Ajokielto
- Uutiset
5.3.2024 9.17
KHO: Ajokieltoa ei voitu määrätä sillä perusteella, ettei valittaja ollut toimittanut aikaisemman ajo-oikeutensa aikana vaadittua lääkärinlausuntoaPoliisilaitos oli määrännyt muutoksenhakijan ajokieltoon vuonna 2022 sen vuoksi, ettei hän ollut toimittanut häneltä vuonna 2014 edellytettyä erikoislääkärin lausuntoa. Asiassa oli ratkaistavana, oliko muutoksenhakija voitu tällä perusteella määrätä ajokieltoon, kun otettiin huomioon, että hänelle oli vuonna 2022 myönnetty uusi ajokorttilupa. HAO:n ja poliisilaitoksen päätökset kumottiin. - Uutiset
12.12.2023 15.52
Hovioikeus äänesti: Kulkuneuvon kuljettaminen oikeudettaHovioikeus katsoi, että rikoslain 23 luvun 10 §:n tunnusmerkistöön sisältyvästä ajo-oikeudettomuudesta ei ole nyt käsillä olevan kaltaisten tilanteiden varalta säädetty ajokorttilain 6 §:ssä ja 15 a §:ssä rikosvastuun täyttymisen kannalta riittävän selvästi ja yksiselitteisesti samalla tavalla kuin korkein oikeus on ennakkoratkaisussaan KKO:2023:11 katsonut ajokorttilain 6 §:n osalta. Ään. (Vailla lainvoimaa 12.12.2023) - Uutiset
29.9.2023 15.40
Hovioikeus vapautti vastaajan velvollisuudesta korvata pysäköintiyhtiön oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa - ei ollut tahallisesti tai huolimattomuudesta aiheuttanut tarpeetonta oikeudenkäyntiä tai pitkittänyt sitäAjokiellossa oleminen ei ollut oikeustosiseikka vaan todistustosiseikka. Vastaaja ei ollut jättänyt varsinaisia oikeustosiseikkoja ilmoittamatta, minkä vuoksi oikeudenkäynnissä ratkaistavat kysymykset olivat olleet alusta asti selvillä. Yhtiön luovuttua kanteesta oli sen korvattava vastaajan tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. (Vailla lainvoimaa 29.9.2023) - Uutiset
24.5.2023 9.49
Hallinto-oikeus ei muuttanut väliaikaista ajokieltoa koskevaa poliisilaitoksen ratkaisuaPoliisilaitos oli 14.2.2023 hylännyt A:n oikaisuvaatimuksen. Päätöksen perustelujen mukaan linja-autolla henkilöauton ohittaminen vastaantulevien kaistalle ennen suojatietä oli omiaan aiheuttamaan vaaraa suojatietä ylittävälle jalankulkijalle. Poliisilaitoksen päätöstä ei ollut syytä muuttaa. (Vailla lainvoimaa 24.5.2023) - Uutiset
4.5.2023 16.00
Hovioikeus: Ajokorttiaan poliisille luovuttamatta jättäneen ei voitu katsoa syyllistyneen kulkuneuvon kuljettamiseen oikeuttaHO katsoi KKO:n ratkaisusta 2023:11 ilmenevän oikeusohjeen nojalla, että RL 23 luvun 10 §:n tunnusmerkistöön sisältyvästä ajo-oikeudettomuudesta ei ollut nyt käsillä olevan kaltaisten tilanteiden varalta säädetty ajokorttilain 6 §:ssä rikosvastuun täyttymisen kannalta riittävän selvästi ja yksiselitteisesti. Näin ollen ei ollut aihetta muuttaa KO:n tuomion lopputulosta. (Vailla lainvoimaa 4.5.2023) - Uutiset
20.12.2022 9.05
Oikeusasiamies lähetti päätöksen tiedoksi myös LVM:lle: Päätökset ja muutoksenhaku väliaikaisesta ajokiellosta – sääntely ei ole ongelmatontaOikeusasiamies saattoi vastaisen varalle esittämänsä käsitykset vanhempi konstaapeli F:n ja rikoskomisario B:n menettelyn virheellisyydestä heidän tietoonsa. Lisäksi oikeusasiamies kiinnitti rikosylikonstaapeli C:n ja vanhempi konstaapeli D:n huomiota esittämiinsä näkökohtiin heidän menettelystään. Päätös lähetettiin myös liikenne- ja viestintäministeriölle, jota pyydettiin ilmoittamaan mahdollisista toimenpiteistä 31.5.2023 mennessä. - Uutiset
19.12.2022 13.15
Oikeusasiamies esitti harkittavaksi hyvittämistä: Ajokielto huumepikatestin perusteellaPerustuslaista ja hallintolaista ilmenevä hyvän hallinnon vaatimus edellyttää, että viranomainen huolehtii asian riittävästä selvittämisestä ja kaikin puolin asianmukaisesta käsittelystä. Tässä tapauksessa oli poliisilaitokselta saadun lausunnon mukaan menetelty laitoksen käytännön vastaisesti, kun kantelija oli määrätty väliaikaiseen ajokieltoon. Lisäksi oli menetelty vastoin Poliisihallituksen ohjetta. Oikeusasiamies saattoi käsityksensä kantelun kohteena olleiden poliisien tietoon. Lisäksi oikeusasiamies esitti, että Oulun poliisilaitos harkitsisi, tulisiko tapahtunut jotenkin hyvittää kantelijalle. - Uutiset
13.12.2022 15.00
Hallinto-oikeus ei lyhentänyt ajokieltoaValittaja oli syyllistynyt kahteen törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen sekä kahdeksaan kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta. Poliisi oli oikaisuvaatimukseen antamallaan päätöksellä muuttanut ajo-oikeusasiassa annettua päätöstä siten, että määräaikaista 3 v:n ja 8 kk:n mittaista ajokieltoa oli lyhennetty neljällä kuukaudella. Ajokiellon kestoksi oli määrätty 3 v ja 4 kk, jolloin sen viimeinen voimassaolopäivä on 15.8.2023. (Ei lainvoim. 13.12.2022) - Uutiset
25.7.2022 11.10
Oikeusasiamies: Rikosylikonstaapeli menetteli virheellisesti ajokiellon määräämisessä käräjäoikeuden tuomion jälkeen - kuulemiselle varatun määräajan olisi kaikissa tapauksissa päätyttävä vasta kohtuullisen ajan kuluttua syyksi lukevan ratkaisun antamisestaSe, että päätös on lain mukaan tehtävä ”viipymättä” syyksilukevan ratkaisun jälkeen, ei tarkoita, että tingittäisiin asianosaisen oikeudesta saada asiassa kohtuullinen määräaika oman kantansa esittämiselle. - Uutiset
22.7.2022 11.20
Hallinto-oikeus ei lyhentänyt ikäpoikkeusluvan saaneelle nuorelle määrättyä 6 kuukauden ajokieltoa törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisestaKO oli tuominnut valittajan 60 ps suuruiseen sakkorangaistukseen törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta nuorena henkilönä. HAO totesi, ettei valittajan esittämä selvitys osoittanut, että ajo-oikeus olisi ollut hänelle työssä välttämätön. Poliisi oli ottanut riittävästi huomioon ajokiellon vaikutukset valittajan toimeentuloon ja välttämättömään liikkumiseen. Kun otettiin huomioon valittajan syyksi luettu teko, asiassa saatu selvitys sekä poliisin noudattama ohjeistus ajokiellon pituudesta ja poliisille kuuluva harkintavalta, HAO katsoi, ettei valituksenalaisen päätöksen muuttamiseen ollut aihetta. (Ei lainvoim. 22.7.2022) - Uutiset
12.11.2021 8.08
Oikeusasiamies esitti hyvitystä perusteettoman pitkästä ajokiellostaNäytti siltä, että sakkoasian käsittelyn viivästyksen vuoksi kantelija oli tosiasiallisesti joutunut olemaan perusteettoman pitkään ajokiellossa. Ajokielto oli päätöksessä mainitun poliisihallituksen ohjeen perusteella muodostunut n. 3–5 kuukautta liian pitkäksi. Kantelijan mukaan hän oli ”menettänyt työpaikkoja” viivästyksen vuoksi. Oikeusasiamiehen mielestä vaatimus perus- ja ihmisoikeuksien tehokkaasta toteutumisesta tässä tapauksessa edellytti, että kantelijalla on oikeus asianmukaiseen hyvitykseen huolellisuuden laiminlyönnin aiheuttamasta haitasta. - Uutiset
23.8.2021 14.00
Poliisi: Varsinaisen ajokieltopäätöksen tekeminen vie viikkoja, jopa kuukausiaJos henkilön epäillään syyllistyneen ajokieltorikokseen, poliisi voi määrätä hänet väliaikaiseen ajokieltoon. Väliaikainen ajokielto jatkuu pääsääntöisesti siihen asti, kunnes ajokieltorikosasia on ratkaistu ja poliisi on tehnyt päätöksen varsinaisesta ajokiellosta. Ensisijainen ajokieltoseuraus ajokieltorikokseen syyllistymisessä on määräaikainen ajokielto, sakon tai vankeusrangaistuksen lisäksi. - Uutiset
11.5.2021 11.05
Oikeusasiamies Jääskeläinen: Poliisin ei tule ajokielloista päätettäessä luottaa huumepikatesteihin liikaa, koska ne ovat eräiden aineiden osalta varsin epäluotettaviaJos pikatestin tuloksiin luotetaan liikaa, rikosepäilyt moninaisine haitallisine seuraamuksineen kohdistuvat sitä enemmän myös syyttömiin. Ratkaisussa todetun perusteella on nähtävissä, että jos positiivinen pikatestitulos johtaisi automaattisesti väliaikaiseen ajokieltoon, olisi varmaa, että ajokielto kohdistuisi hyvin moneen syyttömään (vuosina 2016–2020 vääriä positiivisia tuloksia oli yhteensä yli 7.000). Huumepikatesti ei oikeusasiamiehen mukaan voikaan olla ainoa peruste väliaikaiselle ajokiellolle varsinkaan kaikissa tapauksissa. Tämä pätee erityisen vahvasti väliaikaisen ajokiellon "toisen vaiheen" päätöksentekoon, jossa edellytetään todennäköistä syyllisyyttä. - Uutiset
11.1.2021 8.10
Hallinto-oikeus arvioi ajokiellon kohtuuttomuuttaPoliisi oli valituksenalaisella päätöksellään 29.10.2020 hylännyt A:n oikaisuvaatimuksen. Tämän päätöksen mukaan oli todennäköistä, että A oli syyllistynyt törkeään rattijuopumukseen ja törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen. Ajokiellon perusteena olevista teoista saatu selvitys huomioon ottaen edellytykset väliaikaisen ajokiellon määräämiselle olivat olleet olemassa. Ottaen huomioon, että teosta oli aiheutunut henkilövahinkoja, ei voitu myöskään pitää ilmeisenä, että ajokielto tultaisiin määräämään ehdollisena. Poliisilaitoksen päätöstä ei ollut syytä muuttaa. Asian lopputulos huomioon ottaen myöskään ajokieltopäätöksen täytäntöönpanon keskeyttämiseen ei ollut syytä. Valituksessa mainitut seikat ajo-oikeuden tarpeesta otetaan huomioon poliisin määrätessä määräaikaista ajokieltoa. Lisäksi hallinto-oikeus totesi, että ajokorttilain 72 §:n 3 momentin mukaan poliisi voi perustellusta pyynnöstä määrätä väliaikaisen ajokiellon päättymään, jos tähän on muun ohella rikosasian käsittelyn kesto, epäillyn liikennerikoksen vakavuus, ajokiellon vaikutukset ajokieltoon määrätyn toimeentuloon ja välttämättömään liikkumiseen tai muut seikat huomioiden painava syy ja ajokieltoon liittyvä rikosasia on vireillä tuomioistuimessa. (Vailla lainvoimaa 11.1.2020) - Uutiset
