Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Uutinen kuuluu aihealueisiin Työ- ja sosiaalioikeus

23.1.2025 11.50 Vierashuoneessa terveyden ja työhyvinvoinnin valmentaja Lauri Pyykkönen: Työhyvinvointi vuonna 2025

Vierashuoneessa terveyden ja työhyvinvoinnin valmentaja Lauri Pyykkönen: Työhyvinvointi vuonna 2025

Tämä kirjoitukseni toimii jatkona Edilexin Vierashuoneen aiemmalle artikkelilleni, jossa nostin esille asianajo- ja juridiikan alan työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Toimialan työhyvinvoinnin nykytilaa ja kehitysehdotuksia tarkastellessani esille nousivat nämä asiat, joista jatkan tässä kirjoituksessa: Ihmissuhde-, vuorovaikutus- ja tunnetaidot. Terveys, työn kuormittavuus ja palautuminen. Rahan vaikutus työskentelyyn. Toimialan työhyvinvoinnin kulttuuri.




 

Miten käsittelen ajatuksia, tunteita ja tilanteita, joita työssä tulee vastaan?

Me ollaan asiakaspalvelutyössä ja me pyritään kuuntelemaan asiakasta ja kohtaamaan se hänen tilanne, mikä se sitten milloinkin on. Siinä sitten käydään eri vaihtoehtoja asiakkaan kanssa läpi. 1

Kohtaan työssäni tosi paljon ihmisiä, jotka ovat jonkinmoisessa kriisissä. Koen, että paljon pystyn ihmisiä auttamaan. Tämä on semmoista työtä, että välillä miettii, että voisi tässä olla jotain muutakin koulutusta lisää, psykologiaa tai muuta. 2

Nuorelle tai vanhemmalle juristille pitää sallia erilaisten tunteiden tunteminen. Työ ja toimeksiannot voivat sisältää vahvoja tunnelatauksia. Työyhteisön pitää olla sen tyyppinen, että se kantaa myöskin niitten huonojen päivien yli. Miten näissä tilanteissa toimitaan, työskennellään ja viestitään asiakkaalle? Tätä voitaisiin toimialalla ja sen opetuksessa miettiä.3

Muistan, kun menin oikeuspsykologian luennoille ensimmäistä kertaa: Tajusin silloin, että mun maailmassa aukesi joku sellainen uusi ovi.4

Tunteet on huomioitava juristin työssä. Juristin työskentely on pohjimmiltaan ihmissuhdetyötä ja asiakaskohtaamista, jossa yhdistyvät esimerkiksi ihmisten kohtaaminen, viestintä, kuuntelu, ratkaisukyky, luovuus, päätöksenteko ja monet inhimilliset asiat. Asiakas voi saapua juristin luokse vahvan tunnelatauksen ja kriisin kanssa, joka ilmenee tilanteessa monin tavoin. Miten tunnistaa tunteita ja tunnetiloja, joita työssä kohtaa? Miten toimia omien, asiakkaiden, työyhteisön ja vastapuolen tunteiden ja tunnetilojen ristiaallokossa? Miten tunteet vaikuttavat työhyvinvointiin, luovuuteen, ratkaisukykyyn, päätöksentekoon ja ihmisten toimintaan yleisesti?

Tunteiden tunnistamisessa Emergyn palkitut tunnetaito-valmentajat Ira Leppänen ja Jarkko Rantanen neuvovat seuraavasti: Tunteet ovat epämääräistä, vaikeasti käsiteltävää höttöä, eivätkä kuulu tuloshakuiselle työpaikalle. Väärin! Tunteet vaikuttavat monin tavoin työntekijöihin ja heidän suoriutumiseensa, ja siksi tunnetaidot ovat tärkeä osa modernin työyhteisön työkalupakkia. Me ihmiset olemme tuntevia ja kokevia olentoja, myös työssä. Elimistössämme ei ole kytkintä, josta tunteet voisi laittaa pois päältä.5

Jokainen meistä kokee työssään jatkuvasti erilaisia tunteita – innostusta, hämmennystä, ylpeyttä, turhautumista, iloa, ahdistusta, tyytyväisyyttä… On oikeastaan vaikeaa keksiä asiaa, johon tunteet eivät työelämässä vaikuttaisi. Siksi tunnetaidot ja omien tunteiden säätely ovatkin yksi työelämän tärkeimmistä taidoista. Tunnetaitojen harjoittelussa tärkeää onkin kiinnittää huomiota omiin tunteisiin, tunnistaa niitä ja harjoitella nimeämään erilaisia tunteita. Tavoitteena on oppia ymmärtämään, miten erilaiset tunteet vaikuttavat juuri sinun työntekoosi ja työelämääsi, työyhteisöösi ja asiakkaisiisi.6

Tunteiden tunnistaminen lisää hallinnan tunnetta. Omia, työssä kokemiaan tunteita kannattaa reflektoida säännöllisesti: Mitä tunteita tunnen työssäni ja tapaamisissani? Miten tunteet vaikuttavat työssä suoriutumiseeni?
Pidä tunnepäiväkirjaa. Kun saat työtehtävän tehtyä, mieti, tuntuiko se raskaalta, kuormittavalta tai muuten ikävältä vai inspiroivalta, helpottavalta ja mielekkäältä.6

