Hovioikeudenneuvos Heikki Kemppinen: Kaavamaista kakkua, surkea selvittämisalennus (KKO 2026:17)
Rangaistusasteikon alittamista koskeva ennakkopäätös KKO 2026:17 valaisee useita kaavamaisen seuraamuskäytännön haasteita.

OTT Jukka Siro: Pysyvän eläintenpitokiellon määrääminen (KKO 2026:16)
Korkein oikeus arvioi, tuliko koiriaan kaltoin kohdelleelle vastaajalle määrätä pysyvä eläintenpitokielto.

Käräjätuomari Heidi Myllys: Perusteeton etu aviovarallisuussuhteessa (KKO 2026:15)
Korkein oikeus käsitteli ratkaisussaan KKO 2026:15 aviovarallisuusoikeuden ja yleisten varallisuusoikeudellisten oppien välistä suhdetta. Ratkaisu vahvistaa, ettei avioliittolain järjestelmä sulje pois perusteettoman edun palautusta omaisuuden erottelussa. 

OTT Jukka Siro: Veturinkuljettajien ruokatauko (KKO 2026:12)
Työehtosopimus mahdollisti palkallisen ja palkattoman ruokataukomallin. Vaikka palkallista vaihtoehtoa oli noudatettu pitkään, korkein oikeus ei katsonut sen vakiintuneen sitovaksi työsuhteen ehdoksi.

Käräjätuomari Eeva Palaja: Vetoamistaakka päti työtuomioistuimessakin (KKO 2026:11)
Korkein oikeus poisti kantelun perusteella työtuomioistuimen tuomion ja palautti asian, koska tuomio oli perustettu seikkaan, johon asianosainen ei ollut asianmukaisesti vedonnut.

Käräjätuomari Heidi Myllys: Toimitusjohtajan toimivalta – missä kulkee juoksevan hallinnon raja? (KKO 2026:9)
Korkein oikeus arvioi osakeyhtiön toimitusjohtajan toimivaltaa ottaa yhtiölle merkittävä laina ja pantata yhtiön omaisuutta sen vakuudeksi ilman hallituksen nimenomaista valtuutusta. Ratkaisevaa arvioinnissa ei ollut vain oikeustoimen taloudellinen merkittävyys, vaan sen kytkentä yhtiön tavanomaiseen liiketoimintaan, aiempiin investointipäätöksiin ja järjestelyn kokonaisriskivaikutuksiin.

OTM Johannes Koskenniemi: Pitkä tutkintavankeus oli pätevä syy olla pois töistä (KKO 2026:8)
Ratkaisu selventää sitä, mitä pätevällä syyllä olla pois tarkoitetaan työsopimuslain 8 luvun 3 §:ssä. Tapauksessa työnantaja ei voinut pitää työntekijän työsopimusta purkautuneena, kun työntekijä oli ollut kuukausia tutkintavankeudessa. Työnantajan olisi kannattanut vedota muihin perusteisiin päättää työsopimus.

Hovioikeudenneuvos Heikki Kemppinen: Korvaus aiheettomasta vapaudenmenetyksestä ja matkustuskiellosta (KKO 2026:6)
Korkein oikeus arvioi niin sanotun koppikorvauksen perustetta ja määrää tilanteessa, jossa aiheettomaksi osoittautunut vapaudenmenetys oli jo huomioitu sittemmin tuomitun ehdottoman vankeuden vähennyksenä. Ratkaisussa otettiin myös ensi kertaa kantaa aiheettomasta matkustuskiellosta tuomittavaan korvaukseen.

OTT Jukka Siro: Salaisten asiakirjojen säilyttäminen kotona, osa 2 (KKO 2026:5)
Ratkaisu on lyhyen ajan sisällä jo toinen palvelusrikosjuttu Puolustusvoimien salaisten asiakirjojen säilyttämisestä upseerin kotona.

Käräjätuomari Teemu Vanhanen: Jälkikatumusta vai tahdonvastaisuutta – Näytön arviointi ja suostumusperustainen raiskaussäännös (KKO 2026:3)
Korkein oikeus linjasi esimerkinomaisesti näytön arviointia soveltaessaan uudistettua raiskaussäännöstä kahden aikuisen väliseen sukupuoliyhteyteen.

Käräjätuomari Eeva Palaja: Koiran kohtuulliset hoitokustannukset (KKO 2026:2)
Ennakkoratkaisussa käsitellään sitä, mitä on pidettävä lemmikkieläimen kohtuullisina hoitokustannuksina ja erityisesti sitä, oliko lemmikin omistajalla ollut velvollisuus rajoittaa vahinkoaan. Kun hoitokustannukset olivat olleet perusteltuja eläimen asianmukaiseksi hoitamiseksi, vahingosta vastuussa ollut oli velvollinen korvaamaan ne, vaikka ne olisivatkin ylittäneet vastaavan kaltaisen lemmikkieläimen hankintahinnan.