18.12.2020 14.00
Hallinto-oikeus: Törkeään rattijuopumukseen ja törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen syyllistynyt voitiin määrätä 2 vuoden 8 kuukauden määräaikaiseen ajokieltoonOttaen huomioon, että valittaja oli aiemmin 3.10.2015 syyllistynyt törkeään rattijuopumukseen, hänelle nyt ajokiellon perusteena olevista teoista oli ajokorttilain 66 §:n 1 momentin 2 kohdan säännös huomioon ottaen määrättävä ajokieltoa vähintään yksi vuosi. Kun lisäksi otettiin huomioon oikeuskäytäntö, valittajan syyksi luetut teot ja niistä tuomittu rangaistus sekä valittajaalle aiemmin määrätyt ajokiellot ajokiellon lyhentämiseen ei ollut syytä. (Ei lainvoim. 18.12.2020) - Uutiset
27.11.2020 9.26
KHO: Poliisilaitos ei ylittänyt harkintavaltaansa ajokieltoasiassaKun poliisilaitos oli määrännyt koeajan poliisihallinnon ohjeen mukaisesti siten, että koeajan pituus oli määritelty suhteessa ajokiellon pituuteen ja kun ajokiellon pituudessa oli otettu huomioon ajokiellon vaikutukset A:n toimeentuloon ja välttämättömään liikkumiseen, poliisilaitoksen ei ollut katsottava ylittäneen harkintavaltaansa eikä sen päätös ollut suhteellisuusperiaatteen vastainen. - Uutiset
7.7.2020 11.25
Hovioikeus: Poliisin menettelystä ei ollut aiheutunut valittajalle väitettyä perus- ja ihmisoikeusloukkausta, joten valtio ei ollut hänelle vahingonkorvausvelvollinenMuutoksenhakija TS ei esittänyt asiassa selvitystä siitä, että väliaikainen ajokielto olisi koskenut TS:n yksityisluontoisia oikeuksia. Siten myöskään Euroopan neuvoston oikeuden (EIS ja EIT) perusteella väliaikaisella ajokiellolla ei ollut päätetty TS:n yksityisluonteisista oikeuksista. Kanne perustui poliisin menettelystä aiheutuneeseen väitettyyn perus- ja ihmisoikeusloukkaukseen. Koska perustuslain 21 § ja EIS 6 artiklan 1 kappale eivät soveltuneet nyt kyseessä olevaan tapaukseen, TS:lle ei ollut aiheutunut poliisin menettelystä väitettyä perus- ja ihmisoikeusloukkausta. Valitus oli siten hylättävä. (Vailla lainvoimaa 7.7.2020) - Uutiset
18.5.2020 8.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu tiedonsaantioikeudesta rikosoikeudellisissa menettelyissäPyyntö on esitetty Saksassa UY:tä vastaan vireille pannussa rikosoikeudellisessa menettelyssä, jossa on kyse tuottamuksellisesta ajokortitta ajosta. Ennakkoratkaisupyyntö koskee tiedonsaantioikeudesta rikosoikeudellisissa menettelyissä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/13/EU 6 artiklan sekä SEUT 21, SEUT 45, SEUT 49 ja SEUT 56 artiklan tulkintaa. - Uutiset
24.4.2020 10.46
Kaivinkoneen kauha osui suojatietä ylittäneeseen naiseen - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi kaivinkoneen kuljettajan syyllistyneen perusmuotoiseen liikenneturvallisuuden vaarantamiseen ja kuolemantuottamukseen - 70 päiväsakkoaHO totesi, että vastaajan ajotavassa tai liikkeellelähdössä ei ollut ollut asiassa todetun korostuneen huolellisuusvelvollisuuden laiminlyönnin lisäksi muuta moitittavaa esimerkiksi ajonopeuden tai ajoradalle sijoittumisen osalta. Asiassa ei ollut tullut esille mitään seikkoja, joissa olisi viitteitä vastaajan tietoiseen riskinottoon taikka piittaamattomuuteen. Huolimattomuuden seuraukset olivat olleet vakavat. Siitä huolimatta vastaajan menettely ei osoittanut, että hän olisi suhtautunut hyväksyvästi tai välinpitämättömästi vakavan vaaran mahdollisuuteen toisen hengelle tai terveydelle siten, että hänen olisi voitu katsoa rikkoneen liikennesääntöä tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta. Syytteen törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta tultua hylätyksi perusteet ajokiellon määräämiselle olivat puuttuneet. Ajokieltoa koskeva lausunto oli siten poistettava. (Vailla lainvoimaa 24.4.2020) - Uutiset
7.4.2020 13.30
Hallinto-oikeus: Rattijuopon noin 8 kuukauden ajokieltoa ei ollut syytä muuttaa tukihenkilö- ja lastensuojelutyön vuoksiValituksessa mainitut seikat ajo-oikeuden tarpeesta oli poliisin päätöksien perusteluista ilmenevällä tavalla otettu huomioon ajokiellon pituutta mitattaessa. Hallinto-oikeuden päätöksessä mainitut seikat ajokiellon perusteena olevasta teosta ja teko-olosuhteista sekä ajokiellon mittaamista koskeva oikeuskäytäntö huomioon ottaen ajokiellon lyhentämiseen ei ollut syytä. (Vailla lainvoimaa 7.4.2020) - Uutiset
17.1.2020 10.28
KHO: Kaupunki ei ollut voinut pidättää palomiestä virantoimituksesta hänelle määrätyn määräaikaisen ajokiellon johdostaPalomies oli määrätty määräaikaiseen ajokieltoon kuukaudeksi sen vuoksi, että hän oli saanut kahden vuoden aikana neljä rikesakkoa ylinopeudesta. Liikennerikkomukset olivat tapahtuneet vapaa-ajalla. KHO katsoi, että esillä olleissa olosuhteissa kaupunki ei ollut voinut pidättää palomiestä virantoimituksesta hänelle määrätyn määräaikaisen ajokiellon johdosta viranhaltijalain 47 §:n 3 momentin nojalla. - Uutiset
20.12.2019 11.30
Unionin tuomioistuin arvioi voidaanko viranomaisten vastuuhenkilöille määrätä pakkokeinona vankeusrangaistus heidän velvoittamisekseen toteuttamaan ilman tervehdyttämistoimenpiteitä kuten tiettyjen dieselajoneuvojen ajokieltoEUT katsoo torstaina (19.12.) antamassaan ennakkoratkaisussa, että Baijerin osavaltion vastuuhenkilöille voidaan määrätä pakkokeinona käytettävä vankeusrangaistus heidän velvoittamisekseen toteuttamaan Münchenin ilman tervehdyttämistoimenpiteitä (esim. tiettyjen dieselajoneuvojen ajokielto) ainoastaan, jos tähän tarkoitukseen on olemassa kansallinen oikeusperusta, joka on saatavuudeltaan, täsmällisyydeltään ja sen soveltamisen ennakoitavuudelta riittävä, ja jos kyseinen pakkokeino on oikeasuhteinen. Baijerin osavaltion ylimmän hallintotuomioistuimen on tarkastettava, täyttyvätkö nämä edellytykset. - Uutiset
10.12.2019 14.52
JSN: Taksiyrittäjän henkilöllisyyden kertominen oli perusteltuaKeskipohjanmaa kertoi paikallisen taksiyrittäjän saamasta ajokiellosta, jonka taustalla oli seksuaaliseen ahdisteluun liittyvä rikostuomio. Taksiyrittäjän nimi mainittiin jutussa. JSN katsoi, että taksiyrittäjän henkilöllisyyden kertominen oli perusteltua, koska tapaus oli paikallisesti merkittävä. - Uutiset
10.12.2019 9.27
KHO: Poliisilaitoksen olisi tullut selvittää ajokorttiluvan terveysvaatimukset tarkemminKun otettiin huomioon silmälääkärin lausunnon antamisesta kulunut aika yli kaksi vuotta ja A:n esittämä selvitys, poliisilaitoksen olisi tullut viranomaisen selvittämisvelvollisuuden mukaisesti huolehtia asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä sekä tarvittaessa määrätä A ajokorttilain 20 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla esittämään näkökyvystään uudempi lääkärin lausunto. Hallinto-oikeuden ja poliisilaitoksen päätökset kumottiin ja asia palautettiin poliisilaitokselle uudelleen käsiteltäväksi. - Uutiset
29.11.2019 16.00
Hovioikeus äänesti törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisestaA oli ylittänyt sallitun enimmäisnopeuden 61 kilometrillä tunnissa ajamalla 141 kilometrin tuntinopeudella nopeusrajoituksen oltua 80 kilometriä tunnissa. Ajo-olosuhteet olivat olleet valaistus- ja sääolosuhteiden puolesta hyvät. A oli kiihdyttänyt nopeuttaan ohitustilanteessa, jossa hän oli ohittanut edellään kulkeneen linja-auton vastaantulevien kaistaa käyttämällä. Hovioikeuden mukaan esitetyn selvityksen mukaan A:n menettelystä ei ollut aiheutunut konkreettista vaaraa. A:n menettelyyn oli kuitenkin sisältynyt merkittävä vakavan vahingon mahdollisuus. Kyseisellä tiellä oli ollut muina tienkäyttäjinä ainakin A:n ohittama linja-auto. Ohitustilanteessa A oli käyttänyt vastaantulevien kaistaa huomattavalla ylinopeudella. A:n menettelystä mahdollisesti aiheutuneen törmäyksen tai muun onnettomuuden seuraukset olisivat voineet näissä olosuhteissa olla tilanteessa vakavat. A: menettely oli siten ollut omiaan aiheuttamaan vakavaa vaaraa muiden tienkäyttäjien hengelle tai terveydelle. Hovioikeus katsoi, että A oli syyllistynyt syytteen teonkuvauksessa tarkoitetulla menettelyllään törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen. (Ään. 2 - 1, vailla lainvoimaa 29.11.2019) - Uutiset
20.11.2019 11.40
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi vastaajan syyllistyneen ohitustilanteessa törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen yrittäessään selvittää kuka tuli kolmion takaa hänen eteensä: 80 päiväsakkoa ja 4 kuukauden ajokieltoA:n mukaan hänen tarkoituksenaan oli ollut selvittää, kuka oli tullut aiemmassa tilanteessa hänen eteensä kolmiosta piittaamatta, sekä saada ajoneuvon kuljettaja pysähtymään tilanteen selvittämiseksi. Hovioikeus katsoi, että A:n menettelyä kysymyksessä olevassa tilanteessa oli kokonaisuutena arvioiden pidettävä törkeän huolimattomana. Hovioikeus katsoi, että tilanteessa selvitetyksi katsotulla tavalla menetellessään A oli törkeästä huolimattomuudesta rikkonut liikennesääntöjä siten, että rikos oli ollut omiaan aiheuttamaan vakavaa vaaraa toisen hengelle tai terveydelle. Siten A oli syyllistynyt törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen rikoslain 23 luvun 2 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla. (Vailla lainvoimaa 20.11.2019) - Uutiset