Leppänen ja Rantanen rohkaisevat ja kouluttavat ihmisiä pysähtymään ja kysymään itseltään ja toisiltaan: Miltä minusta ja meistä tuntuu juuri nyt? Älä tyydy vastaukseen ”hyvältä” tai ”huonolta”, vaan opettele erottelemaan, miten monia erilaisia tapoja on tuntea hyvää tai huonoa. Helpotus, innostus, tyytyväisyys ja ylpeys ovat kaikki positiivisia tunteita, mutta ne tuntuvat kaikki aivan erilaiselta. Samoin suru, ahdistus, turhautuminen tai ärtymys ovat negatiivisia tunteita, mutta niillä kaikilla on oma viestinsä. Esimerkiksi turhautumisen takana on estettyä tahtomista, pelon takana jokin uhkakuva.6

Kun huomaat, ettei ajattelu kulje, tai pienenkin tehtävän tekeminen tuntuu raskaalta, tutki omaa tunnetilaasi. Miten kokemasi tunteet vaikuttavat nyt kykyysi ajatella ja toimia? Useinkaan et voi valita, mitä tunteita koet, mutta voit valita, miten suhtaudut tunnekokemukseesi ja miten sen kanssa toimit.6 Jokainen työntekijä kokee työssään jatkuvasti erilaisia tunteita, ja työntekijöiden yhdessä kokemista ja ilmaisemista tunteista muodostuu jokaisen työpaikan ainutlaatuinen tunneilmasto.7

Nykyaikainen tutkimus kertoo selvästi, että ihmisten kokemat tunteet vaikuttavat monin tavoin heidän työ- ja suorituskykyynsä: energiatasoon, päätöksentekoon, vuorovaikutukseen, sitoutumiseen, palautumiseen ja motivaatioon. Jos ihminen jättää jatkuvasti omat tunteensa huomioimatta ja tukahduttaa ne, vieraantuu hän yhä kauemmas itsestään. Kun tunne-elämä kapeutuu, työntekijästä tulee vähitellen robotti, joka vain suorittaa elämää päivästä toiseen. Organisaation tasolla tällainen kehityskulku näyttäytyy heikentyneenä sitoutumisena, aidon motivaation vähenemisenä, tyytymättömyyden kasvuna, tuottavuuden laskuna.5

Tunteiden ohittaminen tai tukahduttaminen johtaa myös siihen, että käsittelemättömät tunteet pyrkivät esiin vääristyneinä ja usein entistä haitallisemmissa muodoissa – kyynisyytenä, halveksuntana, välinpitämättömyytenä. Kun ihminen käyttäytyy haastavasti, hänellä on huono olo; jokin tunnetila saa hänet toimimaan ikävästi.5 Ja tuon tunnetilan takana on erilaisia täyttymättömiä psykologisia perustarpeita. Psykologisia perustarpeita ovat Kiinnostus, Ymmärrys, Arvostus, Reiluus, Hallinnan tunne, Edistyminen ja Merkityksellisyys.8 Tunnetaidot voivat auttaa pääsemään keskustelussa ja työprojekteissa alkuun sellaisella tulokulmalla, joka kutsuu myös toisen osapuolen käymään aktiivista dialogia ja ratkomaan ongelmaa yhdessä.

Psykoterapeutti Heidi Pyykkönen nostaa esille: Millaisia ajatuksia, tunteita ja käyttäytymistä haastavaan tilanteeseen liittyy? Tilannetta voidaan selvittää ATK-mallin avulla. Kirjainlyhenteet tulevat kolmesta sanasta, jotka kaikki ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Ajatus-Tunne-Käytös.9

Ajatukset vaikuttavat tunteisiin ja käytökseen.
Tunteet vaikuttavat ajatuksiin ja käytökseen.
Käytös vaikuttaa ajatuksiin ja tunteisiin.

Pyykkönen kannustaa tarkastelemaan ja purkamaan (haastavia) tilanteita ATK-mallin avulla.

Leppänen ja Rantanen jatkavat: Jos ihminen kykenee sopivalla tavalla näyttämään tunteitaan ja sanoittamaan niitä, luo se muillekin mahdollisuuden pyrkiä samaan. Sen sijaan että yrität kätkeä sisintäsi, kerrotkin jotain omista haaveistasi, toiveistasi, peloistasi ja etenkin omista tunteistasi. Silloin tulet ihmisenä lähemmäksi ja tutummaksi toista ihmistä. Kyse on tunnepaljastuksesta. Tunnepaljastus vaatii rohkeutta ja tilannetajua – puhut siitä, mikä on tunnetasolla totta. Kuvailet esimerkiksi turhautumistasi ja sitä, kuinka kovasti haluaisit edistää asioita, mutta et oikein tiedä, mitä tehdä. Tunteiden jakaminen tuo usein mukanaan helpotusta: Huh, en olekaan tunteideni kanssa yksin! Muutkin kokevat samanlaisia asioita.5 Tunnepaljastuksessa työpaikan tunneilmastolla on vahva merkitys. Tunneilmasto syntyy työyhteisön jäsenten yhdessä kokemista ja ilmaisemista tunteista. Tunneilmastoa kehittämällä on mahdollista saavuttaa nopeita ja pysyviä muutoksia työyhteisössä. Tunneilmasto on parhaimmillaan organisaation kilpailuvaltti, uniikkia pääomaa. Rekrytoitavat ihmiset aistivat työyhteisön tunneilmaston, millaista täällä on olla? Toisaalta tunneilmasto heijastuu asiakaskokemukseen, -tyytyväisyyteen, jopa asiakaslojaaliuteen ja yhteistyökumppaneille asti.7