Käräjätuomari Heidi Myllys: Säästöt povitaskussa ja EU-pakotteiden rajat (KKO 2026:1)
Kuinka paljon käteistä saa ottaa mukaan matkalle Venäjälle? Vuoden ensimmäisen prejudikaatin mukaan EU-pakoteasetuksen poikkeuksia tulkitaan suppeasti, ja sallitulla henkilökohtaisella käytöllä tarkoitetaan matkakassaa, ei säästöjen siirtämistä rajan yli. Samalla KKO otti kantaa rikosoikeudelliseen laillisuusperiaatteeseen pakoterikosasioissa.

OTM Johannes Koskenniemi: Oikeusvoima talousrikoksissa (KKO 2025:106)
Korkein oikeus sondeeraa oikeusvoiman ulottuvuuksia veropetoksen, kirjanpitorikoksen ja velallisen epärehellisyyden muodostamassa kolmiossa. Ratkaisu valaisee hyödyllisesti keskeisten talousrikoskriminalisointien suhdetta toisiinsa.

Käräjätuomari Teemu Vanhanen: Maallikkovastaajalla on oikeus edustaa itseään laajassa ja vakavassa rikosasian pääkäsittelyssä (KKO 2025:101)
Hovioikeus oli virheellisesti katsonut, että käräjäoikeuden olisi tullut vastoin rikosasian vastaajan tahtoa määrätä tälle viran puolesta puolustaja asiassa, jossa vastaajaa oli käräjäoikeudessa useaan kertaan ennen pääkäsittelyä ja vielä pääkäsittelyn alussakin kehotettu hankkimaan itselleen puolustaja ja jossa vastaaja oli sittemmin tuomittu yhteiseen neljän vuoden vankeusrangaistukseen ja mittavaan vahingonkorvausvelvollisuuteen.

Käräjätuomari Eeva Palaja: Ulosottovelkaantunut asianajaja ja kelpoisuus kuulua liittoon (KKO 2025:100)
Ennakkoratkaisussa arvioitiin asianajajan kelpoisuusehtoja ja sitä kuvastiko hänen ja hänen asianajotoimistonsa vuosia kestänyt tapa maksaa verovelkoja ja muita julkisia maksuja vasta ulosottoperinnän kautta sopimattomuutta harjoittaa asianajajan ammattia.

OTT Jukka Siro: Korvaus jätevesitulvan tuhoamasta mökistä (KKO 2025:98) 
Korkein oikeus täsmensi sitä, kuinka vahingonkorvaus korjauskelvottomaksi tuhoutuneesta rakennuksesta määritetään.  

Käräjätuomari Heidi Myllys:YSE 1998 ja vastuu tulvivan viemärin korjauskustannuksista (KKO 2025:97)
Urakoitsija ei vastoin väittämäänsä ollut korjannut viemärin virheellistä asennusta, vaikka tästä oli sovittu vastaanottotarkastuksessa. Kun tilaaja ei olisi voinutkaan kohtuudella havaita virhettä työn aikana, kyseessä oli takuuaikana ilmennyt virhe, jonka takaaja joutui korvaamaan viivästyskorkoineen.        

OTM Johannes Koskenniemi: Ehdollisella palkkiosopimuksella ei ollut merkitystä oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuteen (KKO 2025:96)
Asianosainen ja hänen asiamiehensä olivat väitetysti tehneet ehdollisen sopimuksen asiamiehen palkkiosta (no win, no fee). Sopimusjärjestely oli merkityksetön oikeudenkäymiskaaren 21 luvun kannalta.

Hovioikeudenneuvos Heikki Kemppinen: Valitusluvan rajaaminen muutoksenhakijan vastapuolen harmina (KKO 2025:94)
Mammuttimaiseen yhtiöoikeusprejudikaattiin KKO 2025:94 sisältyy kiinnostava käsittelyratkaisu valitusluvan rajaamisen merkityksestä muutoksenhakijan vastapuolen kannalta. Kysymys on kuplinut korkeimmassa oikeudessa enemmän tai vähemmän pinnan alla useamman vuoden ajan ja siihen saatiin viimein hieman laajemmin perusteltu ratkaisu, jota voi tosin pitää vastapuolen asemassa olevien kannalta ongelmallisena.

Hovioikeudenneuvos Heikki Kemppinen: Lapsen halaus ja poskisuudelma seksuaalisena tekona (KKO 2025:92)
Korkein oikeus katsoi ennakkopäätöksessä KKO 2025:92, että lapsen halausta ja poskisuudelmaa ei voitu kaikissa tilanteissa pitää seksuaalisesti olennaisena tekona. Asiassa oli merkitystä teko-olosuhteiden kokonaisarvioinnilla, joiden perusteella katsottiin, että teko oli tässä tapauksessa seksuaalisesti olennainen ja vastaaja oli syyllistynyt lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön.

Käräjätuomari Teemu Vanhanen: Oikeudenmukainen oikeudenkäynti edellytti mahdollisuutta kuulla oikeuspsykologian asiantuntijatodistajaa seksuaalirikosasian oikeudenkäynnissä (KKO 2025:91)
Rikosasian vastaajan vaatimusta kuulla oikeuspsykologian dosenttia asiantuntijatodistajana lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä koskevan syyteasian oikeudenkäynnissä ja luovuttaa tälle asiantuntijalle tehtävän suorittamiseksi salassapidettävää oikeudenkäyntiaineistoa ei olisi tullut hylätä.