5.11.2019 10.00
Tuomiovirheen vuoksi poistettua ajokieltoasiaa ei ollut 1. kesäkuuta voimaan tulleen lainmuutoksen jälkeen palautettava enää käräjäoikeuteen vaan poliisilaitokselleEnnen kesäkuun 2019 lainmuutosta annettu KO:n ratkaisu poistettiin ajokiellon osalta tapahtuneen tuomiovirheen vuoksi. Asiaa ei kuitenkaan ollut palautettava KO:een vaan poliisille. (Vailla lainvoimaa 5.11.2019) (Huom! Ks. KKO:2020:11: Ajokorttilain 1.6.2019 voimaan tulleella muutoksella ajokieltoon määrääminen keskitettiin yksin poliisin toimivaltaan kuuluvaksi. Korkein oikeus katsoi ratkaisustaan ilmenevin perustein, ettei käräjäoikeudella ollut lain voimaantulon jälkeen ollut toimivaltaa tutkia syyttäjän esittämää ajokieltovaatimusta asiassa, joka oli tullut vireille ennen lain voimaantuloa) - Uutiset
27.9.2019 10.30
Hovioikeus: Väliaikainen ajokielto muodosti esteen alkolukolla valvottuun ajo-oikeuteen määräämiselleTässä asiassa A oli tuomittu kahdesta törkeästä rattijuopumuksesta. Haastehakemuksesta ja Traficomin ajo-oikeustiedoista käy ilmi, että A oli määrätty ensimmäisestä törkeästä rattijuopumuksesta väliaikaiseen ajokieltoon 25.2.2019 klo 17.50. Syyllistyessään toiseen törkeään rattijuopumukseen samana päivänä klo 18.25 A oli siten ollut väliaikaisessa ajokiellossa, mikä muodosti esteen alkolukolla valvottuun ajo-oikeuteen määräämiselle. (Vailla lainvoimaa 27.9.2019) - Uutiset
19.9.2019 14.30
Hallinto-oikeus arvioi poliisin edellytyksiä pitää voimassa poliisimiehen määräämä väliaikainen ajokieltoKun otettiin huomioon valittajan ajokäyttäytymisestä saatu selvitys ja se, että valittaja oli valituksenalaisella päätöksellä määrätty lääkärintodistuksen ohella toimittamaan todistus uudesta ajokokeesta, hallinto-oikeus katsoi, että poliisi oli voinut harkintavaltansa rajoissa pitää väliaikaisen ajokiellon voimassa. Poliisilla oli siten ollut ajokorttilain 70 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaiset edellytykset katsoa, ettei terveydentilan selvittämistä ajokorttilain 20 §:n 1 momentin nojalla asetetussa määräajassa voitu pitää yksinään riittävänä. Kyse ei ollut ajokorttilain 64 §:n mukaisen ajokiellon määräämisestä, joten valittajan esiintuomalla väliaikaisen ajokiellon vaikutuksella hänen liikkumiseensa ei ollut asian arvioinnissa merkitystä. Valituksenalaista päätöstä ei ollut valituksen johdosta syytä muuttaa. - Uutiset
6.9.2019 9.26
KKO myönsi valitusluvan koskien tuomioistuinten toimivaltaa määrätä ajokielto ennen lainmuutosta vireille tulleissa asioissaKesäkuun 2019 alussa voimaan tulleen lainmuutoksen (96/2018) mukaan ajokiellon määrääminen kuuluu poliisille. Laissa ei ole siirtymäsäännöstä niitä tilanteita varten, joissa ajokieltoa koskeva asia on ollut vireillä KO:ssa lainmuutoksen tullessa voimaan. Hovioikeuksissa on ratkaisu kesän aikana useita asioita, joissa on ollut kyse tuomioistuinten toimivallasta määrätä ajokielto 1.6.2019 jälkeen ja jotka ovat tulleet vireille ennen lainmuutosta. Ratkaisuissa on katsottu pääsääntöisesti yhtenevästi, että tuomioistuimet ovat olleet toimivaltaisia ratkaisemaan ajokiellon. Ainakin yhdessä tapauksessa asiasta on äänestetty. Siinä erimielinen hovioikeudenneuvos katsoi, että ajokiellon määrääminen 1.6.2019 lukien kuuluu ajokorttilain 64 §:n mukaan poliisin yksinomaiseen toimivaltaan. (Huom! Ks. KKO:2020:11: Ajokorttilain 1.6.2019 voimaan tulleella muutoksella ajokieltoon määrääminen keskitettiin yksin poliisin toimivaltaan kuuluvaksi. Korkein oikeus katsoi ratkaisustaan ilmenevin perustein, ettei käräjäoikeudella ollut lain voimaantulon jälkeen ollut toimivaltaa tutkia syyttäjän esittämää ajokieltovaatimusta asiassa, joka oli tullut vireille ennen lain voimaantuloa) - Uutiset
4.9.2019 8.15
Hovioikeus pohti ajokieltoasiaaKoska vastaaja oli käräjäoikeuden toteamin tavoin syyllistynyt viiden vuoden aikana kahdesti rattijuopumukseen, hänet oli ajokorttilain 66 §:n 1 momentin nojalla määrättävä vähintään kuuden kuukauden ajokieltoon. Oikeudenmukainen ajokiellon kesto oli hovioikeuden mukaan noin kuusi kuukautta. (Vailla lainvoimaa 4.9.2019) - Uutiset
14.8.2019 13.05
Viidestä ylinopeudesta voitiin määrätä 12 viikon ajokielto - hankaluudet kulkemisen järjestämisessä töihin eivät riittäneet perusteeksi varoituksen käytölleA oli ylinopeutta ajamalla 17.7.2017, 21.1.2018, 17.9.2018, 25.2.2019 ja 6.3.2019 syyllistynyt liikennerikkomuksiin. Näistä teoista hänelle oli määrätty yhteensä kymmenen päiväsakkoa ja neljä rikesakkoa. HAO katsoi, että poliisilaitos oli voinut määtätä A:n kahdentoista viikon määräaikaiseen ajokieltoon päätöksen tiedoksisaannista 4.7.2019 lukien, koska hän oli syyllistynyt viiteen liikennerikkomukseen kahden vuoden kuluessa. (Ei lainvoim. 14.8.2019) - Uutiset
5.8.2019 12.12
Hovioikeuksien linja yhteneväinen ajokiellon määräämisestä 1. kesäkuuta jälkeen: Hovioikeus oli toimivaltainen ratkaisemaan ajokiellon määräämistä koskevan syyttäjän vaatimuksenAsiassa oli kysymys hovioikeuden toimivallasta määrätä vastaajalle ajokielto 1.6.2019 jälkeen. Toimivalta ratkaista muutoksenhakemus kuului oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 1 §:n ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 4 luvun 7 §:stä ilmenevän prosessioikeudellisen jatkuvuusperiaatteen nojalla hovioikeudelle eikä tämän toimivallan voitu katsoa siirtyneen ajokiellonkaan osalta poliisille ajokorttilakia muutettaessa. Hovioikeus oli mainituilla perusteilla toimivaltainen ratkaisemaan myös ajokiellon määräämistä koskevan syyttäjän vaatimuksen. (Vailla lainvoimaa 5.8.2019) Huom! KKO:2020:11: Ajokorttilain 1.6.2019 voimaan tulleella muutoksella ajokieltoon määrääminen keskitettiin yksin poliisin toimivaltaan kuuluvaksi. Korkein oikeus katsoi ratkaisustaan ilmenevin perustein, ettei käräjäoikeudella ollut lain voimaantulon jälkeen ollut toimivaltaa tutkia syyttäjän esittämää ajokieltovaatimusta asiassa, joka oli tullut vireille ennen lain voimaantuloa. - Uutiset
24.7.2019 13.02
Käräjäoikeus ei ylittänyt toimivaltaansa määrätessään ajokiellon sen jälkeen, kun ajokieltojen määrääminen oli siirtynyt poliisilleVastaajan törkeää liikenneturvallisuuden vaarantamista koskeva rikosasia, jossa oli vaadittu myös ajokiellon määräämistä, oli tullut vireille KO:ssa 10.4.2019. Ajokieltovaatimusta ei ollut sittemmin peruutettu. KO oli ratkaissut asian lainmuutoksen jälkeen 3.6.2019 määräten siinä yhteydessä myös ajokiellosta. Mainitsemillaan perusteilla HO katsoi, ettei KO ollut ylittänyt toimivaltaansa määrätessään vastaajan ajokieltoon. Syyttäjän valitus hylättiin. (Vailla lainvoimaa 24.7.2019) (Huom! KKO:2020:11: Ajokorttilain 1.6.2019 voimaan tulleella muutoksella ajokieltoon määrääminen keskitettiin yksin poliisin toimivaltaan kuuluvaksi. Korkein oikeus katsoi ratkaisustaan ilmenevin perustein, ettei käräjäoikeudella ollut lain voimaantulon jälkeen ollut toimivaltaa tutkia syyttäjän esittämää ajokieltovaatimusta asiassa, joka oli tullut vireille ennen lain voimaantuloa.) - Uutiset
22.7.2019 16.00
Hallinto-oikeus muutti kiinteistönvälittäjälle määrätyn kuuden viikon ajokiellon varoitukseksiPoliisilaitos oli määrännyt A:n kuuden viikon määräaikaiseen ajokieltoon päätöksen tiedoksisaannista 4.6.2019 lukien, koska A oli syyllistynyt liikennerikkomukseen vuoden kuluessa siitä, kun hänelle oli annettu varoitus. HAO totesi, että valituksessa esitetyn selvityksen perusteella A ei aja työkseen, mutta hän tarvitsee ajo-oikeutta työssään. Ajoneuvoliikennerekisterin mukaan A:lle ei ollut aiemmin eikä myöskään valituksenalaisen päätöksen jälkeen poliisin toimesta määrätty ajokieltoa. Näiden seikkojen lisäksi ottaen huomioon rikkomuksen vähäisyys sekä ajokiellon vaikutukset A:n toimeentuloon ja välttämättömään liikkumiseen HAO muutti ajokiellon varoitukseksi. - Uutiset
18.7.2019 15.15
Hovioikeus äänesti: Käräjäoikeus ei ylittänyt toimivaltaansa määrätessään ajokiellon lainmuutoksesta huolimattaHovioikeus totesi, että prosessiekonomian kannaltakin on tarkoituksenmukaista, että käräjäoikeus käsittelee siellä ennen lainmuutosta vireille tulleet ajokieltovaatimukset. Oikeuskirjallisuudessa on todettu, että prosessitaloudellisesta näkökulmasta katsottuna prosessilakien tarkoitusta vastaa parhaiten tulkinta, joka antaa tuomioistuimelle mahdollisuuden langettaa aineellista oikeustilaa vastaava tuomio lyhintä ja yksinkertaisinta tietä (Jokela, Antti: Oikeudenkäynti I 2016, s. 187 – 188). Hovioikeus katsoi, että käräjäoikeus ei ollut ylittänyt toimivaltaansa määrätessään ajokiellon. (Ään.; Vailla lainvoimaa 18.7.2019) - Uutiset
9.7.2019 11.37