Kykymme käsitellä tietoa on vahvasti sidoksissa tunnetiloihimme. On tärkeää tiedostaa ja ymmärtää, miten omat tunnetilat vaikuttavat kykyymme ottaa vastaan ja käsitellä tietoa. Silloin on myös helpompi päättää, mitä tiedon kanssa pitää tehdä. Positiivisilla ja negatiivisilla tunnekokemuksilla on erilaisia vaikutuksia: Negatiiviset tunteet kapeuttavat ajattelua ja saavat mielen jumiutumaan yksityiskohtiin. Ahdistuneena, stressaantuneena tai kiireisenä aivomme eivät toimi kunnolla. Ne ovat selviytymismoodissa, jolloin suurten kokonaisuuksien hahmottaminen ja luova tai syvällinen ajattelu eivät onnistu. Metsän näkeminen puilta on entistä haastavampaa. Positiiviset tunteet puolestaan laajentavat ajattelua ja tekevät siitä joustavampaa, auttavat hahmottamaan kokonaisuuksia, lisäävät valmiuksia toimia ja edistävät toipumista vastoinkäymisistä. Kun mieli on avoin ja ajattelu joustavaa ja monipuolista, oppiminen, ongelmanratkaisu ja luova työskentely ovat huomattavasti helpompaa. Olet varmasti joskus huomannutkin, että esimerkiksi innostuneena luovat ideasi sinkoilevat.6

Tunnetaidot kehittyvät läpi elämän ja jokainen yksilö sekä työyhteisö voi niissä kehittyä. Kuten monessa muussakin ammattitaitoon liittyvässä asiassa, niin myös tässä: Harjoittelun kautta voi kehittyä. Harjoitus tekee mestarin.

Elämän- ja työskentelyn tapojen vaikutus työkykyyn

Yksi aamu istuin työterveyslääkärin vastaanotolle: Verenpaine oli 172-112 enkä jaksanut mitään muuta kuin itkeä. Että sekin on koettu ja sen takia tiedän, että rajat tulee kyllä vastaan. Se, että kun tekee näin intensiivistä työtä, niin sen takia on pakko pitää tarkkaan raja siitä, mikä on mun aikaa ja mikä on työaikaa, esimerkiksi iltaisin ja viikonloppuisin. Tarvitsen sen oman ajan, jotta sitten jaksan hoitaa niitä töitä silloin, kun niiden aika on. 10

Pitäkää lomanne ja olkaa toisinaan myös terveellä tavalla itsekkäitä. Monille asiakkaan asioiden hoitaminen on lähes elämäntapa, mutta omasta hyvinvoinnista täytyy huolehtia. 11

Miten tästä työstä tehdään kestävää? Tämä ala ei saa viedä mehuja ihmisistä. Meillä on ajettu työaikapankkia sisään viime vuosina. 12

Aiemmassa osiossa kävimme lävitse tunteiden vaikutusta juristin työhön. On selvää, että erilaiset tunteet ja tunnetilat vaikuttavat juristien työhyvinvointiin. Tunteissa on valtavasti energiaa, voimavaroja ja toimeenpanevaa tai lamauttavaa voimaa. Tämän takia tunnekuorman tunnistaminen, purkaminen ja läpikäyminen ovat tärkeitä juristin työhön ja hyvinvointiin vaikuttavia asioita. Tunnetaidot, millä tavalla käsittelemme tunteita, voidaan lukea myös elämän- ja työskentelyn tavaksi.

Miten puhun itselleni ja miten puhumme toisillemme, voidaan myös lukea elämän- ja työskentelyn tavaksi. Ihmisellä on yli 40.000 ajatusta päivässä.13 Se on yhden kirjan verran. Minkälaista tarinaa kerromme itsellemme ja toisillemme? Millä tavalla puhut itsellesi, millä tavalla työyhteisön jäsenet puhuvat toisilleen? Kun puhumme toiminnasta, kuinka edistää työhyvinvointia, niin mielestäni tunnetaidot sekä työyhteisön vuorovaikutuksen sisältö ja laatu ovat avainasioita työhyvinvoinnin edistämisessä.

Selkeä epäkohta, joka juridiikan työskentelyn kulttuurissa ja työhyvinvoinnissa on nostettu esiin, on ylipitkät työajat. Juristiliiton blogi: Työnantajien kanssa käytyjen keskustelujen perusteella näyttää siltä, että kohtuullinen työkuorma aletaan mieltää osaksi yleistä vastuullisuutta. Alallamme on kuitenkin liian paljon työpaikkoja, joissa työlainsäädäntöä ei noudateta. Edelleen Juristiliiton tietoon tulee niin tutkimusten kuin suorien yhteydenottojen kautta jäsenten huoli omasta jaksamisesta ja siitä, että lakialoilla tehdään jatkuvasti kohtuuttoman pitkiä työpäiviä. Alalla on liian paljon työpaikkoja, joissa työaikalakia ei noudateta.14-15 Suuri tämän hetken ja tulevaisuuden kysymys toimialalla on, millä tavalla tähän epäkohtaan puututaan? Millaista tulevaisuuden työkulttuuria toimiala, työnantajat ja alalla työskentelevät ovat rakentamassa? Tarve työaikojen kohtuullistamiselle on olemassa. Yhteistyö, vuoropuhelu ja käytännön teot ratkaisevat tulevaisuuden suunnan. Kliseinen kysymys työaikojen kohtuullistamisessa on: Mitä tapahtuu, jos työaikoja ja työkuormaa ei toimialalla kohtuullisteta? Mitä tapahtuu, jos työaikoja ja työkuorma kohtuullistetaan toimialalla? Työaikapankin käyttöönotto on yksi konkreettinen esimerkki positiivisesta muutoksesta työn tekemisen kulttuurissa ja työaikojen seurannassa.12

