tieto ammattiliiton jäsenyydestä ei ole tarpeen etuusasiassa eikä asiakkaalta tule tiedustella sitä, kuuluuko hän ammattiliittoon, vaan tieto työttömyyskassaan kuulumisesta on riittävä. - Uutiset
4.11.2019 12.25
Työtuomioistuin: TSN:n jäsenjärjestöjen jäsenillä ei ollut oikeutta valita yksikkökohtaista luottamusmiestä ilman erillistä yrityskohtaista sopimistaHyvinvointiala HALI ry voitti työtuomioistuimessa kiistan yksikkökohtaisen luottamusmiehen valintaoikeudesta. Kokonaisuutena arvioiden työehtosopimusmääräyksen sanamuoto ei tukenut kantajan (Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry) tulkintaa, jonka mukaan työntekijöillä olisi ollut halutessaan oikeus valita yksikkökohtainen luottamusmies ilman erillistä yrityskohtaista sopimista. Kanne hylättiin. Asian epäselvyyden vuoksi asianosaisilla oli perusteltua aihetta oikeudenkäyntiin, joten he saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. - Uutiset
8.10.2019 7.00
PAU valittaa perehdytyskieltotuomiosta EIT:eenPAUn valituksella haetaan tulkintaa siitä, oliko työntekijän poistattaminen ja palkanpidättäminen vastoin kansainvälisen työjärjestö ILO:n sopimusten takaamaa järjestäytymisvapautta ja siten myös mahdollisesti ristiriidassa Euroopan ihmisoikeussopimuksen kanssa - Uutiset
27.9.2019 11.19
Työtuomioistuin katsoi Ammattiliitto Pron tulleen Palkansaajajärjestö Pardian sijaan työehtosopimukseen osalliseksi - Ilmailualan Unioni IAU:n kanne hylättiinKysymys siitä, oliko Ammattiliitto Pro tullut Palkansaajajärjestö Pardian sijaan osalliseksi X Oy:tä koskevaan työehtosopimukseen Pron jatkettua puretun Pardian toimintaa 1.1.2019 lukien. TT:n näkemyksen mukaan asiassa mainittuihin seikkoihin nähden oli perusteltua katsoa, että nyt käsillä olevassa tilanteessa Pro oli tullut Pardian sijaan X:n työehtosopimukseen osalliseksi, kun Palta oli antanut siihen suostumuksensa. IAU:n kanne hylättiin. IAU velvoitettiin korvaamaan PALTAn oikeudenkäyntikulut. - Uutiset
13.9.2019 15.30
Hovioikeus arvioi määräaikaisten sopimusten käytön edellytyksiä ja jutun hävinneelle työntekijälle maksettavaksi tuomittavien oikeudenkäyntikulujen kohtuullisuuttaHO hyväksyi mainitsemillaan lisäyksillä KO:n tuomion perustelut ja johtopäätökset siitä, että työvoiman tarve ei ollut ollut pysyvä. Kuluvastuun osalta HO totesi, ettei valitus ollut ilmeisen perusteeton ja hänen asemansa yksittäisenä työntekijänä suhteessa työnantajaan olisi puoltanut oikeudenkäyntikulujen kohtuullistamista tässä tapauksessa. Asiassa oli kuitenkin selvitetty, ettei työntekijä viime kädessä joutunut itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan, vaan oikeudenkäyntikuluriski oli siirretty hänelle oikeusapua antaneelle ammattiliitolle. Tällaisessa tilanteessa asianosaisten asemassa ei ole sellaista epäsuhtaa, että oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden kohtuullistamiselle olisi kokonaisuutena arvioiden perusteita. (Vailla lainvoimaa 13.9.2019) - Uutiset
31.5.2019 8.37
Hovioikeuden päätökset alusten saartamista koskevissa asioissa – käräjäoikeuden ei olisi tullut tiedustelematta vastaajien kantaa turvaamistoimiasian jatkamiseen jättää asioita sillensäOikeudenkäynneissä oli tapahtunut oikeudenkäyntivirhe, jonka voitiin otaksua olennaisesti vaikuttaneen juttujen lopputulokseen. KO:n päätökset poistettiin ja asiat palautettiin KO:een uudelleen käsiteltäviksi. (Vailla lainvoimaa 31.5.2019) - Uutiset
23.4.2019 11.50
