Belgian lain säännökset, kuittaus Civil Code 5.255, 5.264, ulosoton toiminta Code Judiciaire 1506.

Onko kuittaus selvittämisen arvoinen vaihtoehto, siitä tulee Suomen hallituksen päästä nyt selvyyteen, sen saatua viestejä allekirjoittaneelta kuittauksen käyttökelpoisuudesta vähintään kahden kuukauden ajan. Hallitus ei voi paeta sen taakse, että ”kai se olisi komissiossa otettu huomioon”.

Ursula von der Leyenille on syötetty ”legally solid” -käsitystä. Kuittaus olisi kuitenkin kirkkaasti kestävin oikeudessa.

Komission selitys on, että varojen omistusoikeus säilyy Venäjällä, vaikka niihin liitettäisiin ehto.

Mutta omistusoikeuteen sisältyy, ei vain omistus (hallinta), vaan myös vallinta eli määräämisvalta.

Yhtä hyvin kuin ehto: saatte varat, jos maksatte sotakorvaukset, voisi ehtona olla: saatte varat, jos vetäydytte valtaamiltanne alueilta.

Tarvitseeko hallitus jotain enemmän kuin kahden professorin kannat:

Ex-professori Mika Hemmo sanoi päällisin puolin luettuaan, että kuulostaa oikealta.
Prof. Olli Norros luki ajatuksella ja sanoi, että ilman muuta kuittaus tulee tutkia.

Lee Buchheit ja Hugo Dixon - sotakorvauslainan arkkitehdit (https://www.ukrainereparationsloan.com/) eivät ole ilmoittaneet mitään vikaa kuittausesityksessäni. He ovat jumittuneet omaan ehdotukseensa. Heidänkin Plan B:ssä on kuittaus lainajärjestelyn lopussa. Mutta miksi ei tehdä kuittausta heti alussa?

Komission ehdotus tarkoittaisi, että Suomelle tulisi ikuinen, noin 3 miljardin  takausvastuu. Kun tarjolla on kuittaus-vaihtoehto, joka edellyttäisi korkeintaan 8 kuukauden takauksen, kunnes Claims Commission saisi käsiteltyä sotakorvauksia 50 miljardin edestä ja takauksen määrä olisi 1 miljardi (ei 3 miljardia), asiassa ei ole nyt toimittu huolellisesti. Hallituksen ei nyt kuitenkaan tarvitse muuta kuin havahtua pyytämään komissiota selvittämään kuittauksen käyttö.

Jos Suomi joutuu sittemmin maksamaan 3 mrd, hallitukselle on vaara tulla vahingonkorvausvastuu valtakunnanoikeudessa. Jos Suomelle vain jää voimaan ikuinen takausvastuu, ei tule korvausvastuuta mutta sakot vaihtoehtojen selvittämisen laiminlyönnistä.

Suomen hallitus joutuu vastaamaan 4.12.2025 oikeuskanslerille tekemääni kanteluun.
 

• https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/eskotnurminen/luisuvatko-200-miljardia-venajalle-vai-aktivoituvatko-suomi-ja-komissio/
• https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/eskotnurminen/hallitus-joutuu-valtakunnanoikeuteen-jos-sitoutuu-3-mrdn-takaukseen-ja-suomi-joutuu-maksamaan-kun-tarjolla-riskittomampi/
• https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/eskotnurminen/oikeuskanslerille-kantelu-hallituksen-toiminnasta-sotakorvauslaina-asiassa-kuittaus-vaihtoehdon-laiminlyonti/

Täydennys 15.12.2025

Ukrainalta jäävät Venäjän jäädytetyt varat saamatta rauhansopimusluonnoksessa / Onko meillä vielä sisälukutaitoa?

Rauhansopimus voi tällä hetkelläkin muistuttaa paljon USA:n ensimmäistä rauhansopimusluonnosta, sillä erotuksella, että vaikeat asiat, Nato-jäsenyys ja aluekysymykset, on siirretty presidenttien ratkaistavaksi. Sopimusluonnoksessa 20.11.2025 on seuraava ehto:

14. Jäädytettyjä varoja käytetään seuraavasti:

• 100 miljardia dollaria jäädytettyjä venäläisiä varoja sijoitetaan Yhdysvaltain johtamiin Ukrainan jälleenrakennus- ja investointitoimiin.
• Yhdysvallat saa 50 prosenttia tämän hankkeen tuotoista. Eurooppa lisää 100 miljardia dollaria kasvattaakseen investointimäärää Ukrainan jälleenrakennukseen. Jäädytetyt eurooppalaiset varat vapautetaan. Loput jäädytetyistä venäläisvaroista sijoitetaan erilliseen Yhdysvaltojen ja Venäjän yhteiseen sijoitusrahastoon, joka toteuttaa yhteisiä projekteja tietyillä aloilla. Rahasto pyrkii vahvistamaan suhteita ja lisäämään yhteisiä etuja, jotta paluu konfliktiin ei houkuttaisi.

https://yle.fi/a/74-20195365

Tähän sisältyy ongelmia:

A) Täytyy ymmärtää sanojen ”sijoitetaan ja investointi” ero verrattuna sanoihin “maksetaan korvauksena”. Ei Ukraina ole saamassa sotakorvauksia käyttöönsä. Ja jos puhuttaisiin tukipaketista, rahoitus voisi olla lahjarahaa tai lainaa.