Työn tekemiseen käytetään x määrä tunteja vuorokaudessa ja viikossa. Millä tavalla palautuminen työn rasituksista on otettu huomioon työn suunnittelussa? Onko palautumiselle varattu aikaa ja millä tavalla töistä palautuminen ja töistä irrottautuminen onnistuu? Näissä asioissa kannustan työnantajia luomaan kulttuurin ja toimintatavat, jossa työstä palautuminen on otettu huomioon työn suunnittelussa ja työajoissa – parhaimmillaan jo työpäivän aikana.
Yrittäjävetoisissa ja pienemmän henkilöstömäärän työyhteisöissä työkyvyn edistämisellä on erityinen vivahde: Monet asiat kuten asiakastyö, markkinointi, myynti, taloudellinen paine, kouluttautuminen, verkostoituminen ja juoksevien asioiden hoitaminen voi kasaantua isoksi työkuormaksi. Tällöin uupumisen riski on selkeästi koholla. Yhtä viisasten kiveä tilanteen ratkaisemiseksi ei välttämättä ole olemassa. Punaisena lankana tilanteen ratkaisemisessa meille jokaiselle voisi olla: Jos et varaa aikaa hyvinvoinnillesi, sinut pakotetaan varaamaan aikaa pahoinvoinnillesi. Terveellä on monta unelmaa ja työtehtävää, sairaalla on vain yksi unelma ja työtehtävä. Terveydessä ja työhyvinvoinnissa ennaltaehkäisy on parasta hoitoa. Uskalla pyytää tarvittaessa apua.

Yhdeksi selkeäksi juristin työhyvinvointia ja ammattitaitoa edistäväksi asiaksi on nostettu mentorointi ja työnohjaus. 10, 16, 17 Juridiikan kokeneilla asiantuntijoilla on valtavasti tietoa, kokemusta ja hiljaista tietoa, jonka siirtäminen nuoremmalle sukupolvelle auttaa molempien osapuolien ammatillista kehittymistään ja työhyvinvointia. Toisaalta kokenut mentori voi saada vuorovaikutuksessa takaisin energiaa, innostusta, hyvän mielen, merkityksellisyyttä ja oppia samalla mentoroitavalta jotain uutta. Mentoroinnin on mahdollista olla siis kaksisuuntainen vuorovaikutteinen prosessi, jossa tieto ja uuden oppiminen välittyy kahteen suuntaan: Mentorilta mentoroitavalle sekä toisinpäin.
Arjessa mentorointia on toteutettu esimerkiksi kyselytunnilla, jossa työyhteisö saa esittää kysymyksiä kokeneemmille työntekijöille. Toisaalta selkeä parityöskentely mentorointiprosessissa on koettu myös toimivaksi tavaksi edistää ammatillisen osaamisen kehittämistä. Työnohjauksessa vastauksia on haettu esimerkiksi kysymyksiin liittyen työn organisointiin ja esihenkilötyöhön.

Yksi tärkeä osa on tunnistaa henkilökohtaisesti ja työyhteisön tasolla työhyvinvointia lisäävät ja alentavat tekijät. Yksi tapa käydä tilannetta läpi on esittää itselleen ja työyhteisölle kysymyksiä: Mikä on minulle/meille tärkeää?
Mikä on työhyvinvoinnin tilanne tällä hetkellä?
Mikä toimii, mikä ei toimi?
Onko jokin asia tai toimintatapa, joka tulee muuttaa?
Miksi muutos on tehtävä?
Miten muutos tehdään käytännössä?
Tarvitaanko siihen apua?
Millaiset resurssit (aika, raha, voimavarat, osaaminen) muutoksen tekemiseen on?
Millainen aikataulu muutokselle asetetaan?
Ollaanko muutokseen valmiita vai onko muutosvastarintaa olemassa?

Nykytilan tunnistaminen on tärkeää terveyden, työhyvinvoinnin ja muutoksen tekemisessä. Nykytilan tekojen kautta rakennetaan tulevaa. Kysymykset, keskustelut ja kuuntelu ovat tärkeitä työkaluja: Mistä tilanteesta lähdetään liikkeelle, mikä on tavoite, miten se saavutetaan? Kun kysymykset ja keskustelut on käyty, on tekojen aika. Lopulta teot puhuvat enemmän kuin tuhat sanaa. Työhyvinvointi kehittyy tekemällä. Työyhteisön ulkopuolista apua työhyvinvoinnin kehittämiseen löytyy useasta eri tahosta. Esimerkiksi työterveydestä, työeläkekumppanilta, Juristiliiton ja Suomen Asianajajien työelämän yhteyshenkilöiltä, järjestöistä sekä yksityiseltä koulutussektorilta.

Sauna, luonto, liikkuminen, musiikki, nukkuminen, sosiaalinen elämä, lomat ja työskentelyn aikarajat on nostettu esimerkkeinä esiin työhyvinvointia ja work-life-balancea tukevina asioina. Work-life-balance, sen suunnittelu ja toteuttaminen on kahden kauppa: Työnantaja ja työntekijä ovat molemmat vastuussa terveyttä edistävän työelämän rakentamisesta. Terveyden ja työhyvinvoinnin edistäminen ovat yhteispeliä. Asia ei ole joko-tai vaan pikemminkin sekä-että.