Vierashuoneessa kihlakunnansyyttäjä Tuomo Laukkanen: Jos lainsäätäjä ei lausu saavat muut lausua siitäkin edestä – esimerkkinä ajokiellon määräämisen siirto tuomioistuimelta poliisilleEi tainnut lainsäätäjä arvatakaan, kuinka työllistävä vaikutus ajokiellon määräämiseen liittyvää toimivaltaa koskevalla lakiuudistuksella kyetään saamaan aikaiseksi muutoinkin tiukentuvilla resursseilla toimiville syyttäjänvirastoille ja tuomioistuimille. Kyseessä on siis ajokorttilain 64 §:n muutos, jolla toimivalta ajokieltoon määräämisestä siirrettiin 1.6.2019 alkaen tuomioistuimen sijaan poliisille. Asiasta kirjoittaa OTM, kihlakunnansyyttäjä Tuomo Laukkanen Edilexin Vierashuoneessa. - Uutiset
8.7.2019 12.15
Hovioikeus tutki vanhan ajokieltoasian 1.6.2019 tulleesta toimivaltamuutoksesta huolimatta: Pyrkimys työllistyä ei ole peruste ajokiellon määräämiselle ehdollisenaHovioikeus totesi, että toimivallan siirtoa koskevasta lakimuutoksesta huolimatta oikeus hakea muutosta käräjäoikeuden ratkaisuun toteutui vain siten, että hovioikeus käsitteli vastaajan ajokieltoa koskevan muutosvaatimuksen. Vastaajan ilmoittama pyrkimys työllistyä ajokorttia vaativaan työhön ei ole ajokorttilain 67 § 1 momentissa tarkoitettu peruste ajokiellon määräämiseen ehdollisena. (Vailla lainvoimaa 8.7.2019) - Uutiset
13.6.2019 9.00
Käräjäoikeuden ratkaisu poistettiin ajokiellon osalta tapahtuneen tuomiovirheen vuoksi - asiaa ei ollut lainmuutoksen johdosta palautettava KO:een vaan ajokiellon määräämiseen toimivaltaiseen viranomaiseen, joka on poliisilaitosAsian käsittelyssä tapahtuneen tuomiovirheen perusteella KO:n ratkaisu oli OK 31 luvun 6 §:n nojalla poistettava ajokiellon osalta ja asia oli siltä osin palautettava uudelleen käsiteltäväksi. KO:n ratkaisun poistamiseen muilta osin ei ollut perusteita. Ajokiellon määränneessä KO:ssa kysymyksessä olevan rikosasian käsittely oli päättynyt 17.4.2019 kantelun kohteena olevan, sittemmin lainvoimaiseksi tulleen tuomion antamiseen. Kantelu oli tehty HO:lle 29.5.2019 eli ennen ajokorttilain 64 §:n 1 momentin 1.6.2019 voimaan tulleen muutoksen voimaantuloa. Tästä huolimatta ei voitu katsoa, että KO:lla olisi 1.6.2019 jälkeen toimivaltaa määrätä ajokieltoa nyt käsillä olevan tyyppisessä tilanteessa, jossa rikosasian käsittely oli jo ennen mainittua ajankohtaa päättynyt lainvoimaiseen tuomioon. Asiaa ei siten ollut palautettava KO:een vaan ajokiellon määräämiseen toimivaltaiseen viranomaiseen, joka on Hämeen poliisilaitos. (Vailla lainvoimaa 13.6.2019) - Uutiset
4.6.2019 11.00
Määräaikainen ajokielto muuttui varoitukseksi hallinto-oikeudessaA oli ajanut ylinopeutta kolme kertaa loppuvuodesta 2018, minkä johdosta poliisilaitos oli määrännyt A:n kuuden viikon määräaikaiseen ajokieltoon. A valitti päätöksestä hallinto-oikeuteen vedoten liikennerikkomusten vähäisyyteen sekä siihen, että ajo-oikeus on hänen työnsä kannalta välttämätön. Viivästyksen välttämiseksi hallinto-oikeus otti asian ratkaistavakseen palauttamatta sitä poliisilaitoksen käsiteltäväksi, ja muutti määräaikaisen ajokiellon varoitukseksi. (Vailla lainvoimaa 4.6.2019) - Uutiset
15.5.2019 15.10
Ajokieltojen määrääminen siirtyy kesäkuusta alkaen kokonaan poliisille – Tutkimus: Rattijuopumuksesta tyypillisesti 50 päiväsakkoa ja kuusi kuukautta ajokieltoaRattijuopumuksesta määrätään suomalaisissa tuomioistuimissa rangaistukseksi tyypillisesti noin 50 päiväsakkoa. Jos päihteenä on alkoholi, sen määrä kuljettajan veressä tai hengitysilmassa on tärkein päiväsakkojen määrää selittävä tekijä. Tämä käy ilmi Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tekemästä tutkimuksesta, jossa käytiin läpi vuoden 2017 käräjä- ja hovioikeuksien ratkaisuja. - Uutiset
15.5.2019 10.10
Hovioikeus pidensi rattijuopumuksen vuoksi tuomittua ajokieltoa kuudella kuukaudellaA oli syyllistynyt 28.4.2014 törkeään rattijuopumukseen, joten nyt kysymyksessä olevasta A:n syyksi luetusta törkeästä rattijuopumuksesta ajokiellon kestoksi oli määrättävä vähintään yksi vuosi. Ottaen lisäksi huomioon A:n korkea veren alkoholipitoisuus 2,83 promillea sekä vakiintunut oikeuskäytäntö A oli määrättävä ajokieltoon noin yhdeksi vuodeksi kuudeksi kuukaudeksi. (Vailla lainvoimaa 15.5.2019) - Uutiset
17.4.2019 14.22
Hallinto-oikeus: Poliisilaitoksen määräämää kahdeksan viikon ajokieltoa useisiin liikennerikkomuksiin syyllistyneelle ei ollut syytä muuttaa vaikka ajokiellolla oli vaikutusta valittajan toimeentuloonPoliisilaitos oli määrännyt A:n kahdeksan viikon määräaikaiseen ajokieltoon päätöksen tiedoksisaannista 28.3.2019 lukien, koska hän oli syyllistynyt neljään liikennerikkomukseen vuoden kuluessa. Valituksessa esitetyn selvityksen perusteella ajokiellolla oli vaikutusta A:n toimeentuloon. Ottaen kuitenkin huomioon, että ajokiellon perusteena olevia tekoja oli vuoden ajalta yksi ajokorttilain 65 §:n 1 momentin mukaista vähimmäismäärää enemmän, kaksi neljästä teosta on rangaistu päiväsakoin, A:lle oli jo vuonna 2016 määrätty poliisin toimesta ajokieltoa sekä annettu 2014 ja 2015 varoitukset toistuvien liikennerikkomusten vuoksi, poliisilaitoksen päätöstä ei ollut syytä muuttaa. (Vailla lainvoimaa 17.4.2019) - Uutiset
11.4.2019 12.15
Hovioikeus: Käräjäoikeuden olisi rekisteriotteesta ilmenevä alkolukkomerkintä huomioon ottaen tullut viran puolesta selvittää oliko vastaajalla tarkoitus pyytää alkolukolla valvottua ajo-oikeuttaVaikka vastaaja ei ollut käräjäoikeudessa esittänyt pyyntöä alkolukolla valvotun ajo-oikeuden myöntämisestä, käräjäoikeuden olisi liikenneasioiden rekisteriotteesta ilmenevä alkolukkomerkintä huomioon ottaen tullut viran puolesta selvittää, oliko vastaajalla tarkoitus pyytää alkolukolla valvottua ajo-oikeutta. Käräjäoikeus oli menetellyt virheellisesti ja virheen voitiin otaksua olennaisesti vaikuttaneen asiassa annetun ratkaisun sisältöön. Asian käsittelyssä tapahtuneen tuomiovirheen perusteella käräjäoikeuden ratkaisu oli oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 6 §:n nojalla poistettava ajokiellon osalta ja asia oli siltä osin palautettava käräjäoikeuteen. (Vailla lainvoimaa 11.4.2019) - Uutiset
28.3.2019 9.47
Hallinto-oikeuden ratkaisu ajokieltoasiassaAjokiellon perusteena olevia tekoja oli ajokorttilain 65 §:n 2 momentin mukainen vähimmäismäärä vuoden ajalta. Päätökseen kirjattujen taustatietojen mukaan ajoneuvoliikennerekisterissä ei ollut merkintöjä aikaisemmista poliisin määräämistä ajokielloista. Näiden seikkojen lisäksi ottaen huomioon ajokiellon vaikutukset A:n toimeentuloon ja välttämättömään liikkumiseen hallinto-oikeus lyhensi ajokiellon kestoa viiteen viikkoon. Ottaen huomioon, että 18.11.2018 liikenneturvallisuuden vaarantaminen oli rangaistu 14 päiväsakolla, ajokiellon enemmälle lyhentämiselle ei ollut perusteita. (Vailla lainvoimaa 28.3.2019) - Uutiset
21.3.2019 10.00
Hovioikeus: Ajokorttilaissa säädetyt ajokiellon vähimmäiskestot ovat ehdottomia – käräjäoikeuden määräämä alle 3 kuukauden ajokielto oli liian lyhytAjokorttilain 66 §:ssä säädetyt ajokiellon vähimmäiskestot on tarkoitettu ehdottomiksi (KKO 2014:42, kohta 12). Vakiintuneen oikeuskäytännön mukainen ajokiellon kesto A:n syyksi luetusta teosta oli neljä kuukautta. A ei esittänyt sellaista selvitystä ajokiellon vaikutuksista hänen toimeentuloonsa tai välttämättömään liikkumiseensa, että ajokielto olisi perusteltua määrätä tavanomaista lyhyempänä. (Vailla lainvoimaa 21.3.2019) - Uutiset
18.3.2019 13.15
Ylinopeutta ajanut moottoripyöräilijä syyllistyi törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisen asemasta perusmuotoiseen liikenneturvallisuuden vaarantamiseen - käräjäoikeuden tuomiota muutettiinVaikka teko oli aiheuttanut konkreettista vaaraa muulle liikenteelle, valittajan käyttämäksi näytettyä 100 km/h ajonopeutta ei ollut kuitenkaan arvioitava lainkohdassa tarkoitetulla tavoin huomattavana sallitun enimmäisnopeuden (60 km/h) ylityksenä. Näin ollen valittajan menettelyä oli arvioitava RL 23 luvun 1 §:n mukaisena perusmuotoisena liikenneturvallisuuden vaarantamisena. Määräys ajokiellosta kumottiin. HO kiinnitti rangaistusta mitatessaan huomiota siihen, että valittajan menettely oli ollut varsin lähellä täyttää törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisen tunnusmerkistön. (Vailla lainvoimaa 18.3.2019) - Uutiset
11.3.2019 9.00
Oikeusasiamies otti kantaa ajokieltoon asettamisestaOikeusasiamiehen mukaan oli hyvin ymmärrettävää, että kantelija oli ollut epätietoinen ajo-oikeudestaan ja tyytymätön poliisin toimintaan. Ratkaisussa mainittujen virheiden johdosta hänen ajokorttinsa oli ollut poliisin hallussa 7.–24.3.2018 ilman, että asiassa olisi tehty päätöstä väliaikaista ajokiellosta. Tuon saman ajan hän oli voinut perustellusti olla siinä käsityksessä, että hän oli ajokiellossa, vaikka näin ei asianlaita ollut.
Poliisilaitos ilmoitti, että kantelijan tapauksesta oli laadittu kooste, joka oli jaettu laajasti poliisilaitoksen yksiköihin ja siihen oli vastaisen varalta kiinnitetty esimiesten huomiota. ATJ-järjestelmän virheelliset merkinnät oli myös ilmoitettu korjatuiksi. Nämä toimenpiteet ovatkin olleet hyvin perusteltuja.
