-
Huoltaja
- Alaikäinen
Alaikäinen
- Uutiset
7.7.2020 9.18
Oikeusasiamies antoi rikoskomisariolle ja vanhemmalle konstaapelille huomautuksen lapsen kuulemismenettelystä
Oikeusasiamies piti selvänä, että lapselle olisi tullut ennen kuulustelua määrätä esitutkintalain 4 luvun 8 §:n mukaisesti edunvalvoja ja edunvalvojalle olisi esitutkintalain 7 luvun 15 §:n 1 momentin mukaisesti tullut etukäteen ilmoittaa kuulustelusta ja varata tilaisuus olla läsnä kuulustelussa. Kun nämä toimenpiteet oli laiminlyöty, myöskään esitutkintalain 7 luvun 14 §:n momentin mukainen lapsen edun edellyttämä edunvalvojan oikeus olla läsnä kuulustelussa ei ollut voinut toteutua. Oikeusasiamies katsoi, että lapsen kuulustelussa oli menetelty selvästi lainvastaisesti ja lapsen edun vastaisesti. Menettelyn moitittavuutta lisäsi vielä se, että syyttäjä oli nimenomaisesti pyytänyt hakemaan lapselle edunvalvojan. - Uutiset
3.7.2020 9.00
Komissio haluaa edistää eurooppalaisia tuotantoja ja suojella katsojia haitalliselta sisällöltä – direktiivi saatettava kansallisesti voimaan 19. syyskuuta 2020 mennessä
Komissio on julkaissut ohjeet auttaakseen EU-maita panemaan täytäntöön tarkistettu audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi. Ohjeet ovat käytännön väline, jolla varmistetaan eurooppalaisten teosten edistäminen mediasisällössä. Näin tuetaan kulttuurista monimuotoisuutta ja lisätään eurooppalaisten kuluttajien valinnanvaraa. Ohjeiden avulla tilausvideopalvelujen ja videonjakoalustojen käyttäjiä, erityisesti alaikäisiä, voidaan myös suojella paremmin vihapuheelta ja haitalliselta sisällöltä. - Uutiset
16.6.2020 14.30
Hovioikeus: Lapsen asumisen ratkaisemisen kannalta oli tarpeen selvittää hänen toivomuksensa ja mielipiteensä
HO punnittuaan lapsen kuulemisen puolesta ja sitä vastaan olevia seikkoja päätyi siihen, että lapsen (12 v) asumisen ratkaisemisen kannalta oli tarpeen selvittää hänen toivomuksensa ja mielipiteensä asiassa. HO katsoi, että lapsen kuuleminen tapahtuu kuitenkin lapsen kannalta parhaiten asiassa olosuhdeselvityksen laatineen sosiaaliviranomaisen toimesta. Näin ollen asiassa oli pyydettävä kaupungin perusturva- ja terveyslautakuntaa täydentämään 29.1.2019 laatimaansa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 16 §:n nojalla laatimaa selvitystä lapsen asumista koskevalta osalta selvittämällä lapsen omat toivomukset ja mielipide asumisen osalta mainitun lain 11 §:ssä säädetyllä tavalla. Asiassa sallittiin myös äidin vedota uusina kirjallisina todisteina käräjäoikeuskäsittelyn jälkeiseltä ajalta olevaan asiakirja-aineistoon. - Uutiset
11.3.2020 13.21
Lapsiasiavaltuutettu esittää muutoksia lainsäädäntöön ja Journalistin ohjeisiin: Rikoksia tehneen lapsen yksityisyyttä on kunnioitettava
Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen esittää oikeudenkäynnin julkisuutta koskevaa sääntelyä muutettavaksi siten, että alaikäisen henkilöllisyys voitaisiin määrätä salassa pidettäväksi. Salassapidon tulisi jatkua myös täysi-ikäisyyden jälkeen. Kiireellisenä toimenpiteenä lapsiasiavaltuutettu esittää, että Journalistin ohjeissa kielletään alaikäisten henkilöllisyyden paljastaminen kaikissa tilanteissa, joissa lapsi on rikoksesta syytettynä tai tuomittuna. - Uutiset
26.2.2020 9.40