Työhyvinvoinnin kehittäminen ja edistäminen ei ole sprintti, eikä maraton. Se on matka.
Jatkuva kysymys on: Millä tavalla työyhteisö ja oma toimintani voivat edistää työhyvinvointia?

Rahan vaikutus työskentelyyn ja työhyvinvointiin

Suomen Asianajajaliitto teki vuonna 2023 oikeusministeriölle aloitteen oikeusapupalkkion korottamiseksi 175 euroon.Juristiliitto esittää oikeusministeriölle antamassaan lausunnossa, että yksityisille avustajille valtion varoista maksettavia oikeusapupalkkioita on korotettava vähintään 130 euroon tunnilta. Nykyisin palkkio on 110 euroa. 18-19

Oikeusapupalkkioiden korottaminen ei saa kuitenkaan aiheuttaa lisäpaineita oikeushallinnon jo nyt puutteellisiin resursseihin tai kuormittuneeseen työtilanteeseen. Tuomioistuinlaitos ei kestä yhtään nykyistä enempää säästöpaineita. Rahoitus onkin katettava ehdottomasti muutoin kuin oikeuslaitoksen resursseihin kohdistuvilla säästötoimilla. 19

Tietenkin se palkka on aina se kysymys. 17

Sitä ajatteli, että mistä ne asiakkaat tulee? 20

Työstä saatu toimeentulo luo myös turvaa. 21

Mitä sinulle tulee mieleen sanasta työhyvinvointi? Yleisen määritelmän mukaan se koostuu työstä ja sen mielekkyydestä, terveydestä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Hyvinvointi puolestaan koostuu fyysisestä, psyykkisestä, taloudellisesta, sosiaalisesta, henkisestä ja ammatillisesta hyvinvoinnista. Näistä monia osa-alueita tuetaan työpaikoilla jo monin keinoin: Lainsäädäntö tuo turvaa terveyteen ja turvallisuuteen. Hyvinvoinnin ylläpitämiseen moni työnantaja tarjoaa mm. lounas-, liikunta- ja kulttuurietuja. Sen sijaan taloudellinen hyvinvointi on saanut osakseen vain vähän huomiota. On aika päivittää käsitys työhyvinvoinnista 2020-luvulle, ja ottaa mukaan toimet taloudellisen hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja lisäämiseen. Taloudellinen hyvinvointi tarkoittaa turvallisuuden tunnetta ja tunnetta oman talouden hallinnasta; se on pärjäämistä arjessa, samalla yllättäviin tilanteisiin ja tulevaan varautuen. Hyvinvoinnin ajallinen näkökulma on siis paitsi tässä ja nyt, myös tulevaisuudessa. Hyvällä talousosaamisella on mahdollisuus ennaltaehkäistä tai ainakin lieventää rahaan liittyviä huolia. 22-23

Raha-asiat näkyvät juristin työssä monin tavoin. Asiakkailla liiketoimintaan tai henkilökohtaiseen elämään liittyvät taloushuolet voivat aiheuttaa unettomia öitä ja vaikuttavat jaksamiseen ja keskittymiskykyyn. Useat tutkimukset osoittavat talousvaikeuksilla olevan selkeä yhteys mielenterveyteen. Osalla taloushuolet johtavat uupumukseen ja sairauspoissaoloihin työstä, ääritapauksissa myös irtisanoutumiseen. 23

Juridiikan toimialalla ajankohtainen asia taloudelliseen työhyvinvointiin on ollut oikeusapupalkkioiden korotuksen tarve. Marraskuussa 2024 korkein oikeus katsoi oikeusapupalkkiota koskeneessa ratkaisussaan, että eräässä rikostapauksessa 110 euron tuntipalkkiota ei voitu pitää enää oikeusapulaissa edellytetyn mukaisesti kohtuullisena. Korkein oikeus päätti, että avustajalle maksetaan kyseisessä rikosasiassa palkkiota hänen vaatimuksensa mukaisesti 130 euroa tunnilta. Toisaalta taas joulukuussa korkein hallinto-oikeus päätti toisen tapauksen yhteydessä, ettei vastaavaan kohtuullisuuden arviointiin ollut perusteita.  Ylempien tuomioistuimien poikkeavat ratkaisut ja nykyinen palkkioasetus ovat johtaneet epäselvään tilanteeseen kohtuullisten oikeusapupalkkioiden suuruudesta. 19 

Oikeusturvan varmistaminen, kansalaisten perusoikeuksien turvaaminen ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutuminen edellyttävät sitä, että oikeusapua tarjoavat koulutetut, kokeneet ja nimenomaisesti oikeudenkäynteihin perehtyneet juristit. Palkkion on oltava kohtuullinen ja avustajan on kyettävä kustantamaan sillä myös yritystoiminnastaan aiheutuvat kulut. Moni kokenut asianajaja on jättänyt oikeusapujuttujen hoitamisen kokonaan viime vuosina. Yhteiskunnan tasolla tämä alkaa olla oikeusturvaongelma, sillä ammattitaitoista apua ei välttämättä ole tarjolla sitä tarvitseville. 19 Juristiliiton lausunnossa todetaan lisäksi, että oikeushallinnon työntekijöiden palkat ovat jääneet olennaisesti jälkeen juristien yleisestä palkkakehityksestä ja tämä uhkaa jo oikeusvaltion rakenteita. Tuomioistuimien palvelukseen tulee hakeutua osaavia ja kokeneita juristeja. Nykyisellä palkkauksella näin ei voida enää olettaa tapahtuvan. 19