Käytettävissään olleen selvityksen perusteella oikeusasiamies piti riittävänä, että hän kiinnitti ylikonstaapelin ja poliisilaitoksen huomiota tapahtuneisiin virheisiin. - Uutiset
11.2.2019 14.38
Lainvoimainen tuomio poistettiin kun kirjallista menettelyä koskevat säännökset eivät olleet soveltuneet tapaukseenAsia voidaan ratkaista kirjallisessa menettelyssä ROL 5 a luvun 1 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä. KO:sa käsiteltävänä olleessa asiassa oli ollut kysymys A:lle määrätyn valvotun ajo-oikeuden peruuttamisesta ja ehdollisen ajokiellon määräämisestä täytäntöönpantavaksi. Koska mainitussa asiassa ei ollut kysymys ROL 5 a luvun 1 §:ssä tarkoitetusta syyttäjän syytteen käsittelystä, kirjallista menettelyä koskevat säännökset eivät soveltuneet asiaan eikä KO olisi saanut ratkaista asiaa kirjallisessa menettelyssä. (Vailla lainvoimaa 11.2.2019) - Uutiset
11.2.2019 8.00
Hovioikeus pidensi törkeisiin rattijuopumuksiin syyllistyneen ajokieltoa 9,5 kuukaudellaA oli määrättävä 5.9.2017 tehdyn törkeän rattijuopumuksen perusteella ajokieltoon, jonka kesto on vähintään vuosi. A:ta ei ollut 5.9.2017 tehdyn teon perusteella määrätty väliaikaiseen ajokieltoon, joten hänelle tästä teosta määrätty ajokielto oli alkanut käräjäoikeuden tuomiosta 18.10.2018. Hovioikeus otti tämän huomioon ajokiellon kestossa. A oli 5.9.2017 kuljettanut henkilöautoa yleisillä teillä nautittuaan alkoholia niin, että hänellä oli ajon jälkeen ollut vähintään 0,86 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitysilmaa. Olosuhteet olivat olleet sellaiset, että rikos oli ollut omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen turvallisuudelle. Näissä olosuhteissa A:lle määrättävän ajokiellon oli oltava jonkin verran vuoden vähimmäisaikaa pidempi. (Vailla lainvoimaa 11.2.2019) - Uutiset
4.2.2019 10.30
KHO: Vain nukkuessaan epilepsiakohtauksia saanutta ei tullut määrätä ajokieltoonKun A:lla ei ollut ollut kohtauksia muulloin kuin nukkuessa, häntä oli pidettävä ajokorttidirektiivin mukaan ajokykyisenä. Korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden ja poliisilaitoksen päätökset sekä A:lle määrätyn ajokiellon. - Uutiset
22.1.2019 12.32
Hovioikeus: Törkeään rattijuopumukseen syyllistyneen ajokielloksi tuli määrätä vähintään vuosiHovioikeuden mukaan käräjäoikeuden A:lle määräämä ajokielto oli A:n korkea uloshengitysilman alkoholipitoisuus ja yleinen oikeuskäytäntö huomioon ottaen liian lyhyt. - Uutiset
27.12.2018 9.00
Hovioikeus tulkitsi uusintarikoksen käsitettä ja pidensi ajokieltoaA oli 3.9.2018 tuomittu 29.3.2018 ja 12.4.2018 tapahtuneista rattijuopumuksista. Vaikka A:ta ei ollut ennen 12.4.2018 tapahtunutta tekoa tuomittu rattijuopumuksesta, oli teossa kysymys ajokorttilain 66 §:n 1 momentin tarkoittamasta uusintarikoksesta. Tämän vuoksi hovioikeus piti oikeudenmukaisena, että A:n jo kärsimän ja nyt määrättävän ajokiellon kestoksi tuli yhteensä 10 kuukautta. (Vailla lainvoimaa 27.12.2018) - Uutiset
8.11.2018 12.21
Hovioikeuden tuomio liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja haitanteosta virkamiehelle poliisin pysäyttäessä moottoritiellä ajaneenA:n ajonopeus oli ollut noin 80 kilometriä tunnissa. A oli luullut poliisien kääntyvän rampista suorittamaan hälytystehtävää. A ei ollut tehnyt ajovirhettä eikä hän ollut ollut päihtynyt. Poliisi oli ajanut heti rampin jälkeen aivan hänen taakseen, jolloin A oli vasta ymmärtänyt poliisin pyrkivän pysäyttämään hänet. Hovioikeus piti uskottavana, että poliisin pysäyttämiskäsky oli näissä olosuhteissa tullut A:lle yllätyksenä. Kun otettiin huomioon takana ajavan auton yleinen väistämisvelvollisuus ja se, että poliisit olivat itse ajaneet hyvin lähellä A:n kuljettamaa autoa pyrkien pysäyttämään hänet, A:n pysähtyminen ei ollut tapahtunut poliisin kannalta täysin ennalta arvaamattomasti. Hovioikeus katsoi, että A:n menettely ei ollut näissä olosuhteissa törkeän huolimatonta vaan huolimatonta. Liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ei voida määrätä kuljettajaa ajokieltoon. Tämän vuoksi käräjäoikeuden ajokieltoa koskeva lausuma oli poistettava. A oli saanut pippurisumutetta silmiinsä ja hengityselimiinsä. Ei ollut poissuljettu, että A oli tilanteessa kertomallaan tavalla pyrkinyt pyyhkimään silmiään ja kokiessaan tukehtuvansa yrittänyt ainoastaan päästä häntä maassa pitävien poliisien alta pois. A:n menettelyä voi selittää myös se, että hän oli joutunut omasta mielestään ilman omaa syytään varsin kovien poliisin voimatoimien kohteeksi. A:n toiminta, jonka poliisit olivat kokeneet heidän virkatoimensa vastustamiseksi, oli voinut siten johtua edellä kerrotuista syistä, eikä A:n voitu näin ollen menettelyllään katsoa rikosoikeudellisen syyksilukemisen edellyttämällä varmuudella tahallaan yrittäneen estää poliisien virkatoimien suorittamista tai vastustaa sitä. Syyte haitanteosta virkamiehelle oli siten hylättävä. (Vailla lainvoimaa 8.11.2018) - Uutiset
29.10.2018 14.00
Polkupyöräilijään ohitustilanteessa törmännyt ja paikalta pysähtymättä poistunut autoilija syyllistyi törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen ja vammantuottamukseen - tuomittiin 60 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja oheissakkoonA oli pyöräillyt kertomansa mukaan niin lähellä ajokaistan oikeaa laitaa kuin se oli ollut mahdollista. Vastaaja oli menetellyt syytteen teonkuvauksen mukaisesti, eikä hän ollut polkupyörällä liikkunutta A:ta ohittaessaan antanut tälle TLL 30 §:ssä tarkoitetulla tavalla turvallista tilaa tiellä. Tällainen menettely on rinnastettavissa RL 23 luvun 2 §:n 1 momentin 1-3 kohdissa, erityisesti kohdassa 2, tarkoitettuihin liikennesääntöjen rikkomisiin. HO hyväksyi KO:n arvion siitä, että vastaaja oli menetellyt törkeän huolimattomasti aiheuttaen vakavaa vaaraa toisen hengelle tai terveydelle. Vastaaja oli näin ollen syyllistynyt KO:n hänen syykseen lukemaan törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen. HO hyväksyi KO:n perustelut kohdan 2 ja rangaistusseuraamuksen osalta. Aihetta KO:n ratkaisun muuttamiseen ei näiltä osilta ollut. KO:n tuomiolauselmaa ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 29.10.2018) - Uutiset
22.10.2018 12.30
Hovioikeuden tuomio törkeään rattijuopumukseen ja törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen syyllistyneelle määrättävästä ajokiellosta - kyseessä ei ollut uusintarikosKO oli katsonut vastaajan syyllistyneen 5 vuoden aikana kahteen tekoon ja ajokiellon minimikesto on lain mukaan 1 vuosi. KO oli katsonut, että lähellä minimiajokieltoa oleva ajokielto oli pituudeltaan riittävä, koska vastaaja tarvitsee ajo-oikeutta työssään. Ajokiellon viimeiseksi voimassaolopäiväksi oli määrätty 1.4.2019. Vastaaja oli HO:ssa lausunut, ettei hän ollut rikoksenuusija ja että ajokielto oli katsottava 31.3.2018 alkaneen väliaikaisen ajokiellon pituuden vuoksi kokonaan kärsityksi. Vastaajaa tarvitsee ajo-oikeutta työssään. HO katsoi, ettei kysymyksessä ollut ajokorttilain 66 §:ssä tarkoitettu uusintarikos. Vastaajan veren alkoholipitoisuus ajon jälkeen oli ollut 1,65 promillea. Vastaaja oli lisäksi kohdassa 2 (törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen) kuvatuin tavoin kuljettanut henkilöautoa huomattavalla ylinopeudella yleisillä teillä muun liikenteen ollessa vilkasta. Oikeuskäytännön mukaan vastaavanlaisista rattijuopumusteoista määrätään ajokieltoa noin 7-9 kuukautta. Kun otettiin huomioon vastaajan syyksi luettu menettely ja vastaajan ajokortin välttämättömyys työssä, HO arvioi oikeudenmukaisen ajokiellon päättymisen ajankohdaksi 31.10.2018. (Vailla lainvoimaa 22.10.2018) - Uutiset
16.10.2018 13.00
Ajokorttilaissa ajokielloille säädetyt vähimmäispituudet on tarkoitettu ehdottomiksiTörkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta 50 päiväsakon rangaistukseen tuomitulle vastaajalle KO:ssa määrätty 2 kuukauden pituinen ajokielto alitti ajokorttilain 66 §:n 1 momentissa säädetyn 3 kuukauden vähimmäisajan. Vastaajan ajokiellon kestoa oli näin ollen pidennettävä. HO otti ajokieltoa määrätessään ajokiellon kestossa huomioon vastaajalle KO:ssa tuomitun ajokiellon pituuden ja ajokiellon vaikutukset vastaajan toimeentuloon. Vastaaja tuli määrätä KO:n määräämän ajokiellon lisäksi ajokieltoon, joka alkaa HO:n tuomion antamispäivänä ja jonka viimeinen voimassaolopäivä on 18.11.2018. (Vailla lainvoimaa 16.9.2018) - Uutiset
10.8.2018 11.30
Hovioikeus: Ylinopeutta työajalla ajaneen, viiden ja puolen viikon mittaiseen ajokieltoon määrätyn ja luvattomasti työpaikaltaan poistuneen oppisopimuskoulutuksessa työskennelleen linja-autonkuljettajan työsopimuksen purkamiseen ei ollut erittäin painavaa syytäAsiassa oli kysymys siitä, oliko yhtiöllä ollut työsopimuslaissa tarkoitettu erittäin painava syy purkaa kantajan työsopimus tämän ajokieltoon johtaneen menettelyn, ajokiellon sekä muun väitetyn moitittavan menettelyn vuoksi. Tarkemmin asiassa oli kysymys siitä, oliko kantaja jättänyt ilmoittamatta sairauslomansa päättymisestä kesällä 2014 tai poistunut työpaikalta luvattomasti ennen työvuoron päättymistä, ja muodostivatko nämä seikat yhdessä oppisopimuskoulutuksessa tapahtuneiden viivästysten, ajokieltoon johtaneen menettelyn ja määrätyn ajokiellon kanssa työsopimuslaissa tarkoitetun erittäin painavan syyn työsopimuksen purkamiseen. Lisäksi asiassa oli kysymys siitä, olisiko kantaja voinut ajokiellon aikana suorittaa oppisopimussuunnitelman mukaisia opintojaan, ja olisiko oppisopimuskoulutuksen loppuun saattaminen sopimuksen mukaisesti ollut mahdollista määrätystä ajokiellosta huolimatta. HO katsoi asiaa kokonaisuutena harkittuaan, ettei yhtiöllä ollut TSL 8 luvun 1 §:ssä edellytettyjä perusteita purkaa kantajan työsopimusta. KO:n ratkaisua ei siten ollut aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 10.8.2018) - Uutiset
6.8.2018 10.54