Seppo Koskinen: KKO:2019:35 – Rajanvetoa neutraliteettioikeuden ja työnantajan direktio-oikeuden välilläKorkeimman oikeuden tuomiossa KKO:2019:35 oli kyse palkanmaksuvelvollisuudesta työsuorituksen estymisen yhteydessä ja siinä yhteydessä mahdollisesta työntekijöiden syrjinnästä. Korkeimman oikeuden enemmistö katsoi, että työntekijän kieltäydyttyä työtaistelun vuoksi hänelle osoitetusta perehdyttämistyöstä työnantajalla ei ollut velvollisuutta hyväksyä häneltä sellaista työsuoritusta, joka olisi käsittänyt vain lajittelu- ja jakelutyötä. Koska työnteko ei ollut estynyt työnantajasta johtuvasta syystä vaan työtaistelun vuoksi, työnantaja ei ollut velvollinen maksamaan palkkaa työnteon estymisen ajalta. Työnantaja ei ollut tällä menettelyllään myöskään syrjinyt työntekijää ammattiyhdistystoimintaan osallistumisen takia. Alemmat tuomioistuimet olivat ratkaisseet asian toisin ja hyväksyneet työntekijöiden palkkavaatimukset sekä katsoneet työnantajan syyllistyneen syrjintään. Korkeimmassa oikeudessakin asiasta äänestettiin ja lopputulos syntyi äänin 3-2. Tässä lyhyessä kirjoituksessa ei ole mahdollista käydä läpi vähemmistön perusteluja. - Uutiset
12.4.2019 10.14
Erimielinen KKO hylkäsi perehdyttämistyöstä työtaistelun vuoksi kieltäytyneen Postin työntekijän palkka- ja hyvitysvaatimukset - ei syrjitty ammattiyhdistystoimintaan osallistumisen takiaKorkein oikeus katsoi, että työntekijän kieltäydyttyä työtaistelun vuoksi hänelle osoitetusta perehdyttämistyöstä työnantaja ei ollut velvollinen hyväksymään häneltä sellaista työsuoritusta, joka olisi käsittänyt vain lajittelu- ja jakelutyötä. Koska työnteko ei ollut estynyt työnantajasta johtuvasta syystä vaan työtaistelun vuoksi, työnantaja ei ollut velvollinen maksamaan palkkaa työnteon estymisen ajalta. Työnantaja ei ollut menettelyllään syrjinyt työntekijää ammattiyhdistystoimintaan osallistumisen takia. HOn tuomio kumottiin. (Ään.) PAU on ilmoittanut valittaneensa perehdytyskieltotuomiosta EIT:een. - Uutiset
4.3.2019 16.00
Hovioikeuden erimielinen tuomio työpaikan ulkopuolella törkeään kavallukseen syyllistyneen työntekijän irtisanomisestaTyöntekijä oli tuomittu epärehellisyyttä osoittavasta vakavasta rikoksesta. Teko oli ollut tahallinen ja pitkäkestoinen, ja työntekijä oli käyttänyt siinä hyväkseen vastuunalaista asemaansa ammattiyhdistystoiminnassa. Vaikka työntekijän syyksi luettu rikos oli tapahtunut työajan ja työpaikan ulkopuolella eikä se ollut kohdistunut työnantajaan, työsuhteen jatkamisen edellytyksenä oleva luottamus työntekijään oli perustellusti menetetty, eikä kaupungilta ollut voitu kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista. Työntekijän kanne työsuhteen perusteettomasta päättämisestä oli näin ollen hylättävä. Kaupunki vapautettiin velvollisuudesta korvata työntekijälle työsuhteen lainvastaisesta päättämisestä 11.631,64 euroa ja oikeudenkäyntikuluista 1.078 euroa viivästyskorkoineen. HO:n esittelijä ja hovioikeudenlaamanni eivät muuttaneet KO:n tuomiolauselmaa. (Ks. KKO:2020:74: HO:n tuomion lopputulosta ei muutettu) - Uutiset
31.1.2019 10.00
Ammattiliiton järjestämä toiminta ei välttämättä kerrytä työttömyysturvan aktiivisuusedellytystä vielä huhtikuussaHuhtikuun jälkeen työttömyysturvan aktiivisuusedellytyksen voi täyttää myös osassa kuntien, ammattiliittojen, järjestöjen ja työnantajien järjestämää työllistymistä tukevaa toimintaa. Muutos tulee kuitenkin voimaan siten, että uudet toiminnan muodot kerryttävät aktiivisuutta vain silloin, jos aktiivisuuden tarkastelujakso alkaa 1. huhtikuuta 2019 tai sen jälkeen, TYJ muistuttaa. - Uutiset