Julkisessa keskustelussa asianajajat helposti leimataan rahanahneiksi, kun oikeusapupalkkion jälkeenjääneisyys otetaan esille. On muistettava, että oikeusapupalkkio ei ole asianajan tuntipalkka. Sillä katetaan kaikki toimiston kulut. Se kattaa oikeudellisen neuvonnan, tarpeelliset toimenpiteet sekä avustamisen tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa vain siten kuin laissa säädetään. 24

Raha on resurssi, myös työhyvinvointiin. Taloushuolet kuormittavat mielenterveyttä, jolloin ihmisellä on myös vähemmän voimavaroja huolehtia omasta hyvinvoinnistaan. Raha ja erityisesti sen puute haastavat monella tapaa hyvinvointia, arkea ja ihmissuhteita. Taloudellinen kuormitus juristin työssä voi liittyä esimerkiksi asiakashankintaan, laskutettavan työn määrään, palkkioihin ja sitä kautta tulotasoon. Yksi keino juridiikan alalla lisätä liiketoiminnallista ja taloudellista osaamista, erityisesti nuorten juristien, yrittäjien ja osakkaiden näkökulmasta, on tarjota koulutusta markkinoinnin ja myynnin parissa. 25 Taloudellinen tilanne heijastuu työyhteisön ilmapiiriin sekä palkattavien asiantuntijoiden ja avustajien määrään. Positiivisessa taloudellisessa tilanteessa on työnantajien, työyhteisöjen ja yrittäjien mahdollista huolehtia paremmin myös työn tekemisen tukitoiminnoista, esimerkiksi ostopalvelujen kautta, jolloin työn kuormitusta on mahdollista vähentää.

Palkkiotasolla voi olla vaikutusta työpaikan ja työnantajan valinnassa. Palkkiotaso ei kuitenkaan ole ainut työpaikan valintaan vaikuttava asia. Työn merkityksellisyys, vaikuttavuus ja työhyvinvoinnin tasapaino on nostettu myös esille työpaikan valintaan vaikuttavina tekijöinä. Erityisesti nuoremman sukupolven juristeilla työn merkityksellisyys ja työelämän tasapaino on nostettu tärkeäksi tekijäksi. Osakkuus yksityisellä toimijalla ja iso palkkiotaso voi olla (nuorten) tavoite, mutta taloudellisten tavoitteiden rinnalle on tullut myös terveyden, työhyvinvoinnin ja arjen tasapainon arvostaminen. Esimerkiksi työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen. 17, 25 Raha on yksi osa terveyden ja työhyvinvoinnin kokonaisuutta. Pohtimalla suhdetta ja toimintaa rahaan liittyen, voidaan nostaa esille konkreettisia esimerkkejä työhyvinvointiin liittyen: Millä tavalla raha ohjaa omaa ja työyhteisön toimintaa työhyvinvoinnin näkökulmasta? Millainen tunneilmasto on rahasta puhuttaessa? Miten taloudellinen toiminta näyttäytyy terveyden ja työhyvinvoinnin näkökulmasta?

Liiketoiminnallisesti tarkasteltuna työhyvinvointiin käytetty raha on sijoitus tulevaan. Työhyvinvointiin sijoitettu euro tulee takaisin 6-kertaisena. 26

Pohdittavaa: Millainen inhimillinen ja rahallinen arvo työhyvinvoinnilla on? Kuinka paljon uupuminen ja työkyvyttömyys maksavat, inhimillisesti ja rahallisesti? Miten raha vaikuttaa työhyvinvointiin

Toimialan työhyvinvoinnin kulttuuri

Yksi asia, jonka takia tulen olemaan tälle organisaatiolle äärimmäisen lojaali on se, että kun henkilökohtaisessa elämässä ei mennyt hyvin, niin tässä talossa annettiin minulle silloin tilaa ja luotettiin. Se on sellainen tekijä, että kun vuosien varrella on soiteltu, että lähtisitkö jonnekin muualle niin sitä liimaa ei korvata ihan heti. Se on paljon muutakin kuin juridiikkaa ja kovia arvoja. Se työyhteisön liima on tosi paljon muutakin kuin vaan niitä nostattavia hetkiä, vaikka hyvä meininki onkin ihan hirveän tärkeä osatekijä liimalle. 12

Toi maailma on niinku sellanen. Tiedätkö, se maailmankuva on aika kova ja aika kapea. Mä tuun sieltä oikeudenkäyntien, tiedätkö semmoisesta hyvin kovasta maailmasta, missä tavallaan sanotaan aika ikäviä asioita. Ja toki ne jää sinne saliin, mutta tajusin sen, että sehän ei ole ihan normaalia, että sä meet oikeudenkäyntiin tappelemaan, tavallaan aika kovastikin sanailee sun hyvän kollegan kanssa. Sit kun ovi menee kiinni, niin sä oot silleen että hei, lähdetäänkö lounaalle? 4

Tuohan on aikamoista taistelua tuolla oikeudessa. Minkälaiseksi me ollaan itsemme kehitetty? Me ollaan kehitetty ittemme aika kovaks. 27

Toimialalla on edelleenkin semmoinen vähän ehkä aggressiivinen tai töykeä, tän tyyppinen suhtautuminen. Arvostan kollegoissa sitä, että vaikka ollaan kuinka eri mieltä niistä asioista, niin niistä voidaan kuitenkin sitten asiallisesti keskustella ja voidaan tervehtiä vastapuolta. Jos voi suhtautua ystävällisesti vastapuoleen ja kollegaan, niin en mä tiedä mitä se niinku haittaa. 28

Ihmisten elämät muuttui, yhteiskunta muuttui, mutta sitten se työelämä on jotenkin edelleen silleen, että anna mulle satakymmenen prosenttia. 29

Juristiliittoa kritisoidaan toisinaan siitä, että liitto ei tee mitään juristien kohtuuttomille työajoille. Yhteydenottajat eivät kuitenkaan yleensä halua, että heidän omassa työaika-asiassaan ollaan yhteydessä työantajaan. Suurin syy tähän on leimautumisen pelko omalla työpaikalla. 30

Terveys ja työkyky muodostavat perustan työuralle. Tämän takia työhyvinvoinnin tulee olla keskiössä myös työuran suunnittelussa. Työhyvinvointi-sanasta voidaan johtaa ajatus: Työhyvinvointi, voi hyvin työskennellessä.