Hovioikeus lyhensi toistuvasti rattijuopumusrikoksiin syyllistyneelle määrättyä ajokieltoaVastaaja oli määrätty molempien nyt kysymyksessä olevien rattijuopumusten vuoksi väliaikaiseen ajokieltoon siten, että viimeisin väliaikainen ajokielto oli alkanut 20.12.2017. KO oli määrännyt ajokiellon viimeiseksi voimassaolopäiväksi 28.1.2019. Vaikka vastaaja oli toistuvasti syyllistynyt rattijuopumusrikoksiin, KO:n määräämä ajokieltoaika oli yleinen oikeuskäytäntö huomioon ottaen liian pitkä, koska vastaaja tarvitsee ajo-oikeutta työssään. HO katsoi, että ajokieltoa oli lyhennettävä. HO harkitsi kohtuulliseksi määrätä ajokiellon päättymään 20.9.2018. (Vailla lainvoimaa 6.8.2018) - Uutiset
20.3.2018 12.35
Syyttäjän valituksesta hovioikeus lyhensi vuoden ehdollisen ajokiellon kuukauden mittaiseksiPoliisi oli määrännyt A:n 12.9.2017 väliaikaiseen ajokieltoon. Väliaikainen ajokielto oli päättynyt 17.11.2017, jolloin A oli määrätty ehdolliseen ajokieltoon. Ajoneuvoliikennerekisteriotteen mukaan A:lle oli palautettu ajo-oikeus 22.11.2017. Työnantajan selvityksen mukaan ajokortti on A:lle työtehtävien vuoksi välttämätön. Hovioikeus katsoi, että A:lle määrättävän ehdollisen ajokiellon pituus oli yksi kuukausi käräjäoikeuden määrämin koeajoin. (Vailla lainvoimaa 20.3.2018) - Uutiset
2.3.2018 9.49
KKO: Ahvenanmaan ajokorttilain ajokieltosäännöksen soveltaminen asiassa ei ollut ilmeisessä ristiriidassa perustuslain yhdenvertaisuus lain edessä -säännöksen kanssaKorkein oikeus katsoi, ettei Ahvenanmaan ajokorttilain säännöksen soveltaminen asiassa ollut ilmeisessä ristiriidassa perustuslain 6 §:n 1 momentin säännöksen kanssa. - Uutiset
23.1.2018 7.54
Hovioikeus lyhensi skootterilla törkeään rattijuopumukseen syyllistyneen ajokieltoa neljällä kuukaudellaA:n veren alkoholipitoisuus oli ajon jälkeen ollut korkea eli 2,62 promillea. Toisaalta A:n kuljettama ajoneuvo oli ollut skootteri, ajo oli tapahtunut yöaikaan ja A:n ei väitettykään tehneen ajovirheitä tai aiheuttaneen konkreettisia vaaratilanteita. Ajoneuvoliikennerekisterin otteen mukaan A ei ollut aiemmin syyllistynyt liikennerikoksiin. Työnantajan todistuksen mukaan A tarvitsee autoa työssään, koska hän tekee komennustöitä eri paikkakunnilla. A oli ollut väliaikaisessa ajokiellossa rikoksen tekopäivästä lähtien. Nämä seikat huomioon ottaen hovioikeus katsoi, että käräjäoikeuden A:lle määräämää ajokieltoa oli lyhennettävä. (Vailla lainvoimaa 23.1.2018) - Uutiset
29.11.2017 14.10
Hovioikeus: Ajokorttilain 66 §:n säädetyt ajokieltojen vähimmäiskestot on tarkoitettu ehdottomiksiKorkeimman oikeuden ennakkopäätöksen KKO:2014:42 mukaan ajokorttilain 66 §:n säädetyt ajokieltojen vähimmäiskestot oli tarkoitettu ehdottomiksi. Niiden säätämisen tarkoituksena oli ollut kaventaa tuomioistuimen harkintavaltaa. - Uutiset
28.11.2017 10.00
Uusijalle vuoden ehdoton ajokielto ylinopeudestaValittaja, jonka edellisestä törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta oli tekohetkellä kulunut lähes viisi vuotta, oli ainakin yhtä autoa ohittaessaan käyttänyt huomattavaa ylinopeutta keskiviikkoiltapäivänä yleensä varsin vilkkaasti liikennöidyllä nelostiellä, jossa suurin sallittu nopeus oli ollut 80 kilometriä tunnissa. Poliisipartio oli mitannut valittajan kuljettaman auton nopeudeksi 148 kilometriä tunnissa. HO katsoi, että valittajan huomattavasta ylinopeudesta oli edellä mainituissa olosuhteissa aiheutunut sellaista vaaraa toisten turvallisuudelle, jota tarkoitetaan ajokorttilain 67 §:n 1 momentissa. HO totesi, että valittaja asuu Espoossa eikä hän ollut valituksessaan esittänyt, että hänellä ei olisi mahdollisuutta käyttää myös julkisia kulkuneuvoja. Valittajan terveydentilasta esitettyjä seikkoja ei voitu pitää erityisen painavana syynä ajokiellon määräämiselle ehdolliseksi. (Vailla lainvoimaa 28.11.2017) - Uutiset
21.9.2017 15.15
Eduskunnan kirjaston tietopaketti sakkomenettelyn laajentamisestaEduskunnan kirjaston ylläpitämään Lakihankkeiden tietopaketit -palveluun on lisätty tietopaketti vireillä olevasta esityksestä sakkomenettelyn laajentamiseksi. Hallituksen esitys HE 103/2017 eduskunnalle laeiksi sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain ja ajokorttilain muuttamisesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi annettiin eduskunnalle 19. syykuuta 2017. - Uutiset
17.8.2017 12.10
Hovioikeus arvioi alkolukolla valvotun ajo-oikeuden edellytyksiäTörkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen syyllistyneen määrääminen ajokieltoon ei ole harkinnanvaraista lukuun ottamatta tilannetta, jossa kuljettaja jätetään rangaistukseen tuomitsematta. Koska A oli määrätty ajokieltoon törkeän rattijuopumuksen ohella myös törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisen perusteella, ei ajokorttilain 67 a §:n mukaisia edellytyksiä valvotun ajo-oikeuden määräämiseksi ollut. (Vailla lainvoimaa 17.8.2017) - Uutiset
24.5.2017 13.26
Suojatiellä lastenvaunut kumoon ajaneelle autoilijalle 40 päiväsakkoa ja ajokieltoSuojatiellä lastenvaunuja työntänyt nainen oli loukkaantunut ja lastenvaunut, joissa oli ollut vuonna 2016 syntynyt lapsi, olivat kaatuneet lapsen kuitenkaan loukkaantumatta. Autolla ajaneen naisen katsottiin syyllistyneen törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen. HO alensi päiväsakon rahamäärän 12 euroon (480 euroa), kun naisen tulot olivat olleet olennaisesti pienemmät kuin ne tulot, joiden mukaan päiväsakon rahamääräksi oli muodostunut 23 euroa (920 euroa). (Vailla lainvoimaa 24.5.2017) - Uutiset
10.5.2017 10.05
Hovioikeuden tuomio törkeään rattijuopumukseen toistamiseen syyllistyneelle määrättävästä ajokiellostaKoska vastaaja oli ollut väliaikaisessa ajokiellossa syyllistyessään 29.7.2016 törkeään rattijuopumukseen, hänelle ei olisi tullut ajokorttilain 67 §:n 1 momentin viimeisen virkkeen ja 69 §:n 4 momentin säännökset huomioon ottaen määrätä alkolukolla valvottua ajo-oikeutta sanotusta törkeästä rattijuopumuksesta, vaan ajokielto olisi tullut määrätä ehdottomana. Vastaajan valituksessaan esiin tuomat seikat eivät olleet sellaisia ajokorttilain 66 §:n 4 momentissa tarkoitettuja valittajan toimeentuloon tai välttämättömään liikkumiseen vaikuttavia seikkoja, jotka olisi tullut ottaa huomioon ajokiellon kestosta määrättäessä. Tähän nähden KO:n määräämää 1 vuoden 6 kuukauden ajokieltoa ei ollut syytä lyhentää. (Vailla lainvoimaa 10.5.2017) - Uutiset
4.5.2017 15.00
Hovioikeus lyhensi ajokieltoja neljässä eri tapauksessa ja pidensi sitä yhdessä tapauksessa – myös ehdollisen ajokiellon edellytyksiä punnittiinHovioikeus totesi, että muutettaessa ajokieltoa koskevia säännöksiä vuonna 2005 siten, että ajokielloille säädettiin vähimmäiskestot, oli pyrkimyksenä ankaroittaa erityisesti uusijoiden ajokieltoseuraamuksia. Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2005:132 todetuin tavoin myös sovellettaessa ehdollista ajokieltoa koskevaa säännöstä tulee pyrkiä siihen, ettei ajokiellon ehdollisuutta harkittaessa päädytä ajokieltosäännösten tavoitteiden kanssa ristiriidassa oleviin tuloksiin. Edellä mainitun korkeimman oikeuden ratkaisun mukaan yleisen edun vaatimuksen huomioon ottaminen uusijan ajokiellon määräämisessä ehdolliseksi edellyttäisi erityisen painavia syitä, eikä ajo-oikeuden välttämättömyyttä asianomaisen ammatin takia voida sinänsä pitää tällaisena syynä. Ottaen huomioon, että valittaja oli myös aiemmin syyllistynyt törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen 17.5.2015, asiassa ei ollut erityisen painavia syitä määrätä ajokieltoa ehdolliseksi. (Vailla lainvoimaa 4.5.2017) - Uutiset
21.4.2017 13.15
Hovioikeus: Polttoainelastissa olevaa täysperävaunuyhdistelmää piittaamattomasti ajaneen kuljettajan teot eivät olleet sakolla sovitettavissaHO piti oikeudenmukaisena ja riittävänä rangaistuksena kahdesta törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta KO:n tuomitseman 80 päiväsakon rangaistuksen asemasta 3 kuukauden ehdollista vankeusrangaistusta. Vastaajalle, joka oli vaatinut ajokiellon määräämistä ehdollisena ammatin vuoksi, ei myönnetty jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 21.4.2017) - Uutiset
4.4.2017 12.20
Hovioikeuden tuomio valvotun ajo-oikeuden ja siihen liittyvän ehdollisen ajokiellon koeajan voimassaoloaikana törkeään rattijuopumukseen syyllistyneelle määrättävästä ajokiellostaValittajalle ei voitu enää määrätä valvottua ajo-oikeutta ja siihen liittyvää ehdollista ajokieltoa. Asian arviointiin ei vaikuttanut se, että valittajalle määrätty valvottu ajo-oikeus ei ollut vielä alkanut. Valitus oli hylättävä myös siltä osin kuin valittaja oli vaatinut, että ehdollista ajokieltoa ei panna täytäntöön. Oikeudenmukaisena ajokiellon kestona voitiin pitää kahta vuotta. Määrättäessä ehdollinen ajokielto täytäntöön pantavaksi ajokiellon viimeinen voimassaolopäivä on ajokorttilain 68 §:n 1 momentin mukaan ajokielloista pisimpään voimassa olevan ajokiellon viimeinen voimassaolopäivä, joka tässä tapauksessa oli nyt tuomittavasta törkeästä rattijuopumuksesta määrättävä kahden vuoden pituinen ajokielto. Asiassa mainituin perustein KO:n määräämää ajokiellon kestoa lyhennettiin siten, että ajokiellon viimeinen voimassaolopäivä on 14.11.2018. (Vailla lainvoimaa 4.4.2017) - Uutiset
4.4.2017 8.30
Ajokieltoa ei voi määrätä perusmuotoisesta liikenneturvallisuuden vaarantamisestaAjokorttilain 64 §:n 1 momentissa on lueteltu ne rikokset, joista tuomioistuimen on määrättävä moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettaja ajokieltoon. Näihin rikoksiin kuuluu törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen, mutta ei sen sijaan liikenneturvallisuuden vaarantaminen. (Vailla lainvoimaa 4.4.2017) - Uutiset
27.3.2017 8.01
Törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen on abstrakti vaarantamisrikos - lähes kaksinkertaista nopeutta sallittuun ajonopeuteen nähden ajanut mies syyllistyi törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseenTörkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen on abstrakti vaarantamisrikos, jonka syyksi lukeminen ei edellytä näyttöä konkreettisen vaaran aiheutumisesta. Riittävää on, että on ollut varteenotettava mahdollisuus siitä, että joku voisi olla vaaran piirissä. Teko täytti törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisen tunnusmerkistön. Mies tuomittiin 55 päiväsakon rangaistukseen ja 6 kuukauden ajokieltoon. (Vailla lainvoimaa 27.3.2017) - Uutiset
8.3.2017 15.10
