Englannin kielessä sanonta have your day in court viittaa mahdollisuuteen päästä esittämään oma asiansa oikeudessa, eli saada asialleen päivä käräjillä. Laajemmassa merkityksessä se viittaa mahdollisuuteen puolustaa omaa näkökantaansa kritiikkiä vastaan. Pääsy oikeuteen turvaa jokaiselle mahdollisuuden saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva riita riippumattoman tuomioistuimen ratkaistavaksi sekä mahdollisuuden saada perusteltu ratkaisu. Jos ratkaisu on kielteinen ja sitä ei koeta oikeaksi, on mahdollisuus hakea asiaan muutosta. Käytännössä kuitenkin on niin, että toisinaan edes perusteltu ratkaisu ja mahdollisuus muutoksenhakuun eivät johda siihen, että kielteisen ratkaisun saanut henkilö sen lopulta hyväksyisi. Asia voi jäädä kytemään ja muodostui oikeudelliseksi ”ikiliikkujaksi” joka nousee toistuvasti eri asianajajien ja viranomaisten työpöydille. Henkilö voi alkaa kirjelmöidä runsaasti eri tahoille sekä tehdä pitkiä valituskirjelmiä, joiden sisältö on huomattavan vaikeaselkoista, jopa sekavaa. Päivä käräjillä ei riittänytkään.

Edellä kuvattua ilmenee tuomioistuinten lisäksi myös muissa viranomaismenettelyissä ja valituksia käsittelevissä lautakunnissa. Kuvaamani ilmiö lienee useimmille käytännön asiakastyön parissa puurtaville juristeille jollain tasolla tuttu, vaikkei se osu jokaisen kohdalle. Myös termiin kverulantti on mahdollisesti jossain yhteydessä törmätty. Yleensä kverulantti-termillä viitataan etenkin erinäisiä viranomaismenettelyjä korostetun toistuvasti ja yleensä perusteetta käyttäviin henkilöihin. Synonyyminä puhutaan usein sarjavalittajista. Toisinaan näiden henkilöiden vaatimukset saavat sellaisia piirteitä ja mittasuhteita, että he vaikuttavat vieraantuneen todellisuudesta. Heidän toimintansa voi olla ulkopuolisen silmin häkellyttävää, koska jatkuessaan se vaikuttaa vähemmän ja vähemmän rationaaliselta. Lisäksi sarjavalittajat saattavat ilmaista vahvaa epäluuloisuutta viranomaisia ja julkisia tahoja vastaan. Paradoksaalisesti he silti pyrkivät edelleen sinnikkäästi toteuttamaan asiaansa eri viranomaismenettelyjen kautta. Jossain vaiheessa käytöksestä alkaa aiheutua haittaa henkilön omille taloudelliselle, sosiaalisille tai henkilökohtaisille intresseille. Toistuvat valitukset ja kanteet kuormittavat sarjavalittajien vastapuolia sekä viranomaisia.

Edellä mainitusta huolimatta kverulantismia ilmiönä ei ole Suomessa juurikaan tutkittu. Kverulatiivisen käytöksen taustalla on epäilty vaikuttavan jotain psyykkisiä erityispiirteitä tai häiriöitä. Aiheesta löytyykin oikeudellista ja (oikeus)psykologista tutkimusta ulkomailta. Artikkeli "Kverulantit eli sarjavalittajat" pyrkii tuomaan tätä tutkimusta kotimaiseen oikeustieteelliseen ja oikeuspsykologiseen keskusteluun. Kirjallisuuden perusteella syntyy käsitys, että kverulantismi on eräänlainen skaala: äärimuodossaan käytös voi olla sairaanloista. Sillä voi olla liityntä vainoharhaiseen harhaluuloisuuteen (delusional disorder persecutory type). Artikkelissa on pyritty hahmottamaan tekijöitä, joiden perusteella voitaisiin tunnistaa ja erottaa kverulantti ”normaalista” valittajasta. Tämän eron tekeminen onkin oleellista, koska sinnikäs pyrkimys ajaa asiaansa oikeudessa tai muussa viranomaismenettelyssä ei yksin tee henkilöstä kverulanttia.