3.1.2019 16.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla irtisanotun työntekijän työsuhteen päättämistä ja syrjintää koskevan kanteen kokonaisuudessaan - ay-aktiivisuutta ei pidetty tosiasiallisena irtisanomisperusteenaMetsäyhtiö vapautettiin kaikesta KO:ssa määrätystä korvausvelvollisuudesta irtisanotulle työntekijälle. Työntekijä velvoitettiin korvaamaan metsäyhtiön arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut KO:sta 24.925,50 eurolla ja HO:sta 19.026,50 eurolla viivästyskorkoineen. Työntekijän vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta HO:ssa hylättiin. (Vailla lainvoimaa 3.1.2019) - Uutiset
20.12.2018 10.11
Hovioikeus pysytti pääosin käräjäoikeuden tuomion työriitojen sovittelusta annetun lain rikkomista ja siihen liittyvästä vahingonkorvausta koskevassa asiassaHelsingin hovioikeus antoi torstaina (20.12.) tuomion Antti Rinnettä koskevassa rikosasiassa sekä Rinnettä ja Ammattiliitto Pro ry:tä koskevassa vahingonkorvausasiassa. (Vailla lainvoimaa 20.12.2018) - Uutiset
10.10.2018 9.31
KKO: Käräjäoikeus oli voinut turvaamistoimena velvoittaa Merimiesunionin lopettamaan vietnamilaisen kauppa-aluksen saarronSuomen Merimies-Unioni SMU ry (Merimiesunioni) oli toimeenpanemallaan saarrolla estänyt vietnamilaisen kauppa-aluksen lastauksen loppuunsaattamisen ja lähdön satamasta. Aluksen omistaja piti saartoa oikeudenvastaisena ja vaati turvaamistoimena, että saarto määrätään sakon uhalla lopetettavaksi. KKO katsoi varustamon saattaneen varsin todennäköiseksi, että saarto oli ollut päämäärältään oikeudenvastainen, koska sillä oli tavoiteltu työehtosopimusta, joka ei olisi aluksen työsopimuksiin sovellettavan Vietnamin lain mukaan sitova eikä voisi saada aikaan sopimuksessa tarkoitettuja oikeusvaikutuksia. Käräjäoikeus oli siten voinut turvaamistoimena velvoittaa Merimiesunionin lopettamaan saarron. Ks. KKO:2000:94. - Uutiset
6.2.2018 9.37
KKO: Työntekijäliitolla oli perimissiirron perusteella oikeus omissa nimissään ajaa kannetta huolimatta siitä että palkkasaamiset oli vaadittu maksettavaksi työntekijöille - hovioikeuden päätös kumottiinTyöntekijäliitto vaati kanteessaan, että työnantaja velvoitetaan suorittamaan työntekijöille näiden liitolle perittäväksi siirtämät työpalkkasaamiset. HO katsoi, ettei liitolla ollut oikeutta omissa nimissään ajaa kannetta ja jätti kanteen tutkimatta. KKO kumosi hovioikeuden päätöksen katsoen, että siirronsaajalla oli perimissiirron perusteella oikeus omissa nimissään ajaa kannetta huolimatta siitä, että palkkasaamiset oli vaadittu maksettavaksi työntekijöille. (Ään.) - Uutiset
7.6.2017 11.30
Prof. Seppo Koskinen: Eri henkilöstöryhmään kuuluvilla on oikeus valita luottamusvaltuutettu, vaikka työpaikalla olisi jo toisen liiton luottamusmiesDosentti työneuvoston sihteeri Jaana Paanetoja ja tutkija Ilkka Ruponen puuttuivat aikaisemmin Edilexin Vierashuoneessa julkaistuun korkeimman oikeuden tuomiota KKO:2017:29 koskevan esittelyni yhteen virkkeeseen. En tuossa lyhyessä esittelyssä sitä perustellut. Tässä pidemmässä kirjoituksessani tarkoitukseni on pohtia tuomion suhdetta työehtosopimusjärjestelmään hieman tarkemmin. Pitäydyn edelleen omassa kannassani. En nyt kuitenkaan keskustele Paanetojan ja Ruposen käsitysten kanssa, koska keskustelu toisen kanssa edellyttää, että ensin tietää oman kantansa. Totean taustaksi sen, että annoin kantajapuolelle tässä riidassa asiantuntijalausunnon, jonka mukaisen lopputuloksen korkeimman oikeuden enemmistö hyväksyi. - Uutiset