Alkolukko olisi pitänyt asentaa useaan eri ajoneuvoon - hovioikeus lyhensi törkeään rattijuopumukseen syyllistyneelle yrittäjälle asetetun ehdollisen ajokiellon koeaikaa 6 kuukaudellaValittajan esittämästä selvityksestä ilmeni, että ajo-oikeus oli hänelle ammatin takia välttämätön ja että hän joutuu kuljettamaan työtehtävissään useita eri ajoneuvoja. Kyetäkseen hoitamaan työtehtävänsä valittaja olisi joutunut asentamaan alkolukon useaan eri ajoneuvoon, minkä vuoksi ehdollisen ajokiellon koeajan kestolla katsottiin olevan erityistä merkitystä valittajalle. Valittajaa ei ollut aikaisemmin määrätty ajokieltoon ja hän oli sitoutunut päihdekuntoutukseen. (Vailla lainvoimaa 8.3.2017) - Uutiset
1.12.2016 16.09
Ajo-oikeuden tarve ammatin ja sairauden perusteella ei puoltanut ehdollisen ajokiellon määräämistä eikä ajattelemattomuus riittänyt perusteeksi lievemmälle seuraamukselleTörkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen ohitustilanteessa syyllistyneelle moottoripyöräilijälle (hetkellistä ylinopeutta 60 km/t) määrätyn ajokiellon määräämiselle ehdollisena ei ollut erityisen painavia syitä. (Vailla lainvoimaa 1.12.2016) - Uutiset
17.11.2016 13.34
Hovioikeus arvioi punaisia päin ajaneen autoilijan liikennerikoksen törkeyttäKäräjäoikeuden syyksilukeminen perustui todistaja R:n luotettavaan ja yksityiskohtaiseen kertomukseen. R kertoi A:n kuljettaman auton tulleen linja-autokaistaa reipasta vauhtia punaisia valoja päin, jarruttaneen nopeasti ja jatkaneen matkaa suojatien yli pysähtymättä. R:n havaintojen mukaan suojatietä ylittämässä ollut jalankulkija oli välttänyt onnettomuuden vain omasta toiminnastaan johtuen. A ei olisi ehtinyt pysäyttää autoa, mikäli jalankulkija ei olisi havainnut häntä viime hetkellä. R:n kertomuksen perusteella oli selvitetty, että A oli menettelyllään aiheuttanut konkreettisen vaaratilanteen ja siten hänen menettelynsä oli ollut omiaan aiheuttamaan vakavaa vaaraa toisen hengelle ja terveydelle. Asiassa esitetty näyttö ei antanut hovioikeudelle aihetta arvioida syyksilukemista toisin kuin käräjäoikeus oli tehnyt. A oli siten syyllistynyt törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen. (Vailla lainvoimaa 17.11.2016) - Uutiset
3.11.2016 12.31
Hovioikeus: Mahdollinen lyhytaikainen lomauttaminen ajo-oikeuden puuttumisen vuoksi ei ollut peruste ajokiellon lyhentämiselleHovioikeus totesi, että ajo-oikeuden menettämisestä ei ollut ainakaan ennen mahdollista lomauttamista haitallisia seuraamuksia A:n toimeentulolle. Ajokielto oli kestoltaan oikeuskäytännön mukainen. Esitetty selvitys ei osoittanut ajokiellon jäljellä oleva noin kahden kuukauden kesto huomioon ottaen, että mahdollista lyhytaikaista lomauttamista lukuun ottamatta ajokiellon vaikutukset olisivat sellaiset, että ajokiellon kestoa tulisi tällä perusteella lyhentää. Näin ollen aihetta käräjäoikeuden tuomion muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 3.11.2016) - Uutiset
7.10.2016 8.18
EIT: Ylinopeudesta sakon saaneen ajo-oikeuden peruuttamisella ei loukattu ne bis in idem - periaatettaEIT:n 3. jaosto katsoi Sveitsiä koskevassa tapauksessa, että tosiseikat sekä hallinnollisessa että rikosoikeudellisessa menettelyssä olivat olleet samat, mutta ajokortin peruuttamista koskeva hallinnollinen menettely oli ollut eräänlainen rikostuomiota (sakko) täydentävä rangaistus. - Uutiset
7.9.2016 14.01
Hovioikeus lyhensi 5 vuoden aikana törkeisiin rattijuopumuksiin syyllistyneen ja nyt rattijuopumuksesta tuomitulle määrätyn ajokiellon seitsemäksi kuukaudeksiKoska nyt kyseessä oleva teko oli ollut RL 23 luvun 3 §:n mukainen rattijuopumus, KKO:n ratkaisusta 2010:29 ilmenevän tulkintaohjeen mukaisesti ajokiellon vähimmäispituus tässä tapauksessa ei ollut 1 vuosi vaan ajokorttilain 66 §:n 1 momentin 1c kohdan nojalla vähintään 6 kuukautta. Tästä syystä KO:n tuomitsemaa ajokiellon kestoa oli lyhennettävä. (Vailla lainvoimaa 7.9.2016) - Uutiset
24.8.2016 9.07
Hovioikeus: Ajokieltoasiaa ei voitu käsitellä käräjäoikeudessa kirjallisessa menettelyssä ilman vastaajan nimenomaista suostumustaKoska vastaajan nimenomaista suostumusta kirjalliseen menettelyyn ei ole ollut käsillä, käräjäoikeus ei olisi saanut ratkaista asiaa kirjallisessa menettelyssä. Käräjäoikeuden menettelyssä on tapahtunut oikeudenkäyntivirhe, ja asia oli sen vuoksi palautettava käräjäoikeuteen. (Vailla lainvoimaa 24.8.2016) - Uutiset
20.5.2016 9.17
Hovioikeus: Neljä ylinopeussakkoa kahden vuoden aikana ei ollut rangaistuksen koventamisperuste – ajokielto määrättiin kuitenkin ehdottomanaSe, että A oli syyllistynyt kahden vuoden aikana neljä eri kertaa liikennerikkomukseen, ei osoittanut rikoslain 6 luvun 5 §:n 1 momentin 5 kohdan koventamisperusteen soveltamisen edellyttämällä tavalla hänen olevan ilmeisen piittaamaton liikennesäännöistä. A:n rangaistusta mitattaessa ei ollut siten sovellettava koventamisperustetta. A:n syyksi aiemmin luettujen liikennerikkomusten laatu ja määrä ja se, että A oli viimeksi vuonna 2015 ollut poliisin määräämässä ajokiellossa, hovioikeus katsoi, että yleinen etu vaatii ajokiellon määräämistä ehdottomana A:n syyksi nyt luetusta törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisussa KKO 2005:132 lausutulla tavalla ammattikuljettajilta voidaan edellyttää vähintään yhtä suurta lainkuuliaisuutta kuin muilta kuljettajilta. Ehdollinen ajokielto merkitsisi, ettei kielto vaikuttaisi A:n ajo-oikeuteen. (Vailla lainvoimaa 20.5.2016) - Uutiset
27.4.2016 13.00
Hovioikeuden ratkaisu uusijan ajokiellostaHovioikeuden päätöksessä lausutut, vastaajan kannalta sattumanvaraisiksi katsottavat viranomaistoimintaan liittyvät seikat huomioon ottaen hovioikeus päätyi A:n teonaikaisesta korkeasta veren alkoholipitoisuudesta huolimatta siihen, että ajokiellon kesto lyhennettiin ajokorttilain 66 §:n 1 momentin 1 c kohdan mukaiseen vähimmäiskestoon eli kuuteen kuukauteen. Tähän nähden ja koska ajokiellon vähimmäiskestoa ei voitu alittaa, ajokorttilain 66 §:n 4 momentin mukaisilla perusteilla ei näin ollen ollut vaikutusta ajokiellon pituuteen. (Vailla lainvoimaa 25.4.2016) - Uutiset
31.3.2016 13.31
Kloorietikkahappoa kuljettanutta ajoneuvoyhdistelmää liikenteessä häirinnyt pakettiautoilija tuomittiin törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta sakkoihin ja ehdolliseen ajokieltoonYhdistelmä oli ollut painava. Yhteentörmäystilanteessa yhdistelmän paino, mahdollinen yhdistelmän kaatuminen ja myös sen kuljettaman hapon vuotamisen vaara olisi aiheuttanut vakavan vaaran toisen turvallisuudelle. Vastaaja oli ollut ohitukseen ryhtyessään tietoinen siitä, että yhdistelmä kuljetti vaarallista ainetta, koska yhdistelmän takana oli tätä tarkoittavat merkit. Kun hän oli tästä huolimatta tahallaan häirinnyt yhdistelmän etenemistä syytteessä kerrotuin tavoin, hänet oli tuomittava törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. HO ei myöntänyt vastaajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 31.3.2016) - Uutiset
21.3.2016 10.12
Sakotettiinko väärää autoilijaa – sakko poistettiin ja ajokieltoa lyhennettiin, mutta autoilijalla ei ollut oikeutta korvauksiin valtiolta työansion menetyksestäKun otettiin huomioon myös tilanteessa vaadittu harkinta ja ajokiellon tarkoitus käräjäoikeus katsoi, että poliisilaitoksen virkamiehet eivät olleet julkista valtaa käyttäessään eli ajokiellosta määrätessään menetelleet huolimattomasti, vaan noudattaneet toimen tai tehtävän suorittamiselle sen laatu ja tarkoitus huomioon ottaen kohtuudella asetettavia vaatimuksia. Poliisilaitoksen virkamiehet olivat toimineet asianmukaisesti sovellettavia säännöksiä noudattaen eivätkä he olleet ylittäneet harkintavaltansa rajoja. Koska poliisilaitoksen virkamiehet eivät olleet julkista valtaa käyttäessään tehneet virhettä tai laiminlyöntiä eikä valtio näin ollen ollut asiassa korvausvelvollinen, käräjäoikeus ei lausunut ajokiellon määräämisestä mahdollisesti aiheutuneesta vahingosta tai sen määrästä taikka vahingonkorvausvelvollisuuden sovittelemisesta. Hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 21.3.2016) - Uutiset
4.3.2016 11.00
Hovioikeus arvioi ulkomailla annettujen aikaisempien liikennejuopumustuomioiden vaikutusta Suomessa törkeään rattijuopumukseen syyllistyneelle määrättävän ajokiellon vähimmäisaikaanHovioikeus katsoi, että Ruotsissa tehdyt rattijuopumusrikokset eivät vaikuttaneet nyt määrättävän ajokiellon vähimmäiskestoon. Käräjäoikeuden tuomitsema 1 vuoden 9 kuukauden pituinen ajokielto ei ollut oikeuskäytännön mukainen. A, joka ei ollut nyt kysymyksessä olevan teon johdosta väliaikaisessa ajokiellossa, oli määrättävä häneen syykseen luettu teko huomioon ottaen oikeuskäytännön mukaiseen 10 kuukauden pituiseen ajokieltoon. (Vailla lainvoimaa 4.3.2016) - Uutiset
15.2.2016 8.00
Ohi sujahtaneen poliisin siviili-Golfin perään kaahaamaan lähtenyt "köröttelijä" tuomittiin törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta 40 päivän vankeusrangaistukseen - elinsiirron saaneen vaimon terveys, maalla asuminen ja 6 lasta eivät käyneet perusteeksi määrätä ajokieltoa ehdollisenaEnimmillään vastaaja nopeus oli ollut ohitustilanteessa noin 190 kilometriä tunnissa. KO oli katsonut, että miehen syyksi luetun teon arvioinnissa ei ollut keskeistä se, mikä nopeus oli ollut enimmillään. Olennaista oli että mies käyttänyt erittäin kovaa nopeutta hyvin pitkän matkan, Iittalan kohdalta Pirkanhovin kohdalle ja vielä sen jälkeenkin. Miehen kyydissä oli ollut vaimo, jolle oli juuri tehty elinsiirto, ja kaksi lasta. Mies oli itse kertonut, että autossa oli viallinen rengas. Miehen ajonopeudelle ja ohittelulle ei ollut mitään järjellistä syytä. Nämä seikat huomioon ottaen mies oli tuomittava vankeusrangaistukseen. Ottaen huomioon teon törkeysarvostelussa kerrotut seikat eli pitkä ajomatka, kyydissä olleet henkilöt sekä viallinen rengas, josta vastaaja oli ollut tietoinen, ajokieltoa ei voitu määrätä ehdollisena. (Vailla lainvoimaa 15.2.2016) - Uutiset