Apulaisoikeusasiamies: Terveystietojen luovuttaminen terapeutilleKantelija arvosteli Kelan menettelyä poikansa kuntoutusasiassa. Kantelijan mukaan Kela on luovuttanut hänen lastaan koskevia hoitotietoja kolmen vuoden (2016–2018) ajalta toimintaterapeutille, joka omankin kertomansa mukaan saa yleensä asiakkaastaan vain hoitavan lääkärin lausunnon ja Kelan päätöksen. Kantelija pyysi selvittämään, onko Kela menetellyt asiassa lainvastaisesti. - Uutiset
24.2.2020 8.30
Oikeusasiamieheltä moitteet poliisille lapsen kiinniotosta
Oikeusasiamies saattoi vanhempi konstaapeli A:n tietoon ratkaisussaan esittämänsä käsityksen siitä, että hänen menettelynsä oli ollut poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta annetun lain vastaista, kun kantelijoille ei ilmoitettu heidän poikansa kiinniotosta. Lisäksi oikeusasiamies saattoi hänen tietoonsa ratkaisussa esittämänsä käsityksen vapaudenmenetyksen kirjaamisesta ja kiinnitti hänen huomiotaan myös poliisilaitoksen tästä esittämään. - Uutiset
11.2.2020 14.00
Hovioikeuden päätös edunvalvojan palkkion korvaamisesta lasten pahoinpitelyä koskevassa asiassa
Lasten isä oli KO:ssa tuomittu kahdesta pahoinpitelystä yhteiseen 50 ps rangaistukseen. KO oli katsonut, että A:n oikeutta palkkioon ei voitu arvioida oikeusavun palkkioperusteista annetun valtioneuvoston asetuksen nojalla. KO oli hylännyt palkkiovaatimuksen katsoen, että A, jota ei ollut velvoitettu saapumaan pääkäsittelyyn, ei ollut tehnyt korvattavia toimenpiteitä. KO oli lisäksi ottanut huomioon sen, että asianomistajille oli määrätty oikeudenkäyntiavustaja. Asiassa oli HO:ssa kysymys siitä, oliko A:lle määrättävä maksettavaksi valtion varoista hänen KO:ssa edunvalvojan tehtävästä vaatimansa palkkiot ja oliko A:lla oikeus saada valtiolta korvaus oikeudenkäyntikuluistaan HO:ssa. KO:n päätöstä muutettiin. A:n oikeudenkäyntikuluvaatimus HO:sta hylättiin. (Vailla lainvoimaa 11.2.2020) - Uutiset
13.12.2019 14.00
Isä ei halunnut 13-vuotiaan tyttärensä jatkavan alkoholinjuontia tai lähtevän kaverinsa luo päihtyneenä - syyllistyi pahoinpitelyyn
Isä oli KO:n pääkäsittelyssä myöntänyt olleensa kiihtymystilassa ja että hän oli ottanut lasta kiinni niskasta ja käsivarresta kasvatusmielessä. KO oli todennut, että isän käyttämää väkivalta oli ylittänyt sen mitä voitiin pitää hyväksyttävänä kasvatustarkoituksessa. Isä oli tuomittu pahoinpitelystä 50 päiväsakon rangaistukseen ja korvaamaan tyttärelle tilapäisestä haitasta 300 euroa. Isä vaati HO:ssa, että syyte pahoinpitelystä korvausvaatimuksineen hylätään ja että valtio velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa HO:ssa 2.108 eurolla. Isän mukaan KO oli arvioinut näytön väärin. Isän mukaan hän oli tilanteessa joutunut käyttämään lieviä voimakeinoja, joita ei kuitenkaan voitu katsoa pahoinpitelyksi. Isän mukaan hän ei ollut halunnut, että hänen tyttärensä jatkaa alkoholinjuontia tai lähtee kaverinsa luo päihtyneenä. HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut syyksilukemisen osalta. Isän oikeudenkäyntikuluvaatimus hylättiin. (Vailla lainvoimaa 13.12.2019) - Uutiset
22.10.2019 10.00
Hovioikeus arvioi lapsen kertomusta ja hylkäsi syytteen 3-vuotiaan lapsen pahoinpitelystä
Lapsen (s. 2010) kertomus oli annettu noin kaksi vuotta nyt puheena olevien tapahtumien jälkeen ja hänen kertomukseensa oli hyvin todennäköisesti vaikuttanut hänen nuori ikänsä ja hänen asiassa todettu kehitystasonsa. Asiassa mainittuihin seikkoihin nähden HO piti epätodennäköisenä, että lapsi olisi kahden vuoden viiveellä kyennyt kertomaan todistajalle syytteessä väitetyistä teoista. HO piti myös mahdollisena, että lapsen kertomus kokemastaan väkivallasta voi selittyä myös sillä, että hän oli joutunut näkemään aikuisten henkilöiden välisiä väkivaltaisia riitatilanteita. (Vailla lainvoimaa 22.10.2019) - Uutiset