Sopimus vaikuttaa - kun käytetään sisälukutaitoa - siltä, että Venäjä velvoittautuu siihen, että USA päätöksentekijänä tekee Venäjän varoilla sijoituksia Ukrainan alueelle. Mutta: Sijoittaja omistaa sijoituksen, voi myydä sen halutessaan ja haluaa sille tuottoa.

- Tällaista ei Ukraina kyllä halua, se ei halua Venäjän toimintaa maaperällään eikä päätösvaltaa omistajana. Ei Venäjällä ole rauhan teon jälkeenkään lempeitä ajatuksia Ukrainaa kohtaan eikä “joulumieltä”.

Parempi vaihtoehto Ukrainalle olisi: Ellei 100 miljardia dollaria oteta heti pois Venäjän hallinnasta ja omistuksesta, raha jää Ukrainalta mitä todennäköisemmin saamatta. Sopimuksessa tulisi siis lukea: Siinä ja siinä maassa olevat jäädytetyt varat (määrä) siirretään heti sopimuksen allekirjoituksen jälkeen USA:n omistamalle pankkitilille Ukrainan lukuun ja Venäjän omistusoikeus varoihin lakkaa.

Jos kuitenkin tyydyttäisiin siihen, että Venäjän varoja investoidaan Ukrainaan, niin Venäjä osaa asioiden pitkittämisen. Ehkä se alkuun antaisi jälleenrakennukseen muutaman miljardin. Sen jälkeen asia hidastuisi, tulisi kaikenlaisia selityksiä, palavereja, väitteitä erimielisyyksistä, sopivien ja riittävästi tuottavien investointien puutteesta ja ehkä jopa Venäjän omasta rahantarpeesta.

EU antoi asetuksen 12.12.2025 jäädytysten pysyvyydestä toistaiseksi, mutta ainakin muualla kuin EU:n alueella tehdyt jäädytykset purkautuvat, ellei rauhansopimus ole selkeä. Silloin käy niin, että Venäjä nostaa ne varat ja sanoo, että ne tullaan käyttämään rauhansopimuksen mukaisesti.

Kukapa Venäjän pakottaa investointeihinsa, ellei rahaa oteta heti alkuun pois siltä? USA on jo niin sidoksissa uusiin bisneksiin, ettei siitä ole kovistelemaan, kun kyse on rahasta. Rauhansopimuksessa on ehto sopimuksen rikkomisesta (sanktiona pakotteet), mutta taitaa jäädä tyhjäksi lausekkeeksi.

Pitäisi myös määritellä, mitä sanalla Ukraina tässä tarkoitetaan, a) Ukrainalle jääviä alueita, b) demilitarisoiduksi mahdollisesti jäävää aluetta Donbasista vai c) Venäjän itseensä liittämiä Ukrainan alueita.

B) “USA saa 50 % tämän hankkeen tuotosta.”

– Kuka saa toiset 50 %? Sanamuodon mukaan se on investoija eli Venäjä. Jos se on Venäjä, se on vaarallista, että Venäjällä on määräysvaltaa Ukrainassa toteutettaviin projekteihin.

Mistä tuottoa edes syntyy? Ei sitä synny energia- tai liikenneinfrastruktuurin (esim. sähköverkkojen) jälleenrakennuksesta ja käytöstä, ellei Ukrainasta tehdä hyyryläistä, kohteen vuokralaista. Mutta esim. vesivoima voidaan yhtiöittää ja tuotto jakaa ulos.

Kun Eurooppa on heikko sodankäynnissä (war fare), mikä on vain viisasta varovaisuutta, se voisi nyt osoittaa valppautta “lain käynnissä” (law fare) Ukrainan ja välillisesti omien etujensa puolustamisessa.

Kirjoituksessani US:ssa on myös otsikko: Onko miljardien riittävyys eurooppalaisten varojen vapauttamisen jälkeen edes laskettu oikein? Jos ei, Venäjä ei sitä nosta esille.

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/eskotnurminen/rauhansopimusluonnoksen-ehdot-ovat-niin-valjat-etta-venajan-raha-jaa-saamatta-ukrainalta-jalleenrakennukseen

Esko Nurminen
varatuomari
Nordean lakimies 1987–2016

​​

Edilexin Vierashuone tarjoaa asiantuntijoille tilaisuuden julkaista lyhyitä kolumnityyppisiä asiantuntijakirjoituksia tärkeiksi ja ajankohtaisiksi kokemistaan teemoista, joihin liittyy juridinen näkökulma.
Kirjoituksissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia.

Kirjoita Edilexiin

• Mikäli Sinulla on ajankohtainen juridinen aihe josta haluaisit kirjoittaa artikkelin Lakikirjastoon tai vaikkapa lyhyen kolumnin Vierashuoneeseen, ota yhteyttä Edilex-toimitukseen (toimitus@edilex.fi).
  Lue lisää