Millaisia ajatuksia ja tunteita sinulle tulee mieleen sanasta työhyvinvointi? Onko työhyvinvointi-sanan kaiku positiivinen vai negatiivinen? Onko työhyvinvoinnissa hallinnan tunnetta? Onko työskentelyn ympäristö sellainen, että se tukee positiivista hyvinvoinnin kehitystä? Onko työhyvinvointi yksilön henkilökohtainen asia vai työyhteisön yhteinen asia? Millä tavalla työhyvinvointiin toimialalla suhtaudutaan? Näitä kysymyksiä pohtimalla voidaan tarkastella työyhteisön ja toimialan työhyvinvoinnin kulttuurin tilaa.

Työyhteisön arvot, siis asiat, joita pidetään tärkeänä, testataan yleensä silloin, kun asiat eivät suju hyvin. Miten vaikeista asioista ja tilanteista viestitään ja keskustellaan? Millaisia tukitoimintoja ihmisille on tarjolla? Miten työyhteisö toimii vaikeassa tilanteessa? Työntekijän ja yksilön kannalta nämä vaikeudet voivat liittyä työhön tai työn ulkopuolisiin asioihin. Työyhteisön kannalta tilanteet voivat liittyä esimerkiksi asiakastyöhön, liiketoiminnallisiin tavoitteisiin tai työssä ilmeneviin ihmissuhde- ja vuorovaikutustilanteisiin. Näissä kaikissa tilanteissa tunne ja konkreettiset teot ovat tärkeä mittari: Pidetäänkö ihmisistä huolta, onko turvallisuuden ja luottamuksen ilmapiiri olemassa? Onko työhyvinvointi prioriteetti, aktiivista toimintaa vai sanahelinää? Saako apua, kun on sen tarve? Uskalletaanko apua pyytää ja tuoda esille oma haavoittuvuus? Miten auttaminen ilmenee työyhteisössä? Miten virheisiin suhtaudutaan? Liittyykö virheisiin ja niiden esille tuontiin pelkoa vai onko tilanne oppimisen prosessi koko työyhteisölle? Kaikki nämä kysymykset liittyvät työhyvinvoinnin kulttuuriin ja sen kehittymiseen.

Onko toimialalla työhyvinvoinnin muutos käynnissä? Oikeusjaksaa -kampanja alkoi vuonna 2021, jossa Suomen Asianajajat yhdessä kampanjaan sitoutuneiden työnantajien kanssa nostivat työhyvinvoinnin sekä kestävän ja vastuullisin työskentelyn kulttuurin keskiöön. Jaksamisongelma on näkynyt alalla jo pitkään. 31 Juristiliitto julkaisi toukokuussa 2023 vastuullisen lakipalvelun työnantajaperiaatteet. Periaatteiden tarkoitus on lisätä tietoisuutta alan työkulttuurin haasteista ja antaa sisältöä vastuulliselle työnantajatoiminnalle. Juristiliiton kyselyiden mukaan työhyvinvoinnin kehittämiselle on edelleen tarvetta. Kuvaavaa tilanteessa on: Juristiliittoa kritisoidaan toisinaan siitä, että liitto ei tee mitään juristien kohtuuttomille työajoille. Yhteydenottajat eivät kuitenkaan yleensä halua, että heidän omassa työaika-asiassaan ollaan yhteydessä työantajaan. Suurin syy tähän on leimautumisen pelko omalla työpaikalla. 30

Mikä on toimialan työhyvinvoinnin tulevaisuus? Mikä on seuraava askel, joka toimialan työhyvinvoinnin edistämisessä otetaan? Kuka sen askeleen ottaa, tekee ja millä tavalla? Ohjaako toimintaa ja epäkohtien esille nostamista leimautumisen pelko? Mikä on toimialan yleinen ilmapiiri sekä vuorovaikutus- ja toimintakulttuuri? Onko työhyvinvoinnin edistäminen mahdollisuus vai uhka?

Albert Einsteinin lause sopii hienosti myös työhyvinvoinnin kehittämiseen: Älä odota erilaista lopputulosta, jos teet asioita samalla tavalla.

Terveyttä, työhyvinvointia ja menestystä vuodelle 2025 toivottaen!