18.9.2019 13.00
Oliko lyönyt avovaimonsa 5-vuotiasta poikaa - hovioikeus arvioi lapsen kertomuksen luotettavuutta ja oli erimielinen vastaajan syyllisyydestä
Syytteen mukaan vastaaja oli tehnyt useammassa eri tilanteessa ruumiillista väkivaltaa avovaimonsa pojalle (tekoaikaan 5-v) lyömällä häntä kädellä vartaloon. Vastaajan menettelystä pojalle oli aiheutunut ainakin kipua. HO:n enemmistö katsoi, ettei vastaajan syyllisyydestä jäänyt varteenotettavaa epäilyä. Eri mieltä ollut HO:n jäsen katsoi, että syyte pahoinpitelystä oli hylättävä ja vastaaja oli vapautettava kaikesta korvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 18.9.2019) - Uutiset
10.9.2019 10.30
14-vuotias ja 17-vuotias olivat sukupuoliyhteydessä - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä
A:n (tapahtuma-aikaan 14 v) kertomuksesta tai tapahtumaolosuhteista ei ollut käynyt ilmi, että vastaaja (tapahtuma-aikaan 17 v) olisi painostanut, taivutellut tai houkutellut häntä seksiin. A ja vastaaja olivat kertoneet yhdenmukaisesti, että ehkäisystä oli huolehdittu, koska A oli kertonut syövänsä ehkäisypillereitä. Saman tyyppisen taustan omaavat nuoret olivat siten olleet keskenään tasavertaisessa asemassa päättämään seksuaalisesta käyttäytymisestään, sen oli kuvattu tapahtuneen vapaaehtoisesti eikä asiassa kuvatuissa olosuhteissa mikään muutoinkaan viitannut siihen, että A:n seksuaalista itsemääräämisoikeutta olisi loukattu. HO katsoi näyttöä kokonaisuutena harkittuaan, että vastaajan syyllisyydestä jäi varteenotettava epäily. Syyte oli siten hylättävä. Asian näin päättyessä vastaaja vapautettiin kaikesta korvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 10.9.2019) - Uutiset
27.8.2019 14.00
Asetus alle 18-vuotiaana vahinkoa kärsineen ansiotulon määrän vahvistamisesta tulee voimaan 1. syyskuuta
Uudella asetuksella 968/2019 kumotaan alle 18-vuotiaana vahinkoa kärsineen ansiotulon määrän vahvistamisesta annettu valtioneuvoston asetus (390/2018). - Uutiset
17.7.2019 11.00
KHO:n ratkaisu sukuelinten silpomisen uhasta turvapaikkaperusteena
Maahanmuuttovirasto oli hylännyt Somalian kansalaisen A:n ja hänen tyttärensä B:n turvapaikkaa ja oleskelulupaa koskevan hakemuksen ja päättänyt käännyttää heidät Somaliaan. Hallinto-oikeus oli hylännyt valituksen Maahanmuuttoviraston päätöksestä. A oli korkeimmassa hallinto-oikeudessa aiemmin esittämänsä lisäksi esittänyt uutena seikkana pelon siitä, että hänen Suomessa syntyneen tyttärensä B:n sukuelimet silvotaan ja A:lle itselleen tehdään niin sanottu reinfibulaatio Somaliassa, jos heidät palautetaan sinne. Korkein hallinto-oikeus totesi, että turvapaikanhakijalta voidaan lähtökohtaisesti edellyttää, että hän esittää jo hakemusvaiheessa kaikki kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksensa perusteet. Turvapaikanhakija ei kuitenkaan välttämättä ole tietoinen siitä, että sukuelinten silpominen loukkaa ihmisoikeuksia ja että silpomisen uhka on merkityksellinen seikka naisen kansainvälisen suojelun tarpeen arvioinnin kannalta. Aiheen arkaluonteisuudesta johtuen silpomisen oma-aloitteinen puheeksi ottaminen voi myös olla hakijalle vaikeaa. Edellä todettuun nähden ja asiassa saatu selvitys huomioon ottaen, A:lla katsottiin olleen hyväksyttävä syy uuden turvapaikkaperusteen esiin