10.2.2016 11.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus tuomitsi neljän kuukauden vankeuden ehdollisena törkeässä liikenneturvallisuuden vaarantamisessaNyt kysymyksessä olevissa rikoksissa ja A:n syyksi 5.6.2007 luetuissa rikoksissa oli kysymys samantyyppisistä rikoksista. Näiden rikosten välillä oli kulunut aikaa yli kahdeksan vuotta. A oli tuomittu 10.8.2010 erityyppisestä rikoksesta ja tästäkin rikoksesta oli kulunut aikaa jo noin viisi vuotta. Hovioikeus katsoi, ettei A:n aikaisempi rikollisuus edellyttänyt ehdottomaan vankeuteen tuomitsemista. A:n syyksi luettu rikos oli vakava ja se osoitti välinpitämättömyyttä muiden tienkäyttäjien turvallisuutta kohtaan. Toisaalta A:n ajosta ei ollut aiheutunut konkreettista vaaraa. Hovioikeus katsoi, ettei myöskään A:n syyksi luettujen rikosten vakavuus tai rikoksista ilmenevä tekijän syyllisyys edellyttänyt ehdottomaan vankeuteen tuomitsemista. Vuoden ajokielto sen sijaan määrättiin ehdottomana. (Vailla lainvoimaa 10.2.2016) - Uutiset
28.1.2016 14.15
Laissa ei määräystä – hallinto-oikeus kumosi poliisin päätöksen toistuviin rikkomuksiin syyllistyneen kuorma-autonkuljettajan ammattipätevyyskortin peruuttamisestaPoliisilaitos oli määrännyt A:n ajokieltoon toistuvien rikkomusten vuoksi ja samalla peruuttanut hänen ammattipätevyyskorttinsa vastaavaksi ajaksi. Hallinto-oikeus kumosi ammattipätevyyskortin peruuttamisen, koska laista ei ilmene, että ammattipätevyyskortti voitaisiin peruuttaa toistuvien liikennerikkomusten tai niiden perusteella määrätyn ajokiellon perusteella. - Uutiset
8.1.2016 12.09
Hovioikeus arvioi ajokiellon kohtuullisuuttaKorkeimman oikeuden ennakkoratkaisun 2014:42 mukaisesti ajokiellon kestosta määrättäessä ei ole perusteltua ottaa huomioon sellaisia rikoksia, joiden perusteella poliisimies olisi voinut määrätä kuljettajan väliaikaiseen ajokieltoon näin kuitenkaan tekemättä. Näin ollen A:lle määrätty ajokielto oli alkanut käräjäoikeuden tuomiosta 21.9.2015. A oli syyllistynyt törkeään rattijuopumukseen hänelle 7.2.2015 määrätyn väliaikaisen ajokiellon aikana, joten ehdolliselle ajokiellolle ei ollut edellytyksiä. A oli ilmoittanut ajo-oikeuden olevan hänen työllistymisensä kannalta tärkeä. A ei ollut esittänyt selvitystä, jonka perusteella ajo-oikeudettomuudella olisi vaikutus hänen toimeentuloonsa tai liikkumiseensa. Hovioikeus katsoi, että käräjäoikeuden määräämää 1 vuoden ajokieltoa ei ollut syytä lyhentää. (Vailla lainvoimaa 8.1.2016) - Uutiset
31.12.2015 14.35
Liikkeellä olleen auton virtalukosta avaimet vetänyt matkustaja tuomittiin törkeästä rattijuopumuksesta ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta sakkoihin ja vuoden ajokieltoonMatkustajana ollut nainen (veren alkoholipitoisuus 1,29 promillea), jonka oli selvitetty vetäneen liikkeellä olleen auton avaimet virtalukosta, jolloin auton rattilukko oli mennyt päälle ja auton kuljettaja oli menettänyt auton hallinnan, tuomittiin törkeästä rattijuopumuksesta ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta yhteiseen 80 päiväsakon rangaistukseen. Koska nainen oli 5 vuoden aikana syyllistynyt kahdesti törkeään rattijuopumukseen, ajokiellon oli oltava vähintään yksi vuosi. (Vailla lainvoimaa 31.12.2015) - Uutiset
30.11.2015 12.05
Hovioikeus: 72 km/t ylinopeudesta ei voitu määrätä ehdollista ajokieltoaA oli kuljettanut henkilöautoa kantatie 67:llä kello 01.20 aikaan 152 kilometrin tuntinopeudella alueella, jossa suurin sallittu nopeus on ollut 80 kilometriä tunnissa. A oli suorittanut edellä ajavan auton ohituksen käyttäen huomattavaa ylinopeutta ja autossa oli A:n lisäksi ollut yksi matkustaja. Kuvattu ajotapa sanotuissa olosuhteissa oli aiheuttanut sellaista vaaraa toisten turvallisuudelle, jota ajokorttilain 67 §:n 1 momentissa tarkoitetaan. Tästä syystä ajokieltoa ei voitu määrätä ehdollisena. (Vailla lainvoimaa 30.11.2015) - Uutiset
19.11.2015 10.30
Lapsia suojatiellä - erimielinen hovioikeus tuomitsi suojatien pysähtymättä ohittaneen bussikuskin törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisestaHO:n enemmistö katsoi, että syyksiluettavaa liikenneturvallisuuden vaarantamista, joka oli aiheuttanut vakavaa vaaraa suojatietä ylittämässä olleiden lasten hengelle ja terveydelle, oli KO:n esittämillä perusteilla pidettävä törkeänä. Tuomittua rangaistusta (60 ps.) ei pidetty rangaistuskäytäntöön ja menettelyn vaarallisuuteen nähden liian ankara. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos puolestaan katsoi, että kysymyksessä oli ollut liikennetilanteesta ja mahdollisesti aikataulupaineesta johtunut ajovirhe, jonka ei voitu katsoa osoittaneen vastaajassa sellaista piittaamattomuutta, joka olisi ollut luettava hänen syykseen RL 23 luvun 2 §:n törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisen edellyttämänä tahallisuutena tai törkeänä huolimattomuutena. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos tuomitsi vastaajan RL 23 luvun 1 §:n mukaisesta liikenneturvallisuuden vaarantamisesta 15 päiväsakon rangaistukseen. (Vailla lainvoimaa 19.11.2015) - Uutiset
21.10.2015 9.27
Rattijuopumuksesta toistamiseen tuomittu tarvitsi ajo-oikeutta vakavasti sairaana olevan isänsä omaishoitajana ja autonkuljettajana - hovioikeus lyhensi ajokieltoa kahdella kuukaudellaValittaja oli tuomittu 30.3.2015 tapahtuneesta rattijuopumuksesta (uloshengitysilman alkoholipitoisuus 0,50 mg/l) 70 päiväsakon rangaistukseen ja määrätty 30.1.2016 saakka ulottuvaan ajokieltoon. HO katsoi, että ajokielto oli kohtuuttoman pitkä, ottaen huomioon ne vaikutukset, jotka ajokiellolla oli valittajan välttämättömään liikkumiseen. Ajokiellon pituudeksi oli määrättävä kahdeksan kuukautta. Ajokiellon viimeinen voimassaolopäivä on siten 30.11.2015. (Vailla lainvoimaa 21.10.2015) - Uutiset
4.9.2015 8.32
Taksikuskina työskennellyt koki olleensa taka-ajettuna toisen auton vilkuteltua valojaan - ainakin 200 km/h:ssa Tuusulan väylällä ajaneet tuomittiin 60 päivän ehdollisiin vankeusrangaistuksiinVastaajien nopeutta ei ollut kyetty tarkasti mittaamaan, mutta heidän nopeutensa oli ollut ainakin 200 km/h:ssa. Nopeusrajoitus tiellä oli ollut 100 km/h. Taksikusina työskentelevä vastaaja oli kertonut olleensa taka-ajettuna, kun toinen vastaajista oli ajanut hänen takanaan valoja vilkutellen. Miehen mukaan hän oli kokenut tilanteen fyysisesti uhkaavana itselleen ja siinä oli ollut pakkotilan merkkejä. Väitettä ei pidetty uskottavana tai perusteltuna. Vastaajat tuomittiin törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. (Vailla lainvoimaa 4.9.2015) - Uutiset
13.8.2015 15.10
Hovioikeus: Aikaisemmin määrätty ajokielto ei estänyt vastaajan tuomitsemista samassa asiassa sakkorangaistukseenHO totesi, että ajokieltoa on pidettävä turvaamistoimenpiteenä, jolla pyritään estämään ajoneuvon kuljettajan osallistuminen liikenteeseen. Vastaajalle aikaisemmin määrätty ajokielto ei estänyt hänen tuomitsemistaan samassa asiassa sakkorangaistukseen. (Vailla lainvoimaa 13.8.2015) - Uutiset
18.6.2015 11.02
KHO: Poliisi oli voinut määrätä huumausaineen käyttörikoksesta ja huumausainerikoksesta epäillyn toimittamaan päihdealaan perehtyneen lääkärin todistuksen ajoterveysvaatimusten täyttymisestä asetettuun määräaikaan mennessä - päätöksellä ei kuitenkaan voitu ennalta määrätä ajokiellostaPoliisilla oli ollut perusteella perusteltu syy epäillä, että A oli riippuvainen huumeista eikä sen vuoksi täyttänyt ajokortin terveysvaatimuksia. KHO katsoi, että poliisi oli voinut määrätä toimittamaan päihdealaan perehtyneen lääkärin todistuksen ajoterveysvaatimusten täyttymisestä asetettuun määräaikaan mennessä. Lääkärintodistuksen esittämisvelvollisuutta koskevalla päätöksellä ei kuitenkaan voitu ennalta määrätä ajokiellosta. Ajokiellosta, jos se oli määrättävä, oli tehtävä erillinen päätös. - Uutiset
25.5.2015 12.54
KKO:n ratkaisu ajokieltoasiassaA oli käräjäoikeudessa määrätty alkolukolla valvottuun ajo-oikeuteen. Hän oli hovioikeudessa peruuttanut valvottua ajo-oikeutta koskevan pyyntönsä. A:lle ei ollut luovutettu ajokorttilain 8 §:n 2 momentissa tarkoitettua ajokorttia. Väliaikainen ajokielto ei ollut tämän vuoksi päättynyt ennen kuin hovioikeus oli tuomiossaan määrännyt ajokiellon ehdottomana. Hovioikeuden olisi tullut ottaa ajokiellon kestosta määrätessään vähennyksenä huomioon väliaikaisen ajokiellon pituus käräjäoikeuden tuomion antamispäivän jälkeiseltä ajalta. (Ään.) - Uutiset
27.4.2015 16.21
EU-tuomioistuin: Jäsenvaltio voi kieltäytyä tunnustamasta alueellaan liikennerikkomukseen syyllistyneen kuljettajan ajokorttia, jonka on myöntänyt toinen jäsenvaltioAjokorttidirektiivin säännökset eivät ole esteenä sille, että jäsenvaltio, jonka alueella toisessa jäsenvaltiossa myönnetyn ajokortin haltija oleskelee tilapäisesti, kieltäytyy tunnustamasta tämän ajokortin pätevyyttä sen vuoksi, että kyseisen ajokortin myöntämisen jälkeen ajokortin haltija on syyllistynyt rikkomukseen, josta jäsenvaltion lainsäädännön mukaan on seurauksena soveltumattomuus moottoriajoneuvon kuljettamiseen. Jäsenvaltion on tutkittava, pysyvätkö lainsäädännössä säädetyt edellytykset suhteellisuusperiaatteen rajoissa. - Uutiset
18.2.2015 11.20
EIT: Ajokiellon määräämisprosessissa ei loukattu kaksoisrangaistavuuden kieltoaEIT katsoi tiistaina antamassaan Suomea koskevassa tuomiossa, että kysymyksessä olleet kaksi prosessia, rikosprosessi ja ajokiellon määräämisprosessi, olivat ajallisesti ja asiallisesti olennaisesti osa samaa kokonaisuutta siten, ettei kysymyksessä ollut ne bis in idem -periaatteen loukkaus. - Uutiset
8.10.2014 9.17
Hovioikeus punnitsi rikoksen uusijan ehdollisen ajokiellon edellytyksiäKäräjäoikeus oli tuominnut A:n huomattavan ylinopeuden vuoksi törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta 40 päiväsakkoon sekä 9 kuukautta 5 päivää kestävään ehdolliseen ajokieltoon. Koska A oli ennen nyt kysymyksessä olevaa rikosta syyllistynyt viiden vuoden sisällä törkeään rattijuopumukseen, syyttäjä vaati ajokiellon määräämistä ehdottomana. Ottaen erityisesti huomioon tekoon johtaneet olosuhteet ja sen lisäksi A:n ajo-oikeuden tarve ammatin ja perheen elatuksen vuoksi hovioikeus katsoi, että tässä tapauksessa oli olemassa ajokorttilain 67 §:ssä tarkoitetut erityisen painavat syyt määrätä A:lle tuomittu ajokielto ehdollisena eikä yleinen etukaan vaatinut ajokiellon määräämistä ehdottomana. (Vailla lainvoimaa 8.10.2014)