Lauri Pyykkönen, Terveyden ja työhyvinvoinnin valmentaja
Koutsi – Coach Oy
Helsinki
Liikunnanohjaaja AMK, Haaga-Helia Ammattikorkeakoulu 2015

Lue myös
Lähteet:

1. Pääkäsittelyssä-podcast. Jakso nro 22. Kohta 15:10-15:30
https://asianajajaliitto.fi/podcast/raumalla-tositarkoituksella/

2. Pääkäsittelyssä-podcast. Jakso nro 26. Kohta 11:55-13:00
https://asianajajaliitto.fi/podcast/perheoikeutta-pirkanmaalla/

3. Pääkäsittelyssä-podcast. Jakso nro 19. Kohta 27:00-32:25
https://asianajajaliitto.fi/podcast/tarinoita-ita-suomesta/

4. Pääkäsittelyssä-podcast. Jakso nro 21. Kohta 06:30-12:50
https://asianajajaliitto.fi/podcast/podcast-asianajaja-ja-oikeusvaikuttaja/

5. Ira Leppänen, Jarkko Rantanen. Emergy Oy. Blogi.
https://emergywork.com/tunnejohtaminen/

6. Ira Leppänen, Jarkko Rantanen. Emergy Oy. Blogi.
https://emergywork.com/tyoelamataidot/

7. Ira Leppänen, Jarkko Rantanen. Emergy Oy. Video.
https://emergywork.com/mita-on-tunneilmaston-johtaminen/

8. Ira Leppänen, Jarkko Rantanen. Emergy Oy. Blogi.
https://emergywork.com/kyarhem-seitseman-psykologista-perustarvetta-tyoelamassa/

9. Heidi Pyykkönen. Puheenvuoro 16.5.2024. Legal Business Garden 2024 -tapahtuma

10. Pääkäsittelyssä-podcast. Jakso nro 26. Kohta 20:25-28:00
https://asianajajaliitto.fi/podcast/perheoikeutta-pirkanmaalla/

11. Advokaatti. 23.9.2024.
https://advokaatti.fi/2024/09/23/eero-pekka-uotila-ihmisten-luottamus-yhteiskuntaan-sailytettava/

12. Pääkäsittelyssä-podcast. Jakso nro 25. Kohta 35:25-43:17
https://asianajajaliitto.fi/podcast/kansainvalinen-riidanratkaisija/

13. Mia Stellberg. Puheenvuoro 3.12.2019. Työelämätaidot 2020-luvulla  -tapahtuma

14. Juristiliitto. Blogi. 18.12.2024.
https://juristiliitto.fi/blogit/yhteison-voima-nakyy-vaikuttamistyossamme/

15. Juristiliitto. Blogi. 11.12.2024
https://juristiliitto.fi/blogit/juristien-kohtuuttomat-tyoajat-jatkuvat-miksi-lakia-on-niin-vaikea-noudattaa/

16. Pääkäsittelyssä-podcast. Jakso nro 24.
https://asianajajaliitto.fi/podcast/mentorin-ohjauksessa/

17. Pääkäsittelyssä-podcast. Jakso nro 28. Kohta 9:55-17:05
https://asianajajaliitto.fi/podcast/julkisen-oikeusavun-ytimessa/

18. Suomen Asianajajat. Blogi. 20.11.2024
https://asianajajaliitto.fi/blogi/korkein-oikeus-ei-asettanut-oikeusapupalkkion-tasoa/

19. Juristiliitto. Uutiset. 10.1.2025
https://juristiliitto.fi/yksityisille-avustajille-maksettavia-oikeusapupalkkiota-on-korotettava/

20. Pääkäsittelyssä-podcast. Jakso nro 17. Kohta 02:00-03:20
https://asianajajaliitto.fi/podcast/lappilaisella-luonteenlujuudella/

21. Suomen Mielenterveysseura. Hyvän mielen työpaikka
https://hyvanmielentyopaikka.fi/mieli-ja-tyo/

22. Takuusäätiö. Blogi. 17.11.2020
https://www.takuusaatio.fi/julkaisu/kasitys-tyohyvinvoinnista-on-syyta-paivittaa-2020-luvulle/

23. Takuusäätiö
https://www.takuusaatio.fi/palkka-haltuun/miten-tyopaikallasi-voidaan/

24. Suomen Asianajajat. Blogi. 15.2.2024
https://asianajajaliitto.fi/blogi/oikeudellisten-palveluiden-saatavuus-on-turvattava/

25. Advokaatti. 19.2.2024
https://advokaatti.fi/2024/02/19/kirkkain-kruunu/

26. Ammattiliitto Pro. 4.4.2016
https://proliitto.fi/fi/ajankohtaiset/yksi-tyohyvinvointiin-sijoitettu-euro-tuottaa-kuusi-euroa

27. Pääkäsittelyssä-podcast. Jakso nro 6. Kohta 16:00-18:50
https://asianajajaliitto.fi/podcast/sielultaan-asianajaja/

28. Pääkäsittelyssä-podcast. Jakso nro 22. Kohta 16:00-17:20
https://asianajajaliitto.fi/podcast/raumalla-tositarkoituksella/

29. Pääkäsittelyssä-podcast. Jakso nro 21. Kohta 28:30-35:10
https://asianajajaliitto.fi/podcast/podcast-asianajaja-ja-oikeusvaikuttaja/

30. Juristiliitto. Blogi. 15.1.2025
https://juristiliitto.fi/blogit/kohtuuttomat-tyoajat-halutaan-kuriin-mutta-omalla-tyopaikalla-ei-haluta-leimautua-nain-juristiliitto-vaikuttaa-tyoaikoihin/

31. Suomen Asianajajat. #Oikeusjaksaa -kampanja. 11.5.2021.
https://asianajajaliitto.fi/2021/05/asianajajaliitto-kaynnistaa-asianajoalan-tyohyvinvointikampanjan/

Vierashuonekirjoitukset eivät ole Edilex-toimituksen kannanottoja asioihin.


Kirjoita Edilexiin

Toimittaja: Jani Surakka, Edilex-toimitus (jani.surakka@edilex.fi)

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.