tuomiselle vasta korkeimmassa hallinto-oikeudessa ja maatieto huomioon ottaen turvapaikkaperuste oli tutkittava. Alaikäisenä turvapaikanhakijana B oli erityisen haavoittuvassa asemassa. Ratkaisusta ilmenevin perustein korkein hallinto-oikeus katsoi myös, että Maahanmuuttoviraston olisi ratkaistessaan asian tullut viran puolesta arvioida, oliko B kotimaahansa palautettuna vaarassa joutua silpomisen kohteeksi. Arviointi olisi tullut suorittaa siitä riippumatta, oliko lapsen huoltaja vedonnut tähän seikkaan. Korkein hallinto-oikeus kumosi Maahanmuuttoviraston ja hallinto-oikeuden päätökset ja palautti asian Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. - Uutiset
28.6.2019 15.20
Hovioikeus poisti käräjäoikeuden tuomion alaikäisen lapsen takausvastuuta koskevassa asiassa vanhempien esteellisyyden ja lapsen haastamatta jättämisen vuoksi
Asiassa oli ollut kysymys alaikäisen vuonna 2004 syntyneen lapsen täytepanttausvastuusta huoltajiensa A:n ja B:n ottamaan lainaan. HO katsoi, että lapsen ja hänen huoltajiensa välillä oli ollut ilmeinen eturistiriita. A ja B olivat siten olleet esteellisiä edustamaan asiassa lasta, eikä lasta ollut laillisesti haastettu oikeudenkäyntiin. Käsillä oli ollut OK 31 luvun 1 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu tuomiovirhe. KO:n tuomio oli sen vuoksi poistettava ja asia palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi siltä osin kuin tuomio oli koskenut lasta. (Vailla lainvoimaa 28.6.2019) - Uutiset
12.4.2019 9.21
Kesätöissä olleen alaikäisen raiskauksesta 1 vuoden 9 kuukauden ehdoton vankeusrangaistus
HO katsoi, että vastaaja oli syyllistynyt KO:n hänen syykseen lukemaan raiskaukseen. Ottaen erityisesti huomioon, että teko oli kohdistunut alaikäiseen henkilöön, HO päätyi siihen, ettei vastaajalle tuomittua vankeusrangaistusta voitu määrätä ehdolliseksi. Asian näin päättyessä asiassa ei ollut perusteita vapauttaa vastaajaa KO:n tuomitsemien korvausten maksuvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 14.4.2019) - Uutiset
9.4.2019 9.18
KHO äänesti - Ilman huoltajaa maahan saapuneille oleskeluluvan saaneille alaikäisille järjestetty asumispalvelutoiminta ei ollut AVL 37 ja 38 §:ssä tarkoitettua verosta vapautettua sosiaalihuoltoa
Asiassa oli ratkaistavana, onko A:n ennakkoratkaisuhakemuksessa tarkoitettu ilman huoltajaa maahan saapuneille oleskeluluvan saaneille alaikäisille järjestämä asumispalvelutoiminta, joka perustuu kotouttamislakiin, AVL 37 ja 38 §:ssä tarkoitettua verosta vapautettua sosiaalihuoltoa. Vaikka nyt kysymyksessä olevaan toimintaan liittyi myös lastensuojelullisia piirteitä ja vaikka AVI, joka on sosiaaliviranomainen, valvoi toimintaa joiltain osin, toiminta kuitenkin pääasiallisesti kuului ELY-keskuksen valvonnan piiriin. Verosta vapautetun sosiaalihuollon ja muiden palvelujen rajanvedon pitämiseksi selkeänä ei ollut syytä poiketa siitä verotus- ja oikeuskäytännössä noudatetusta edellytyksestä, että ollakseen AVL 38 §:ssä tarkoitetulla tavalla sosiaaliviranomaisen valvomaa toimintaa palvelun tuottajan tuli olla merkittynä yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajien rekisteriin. Näillä perusteilla A:n ennakkoratkaisuhakemuksessa tarkoitettu asumispalvelutoiminta ei ollut AVL 37 ja 38 §:ssä tarkoitettua verosta vapautettua sosiaalihuoltoa. (Ään. 3-2) - Uutiset
19.3.2019 9.00
Esitutkintakuulustelua ei pidetty asianmukaisena - valittaja vapautettiin tuomitusta rangaistuksesta
