17.2.2026 16.00 Henri Halilan väitös 27.2.2026: Esteellisyys modernissa asianajotoiminnassa
Asianajajan velvollisuus toimia esteettömänä on ollut voimassa niin pitkään kuin asianajollista toimintaa on harjoitettu. Esteettömyysvaatimuksen noudattaminen on kuitenkin muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana entistä haastavammaksi muun muassa yritysasiakkaiden uudenlaisten palveluntarpeiden, suurten asianajotoimistojen kasvun ja asianajotoimistojen välillä tapahtuvien siirtymisten yleistymisen myötä. Nämä seikat ovat lisänneet niin sanottuja toimistoesteellisyyksiä, eli yhden asianajajan aiheuttaman esteellisyyskiellon ulottamista kaikkiin saman toimiston asianajajiin.
Toimistoesteellisyydet vaikuttavat kielteisesti sekä asiakkaiden oikeuteen valita haluamansa asianajaja että asianajotoimistojen liiketoiminnan harjoittamiseen. Väitöstutkimuksessa selvitetään kansainvälisiä esimerkkejä hyödyntäen mahdollisuuksia toimistoesteellisyyksien rajoittamiseen asiakkaan suostumuksen ja niin sanotun kiinan muurin avulla. Tutkimuksessa otetaan kantaa siihen, voidaanko erityisesti merkittäviä yritysasiakkaita palvelevia sääntelymuutoksia toteuttaa vahingoittamatta esteettömyydelle asetettuja tavoitteita.
Tutkimuksessa esteellisyyssääntelyn kehittämismahdollisuuksia arvioidaan asianajajan argumentaation laajuutta varten luotujen roolimallien avulla. Vakiintuneesti asianajajan ensisijaisena velvollisuutena on katsottu olevan asiakkaan edun ja oikeuden häiriötön edistäminen. Sen sijaan osa common law -maiden asianajajaetiikan tutkijoista on painottanut asianajajan yhteiskunnallisia velvollisuuksia vallitsevaa käsitystä enemmän. Näiden tutkijoiden mukaan asianajajan on toimittava yleisen moraalin rajoissa, vaikka se estäisi asiakkaan edun täysimääräisen toteutumisen. Tämän tyyppisissä asianajajaetiikan teorioissa asianajajan esteettömyyden taustalla ei nähdä olevan lojaalisuus asiakasta kohtaan vaan asianajajakuntaan kohdistuvan luottamuksen ylläpitäminen. Luottamusedellytystä on vaihtoehtoisissa asianajajan rooleissa arvioitu kuluttaja-asiakkaan näkökulmasta, mistä syystä esimerkiksi kiinan muurin käyttöä ei ole pidetty lainkaan hyväksyttävänä.
Tutkimuksessa omaksutun tulkinnan mukaan esteellisyyssääntelyn ensisijainen tavoite paikantuu lähemmäksi lojaalisuusvelvollisuutta kuin asianajajakuntaan kohdistuvan luottamuksen ylläpitämistä. Tällöin perusteita kiinan muuria koskevaan kieltoon ja suostumusmenettelyn hyvin rajattuun käyttöön ei ole nykyisessä laajuudessaan. Kiinan muuria ja suostumusmenettelyä voitaisiin hyödyntää eräissä yritysasiakkaiden toimeksiantotilanteissa jo tällä hetkellä, mutta niiden merkityksellisemmät käyttömahdollisuudet ilmenisivät todennäköisesti vasta tulevaisuudessa. Teknologisen murroksen myötä voimassa olevia esteellisyysmääräyksiä voi olla tarkoituksenmukaista muuttaa joustavampaan suuntaan, jotta yritysasiakkaisiin kohdistuva lojaalisuusodotus voidaan turvata.
OTM Henri Halila väittelee 27.2.2026 kello 13 Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Esteellisyys modernissa asianajotoiminnassa". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Porthania, PIII, Yliopistonkatu 3.
Vastaväittäjänä on yliopistonlehtori Toni Malminen, Itä-Suomen yliopisto, ja kustoksena on Heikki Marjosola.
- Mikäli Sinulla on ajankohtainen juridinen aihe josta haluaisit kirjoittaa artikkelin Lakikirjastoon tai vaikkapa lyhyen kolumnin Vierashuoneeseen, ota yhteyttä Edilex-toimitukseen (toimitus@edilex.fi).
Lue lisää
Toimittaja: Jukka Savolainen, Edilex-toimitus (jukka.savolainen@edilex.fi)