Kotimaisen kverulantti-ilmiön peruskartoittamiseksi kirjoittaja teki empiirisen kyselytutkimuksen. Se toteutettiin lähettämällä eri viranomaistahoille verkkolomake, jolla pyrittiin selvittämään suomalaisten viranomaistahojen kokemuksia kverulanteista ja sarjavalittajista. Kyselyn laatimisessa hyödynnettiin kverulantteja koskevaa tutkimuskirjallisuutta. Kyselyyn saatiin vastauksia yhteensä 146 kappaletta. Vastauksia tuli käräjäoikeuksista, hovioikeuksista, hallinto-oikeuksista, korkeimmasta hallinto-oikeudesta, tuomioistuinvirastosta, vakuutusoikeudesta, syyttäjälaitoksesta, asianajajaliiton valvontalautakunnasta sekä oikeusapu- ja edunvalvontatoimistoista. Kyselyyn vastanneista 97 % arvioi kohdanneensa työssään kyselyssä kuvatun määritelmän mukaisen kverulantin. Kyselyssä selvitettiin myös vastaajien arvioita kverulanttien määrästä, vastaajien käsitystä kverulanttien ominaispiirteistä sekä heidän käsitystään kverulanttien aiheuttaman työn määrästä suhteessa keskivertoasiakkaaseen. Vastaajille varattiin myös mahdollisuus ilmaista käsityksensä siitä, minkä tavan he näkevät tehokkaimmaksi keinoksi vähentää kverulanttien aiheuttamaa työkuormaa. Kyselyyn vastanneista 64 % arvioi, että kverulanttien ajamat asiat työllistävät heitä tai heidän virastoaan paljon enemmän verrattuna muuhun samantyyppiseen juttuun.

Lopuksi artikkelissa arvioidaan jatkotutkimuksen tarvetta sekä oikeustieteen että oikeuspsykologian näkökulmasta. Lisäksi käydään yleisellä tasolla läpi, mitä eri ratkaisuja kverulanttien aiheuttaman työkuormituksen ongelmaan on muissa oikeusjärjestyksissä löydetty. Kysymys on haastava, koska siihen liittyy oikeuteen pääsyyn sekä mielenterveyteen liittyviä erityiskysymyksiä. Mikäli sarjavalittamisen taustalla on jonkinlainen mielenterveyden häiriö, voivat yksinomaan oikeudelliset prosessit olla epätarkoituksenmukaisia ongelman käsittelemiseksi. Samoin oikeudenkäyntikuluvastuun perusteettomia kanteita ja valituksia ehkäisevä vaikutus edellyttää rationaalista harkintaa oikeudenkäynnillä saatavien hyötyjen ja kuluvastuusta aiheutuvan riskin välillä. Jos tätä harkintaa ei tapahdu, ehkäisyvaikutus on heikko. Lisäksi henkilö, joka on mielestään järkähtämättä oikeassa, ei välttämättä hyväksy viranomaismenettelyn kielteistä lopputulosta, vaikka se olisi hyvin perusteltu. Parhaatkaan perustelut eivät korjaa kenenkään mielenterveyden häiriötä.

Samuli Kulmala
OTM, VT, käräjätuomari
Kirjoittaja tekee Helsingin yliopistoon väitöskirjaa aiheesta oikeuden väärinkäytön kielto ja oikeudenkäynnit

Julkaisu Edilex Lakikirjastossa

• Kulmala, Samuli: Kverulantit eli sarjavalittajat  
  (Edilex-sarja 2025/3)

Kirjoita Edilexiin

• Mikäli Sinulla on ajankohtainen juridinen aihe josta haluaisit kirjoittaa artikkelin tai oikeustapauskommentin Lakikirjastoon tai vaikkapa lyhyen kolumnin Vierashuoneeseen, ota yhteyttä Edilex-toimitukseen (toimitus@edilex.fi).
  Lue lisää

Tule kirjailijaksi tai kouluttajaksi