Valittaja oli esitutkinnassa tunnustanut syytteessä kuvatun teon. Hänet oli kuitenkin kuulusteltu ilman hänen edunvalvojansa läsnäoloa ja ilman lainopillista avustajaa. Lisäksi valittajalle oli esitutkinnassa esitetty johdattelevia kysymyksiä siten, että kuulustelija oli jo lähtökohtaisesti kysymyksissään pitänyt selvänä, että uhkaaminen oli tapahtunut. Ottaen huomioon esitutkinnan olosuhteet ja valituksessa esitetyt seikat ei vastaajan esitutkinnassa antamaa tunnustusta ollut pidettävä yksinään riittävänä näyttönä asiassa. Vastaajan ei siten ollut katsottava tahallisesti uhanneen hoitajaa rikoksella sellaisissa olosuhteissa, että tällä oli ollut perusteltu syy pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden olleen vakavassa vaarassa. (Vailla lainvoimaa 19.3.2019) - Uutiset
14.3.2019 15.21
Alaikäiset eivät voi kesäkuusta 2019 alkaen poikkeusluvallakaan solmia avioliittoja
Alaikäisten avioliittojen poikkeuslupamenettely kumotaan. Lainmuutos tulee voimaan 1. kesäkuuta 2019. Jatkossa vain 18 vuotta täyttäneet voivat solmia avioliiton. - Uutiset
5.3.2019 8.00
Apulaisoikeusasiamies otti kantaa 17-vuotiaan lapsen peruuttamattoman poliklinikka-ajan maksun perintään
Apulaisoikeusasiamies katsoo, että lapsen edun vuoksi tulee lasta suojella ylivelkaantumiselta siten, että maksuunpanon aiheellisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Tämä merkitsee apulaisoikeusasiamiehen mielestä sitä, että yli 15-vuotiaan lapsen tahdon selvittämiseksi lasku ensi vaiheessa lähetetään hänelle. Mikäli lapsi nimenomaisesti ilmaisee tahtonsa olevan, että laskua ei lähetetä huoltajalle, on apulaisoikeusasiamiehen mielestä maksuunpano yli 15-vuotiaalle lapselle lähtökohtaisesti perusteltu ainakin, jos hän on alkujaan itsenäisesti pyrkinyt hoitoon. Mikäli lapsi ei reagoi laskuun, ei estettä maksun laskutukselle ja perinnälle huoltajalta lapsen elantomenona ole, mikäli tapauksen olosuhteet puoltavat arviota maksun luonteesta elatusmenona. Apulaisoikeusasiamies pyysi HUS:ia ilmoittamaan hänelle 31. tokokuuta 2019 mennessä, mihin toimenpiteisiin hänen päätöksensä on antanut sille aihetta. - Uutiset
18.2.2019 10.00
Hovioikeuden tuomio päihtyneen alaikäisen raiskauksestaVastaajan (s. 1981) oli täytynyt käsittää, että nukkumassa ollut asianomistaja oli päihtymyksestä ja nukkumisesta johtuneen tiedottomuutensa takia ollut tilanteessa kykenemätön puolustamaan itseään ja muodostamaan ja ilmaisemaan tahtoaan. Rikos oli kohdistettu vain muutamaa päivää aikaisemmin 16 vuotta täyttäneeseen asianomistajaan. Vastaaja oli itse tarjonnut alaikäiseksi tietämälleen asianomistajalle alkoholia ja havainnut sen jopa lamaannuttavan vaikutuksen tähän. Asiassa ei ollut ilmennyt sellaisia poikkeuksellisia seikkoja, joiden perusteella tekoa olisi voitu kokonaisuutena arvostellen pitää nyt voimassa olevan RL 20 luvun 1 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla vähemmän vakavana taikka että teko olisi voitu katsoa tehdyksi tekohetkellä (v. 2013) voimassa olleen RL 20 luvun 3 §:n (563/1998) tarkoittamalla tavalla lieventävien asianhaarojen vallitessa. Vastaaja oli tuomittu teosta 1 vuoden 10 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja sen ohessa 80 tunnin yhdyskuntapalveluun. Rangaistus ei ollut liian ankara. Tuomittuja korvauksia (tilapäisestä haitasta 500 €, kärsimyksestä 4.000 € ja mielenterveyden häiriöistä 6.000 €) ei ollut myöskään aihetta alentaa. (Vailla lainvoimaa 18.2.2019)