31.5.2017 9.11
Työ- ja sosiaalioikeuden dosentti Jaana Paanetoja ja tutkija Ilkka Ruponen: Vielä sananen ratkaisun KKO 2017:29 vaikutuksistaTyö- ja sosiaalioikeuden dosentti Jaana Paanetoja ja tutkija Ilkka Ruponen jatkavat korkeimman oikeuden ratkaisusta KKO 2017:29 Edilexin Vierashuoneessa herätettyä keskustelua. - Uutiset
7.4.2017 11.30
KKO: Työnantajan tuli noudattaa irtisanomismenettelyssä TSL 7 luvun 10 §:n 1 momentin säännöstä luottamusmiehen valintamenettelyssä tapahtuneesta virheestä huolimattaKKO katsoi, että luottamusmiehen valinnassa oli tapahtunut virhe, joka oli saattanut loukata joidenkin työntekijöiden oikeuksia. Koska työnantajalle oli ilmoitettu J:n valinnasta luottamusmieheksi ja koska ammattiosasto oli valinnan sittemmin hyväksynyt, tuli työnantajan noudattaa J:n irtisanomismenettelyssä TSL 7 luvun 10 §:n 1 momentin säännöstä valintamenettelyssä tapahtuneesta virheestä huolimatta. - Uutiset
16.2.2017 9.31
EK luopuu keskusjärjestösopimuksista, sopiminen jatkuu liittojen toimesta - PAM:n mukaan päätös sytyttää työmarkkinasodanJatkossa EK:n sääntömuutoksen seurauksena tämän kaltaisista asioista sopiminen siirtyy liittotasolle. Jäsenliitot ovat sitoutuneet kunnioittamaan keskusjärjestösopimuksia työehtosopimuskauden loppuun asti. PAMin puheenjohtaja Ann Selin on pöyristynyt EK:n hallituksen päätöksestä. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta pitää EK:n päätöstä huonosti harkittuna kilpailukykysopimuksen ollessa vielä voimassa. - Uutiset
1.12.2016 9.24
Hovioikeuden päätös väliaikaisen turvaamistoimen määräämisen edellytyksistä ja uhkasakosta aluksen saartoa koskevassa asiassaHO kumosi KO:n päätöksen siltä osin kuin KO oli hylännyt turvaamistoimihakemuksen ja velvoittanut varustamon korvaamaan Röyttän Satamatyöläiset ry:n oikeudenkäyntikulut KO:ssa. KO:n päätös jäi voimaan siltä osin kuin KO oli hylännyt uhkasakkoa koskevat vaatimukset sekä määrännyt väliaikaisen turvaamistoimen peruutettavaksi. Vaatimukset väliaikaisen turvaamistoimen perusteiden vahvistamisesta sekä KO:ssa ja HO:ssa aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta jätettiin tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 1.12.2016) - Uutiset
31.5.2016 10.12
Ammattiliitolla ei ollut kanneoikeutta ajaa omissa nimissään yleisessä tuomioistuimessa työntekijöiden palkkasaatavia koskevaa kannetta - käräjäoikeuden tuomio kumottiinAKT ry:n kanne koski työntekijöiden palkkasaatavia, tarkemmin viikkolepopäivänä tehdystä työstä kanteiden mukaan maksamatta jääneitä viikkolepokorvauksia. AKT oli esiintynyt kantajana asiassa sillä perusteella, että työntekijät olivat siirtäneet asiassa mainitut saatavansa sille perittäväksi. HO katsoi, ettei AKT:lla ollut kanneoikeutta tässä asiassa ja kanne oli ehdottoman prosessinedellytyksen puuttumisen vuoksi jätettävä tutkimatta. Myös väliintulohakemukset oli jätettävä tutkimatta. (Huom! Päätös kumottu 6.2.2018. Ks. KKO:2018.8. ) - Uutiset
14.4.2016 14.01
Häirintäkokemusten taustalla on usein haitallista psykososiaalista kuormitusta - työnantajan on selvitettävä kuormitustekijätEtelä-Suomen AVI:n työsuojelun vastuualueelle tuli viime vuonna yhteensä 719 yhteydenottoa, jotka koskivat häirintää tai epäasiallista kohtelua. Monen yhteydenoton taustalla on varsinaisen häirinnän sijaan työn psykososiaalisia kuormitustekijöitä, kuten epäselvästi määriteltyjä tehtäviä ja vastuita, huonoa tiedonkulkua tai esimiestyön puutteita.