Käräjätuomari Eeva Palaja: Oikeudenkäynnin julkisuudesta (KKO 2025:90)
Ennakkoratkaisussa arvioitiin arkaluonteisen yksityiselämään liittyvän tiedon määritelmää ja salassapitomääräyksen antamista rikosasiaan liittyvässä hakemusasiassa.

OTT Jukka Siro: Lisärakentamishanke ja osakkeenomistajien yhdenvertaisuus (KKO 2025:89)
Korkein oikeus otti kantaa asunto-osakeyhtiölain yhdenvertaisuussäännöksen soveltamiseen, kun rivitaloyhtiö oli päättänyt rakentaa erillistalon huoneistorivistön toiseen päähän ja pyrkinyt myöhemmin hyvittämään hankkeesta kärsiville aiheutuvaa haittaa.

Käräjätuomari Heidi Myllys: Kanneaika tarpeettomasta turvaamistoimesta aiheutuneen vahingon korvaamisessa (KKO 2025:88)
Turvaamistoimeen liittyvän pääasian vireilläololla ei ole vaikutusta oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 12 §:n mukaisen kanneajan alkamiseen.

OTM Johannes Koskenniemi: Katiskoita alennusmyynnissä – rangaistuksen kohtuullistaminen tuomioharkinnan aikana tehtyjen rikosten tapauksessa (KKO 2025:87)
Ratkaisussa KKO 2025:87 oli kysymys siitä, pitikö aiempi tuomio ottaa rangaistusta alentavana huomioon silloinkin, kun uudet rikokset oli tehty osaksi tuomioharkinnan aikana. Korkein oikeus ei lähtenyt tukkimaan porsaanreikää teipillä.

Hovioikeudenneuvos Heikki Kemppinen: Lapsiasian kirjallinen käsittely ja oikeudenkäyntikuluvastuu (KKO 2025:86)
Korkein oikeus katsoi ennakkopäätöksessä KKO 2025:86, että käräjäoikeus oli voinut käsitellä lapsen huollosta ja asumisesta tehdyn sopimuksen muuttamista koskevan asian kirjallisessa menettelyssä. Samalla KKO nosti esiin hakijalle tällaisissa tilanteissa mahdollisesti koituvan oikeudenkäyntikuluvastuun. Ratkaisu täydentää hiljattain annettua ennakkopäätöstä KKO 2025:17, jossa lopputulos oli päinvastainen.

Käräjätuomari Eeva Palaja: Syrjinnän erilaiset ulottuvuudet (KKO 2025:85)
Ennakkoratkaisusta ilmenevin tavoin syrjinnän käsitettä tulee tulkita rikoslain osalta muuta lainsäädäntöä varovaisemmin. Lisäksi tämäkin prejudikaatti muistuttaa siitä, että yksityisoikeudelliset vaatimukset ovat itsenäinen osa tuomioistuimen ratkaisua, vaikka ne käsiteltäisiin rikosasian yhteydessä.

Käräjätuomari Teemu Vanhanen: Huumausainematematiikan kertauskurssi. Rangaistuksen mittaaminen korkeapitoisen kokaiinin hallussapidosta ja levittämisyrityksestä (KKO 2025:84)
Kokaiinin keskimääräinen pitoisuus eli tavanomainen käyttövahvuus on vuosien varrella kasvanut ollen nyt noin 70 painoprosenttia. Kun huumausainerikoksissa tuomitaan rangaistus tekijälle tavanomaisesta käyttövahvuudesta poikkeavasta huumausaineesta, huumausainemäärä voidaan muuntaa laskennallisesti normaalipitoiseksi ja rangaistus arvioida näin saatavien käyttöannosten määrän perusteella. 

OTT Jukka Siro: Liikennevahinkolautakunnassa ei aiheutunut korvattavia oikeudenkäyntikuluja (KKO 2025:83)
Ratkaisussa selvennettiin sitä, millaiset kulut voivat olla oikeudenkäymiskaaren mukaan korvattavia oikeudenkäyntikuluja oikeudenkäynnin valmistelusta.

Käräjätuomari Heidi Myllys: Nuuskasaaga jatkuu: Vahingonkorvausvaatimusten tutkiminen syyteasian yhteydessä (KKO 2025:81 ja 2025:82)
Itsekriminointisuoja voi estää nuuskaa maahan salakuljettavan tuomitsemisen verorikoksesta, mutta korvausvelvollisuudelta hän ei välty.

Hovioikeudenneuvos Heikki Kemppinen: Sukuelinherpeksen tartuttajan jäljillä (KKO 2025:80)
Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksessä KKO 2025:80 arvioitavana oli syy-yhteys vammantuottamusta koskevassa rikosasiassa. Toisin kuin alemmat oikeusasteet, korkein oikeus katsoi jääneen näyttämättä, että vastaaja olisi tartuttanut asianomistajaan sukuelinherpeksen, ja hylkäsi tätä koskevan syytteen.

Käräjätuomari Eeva Palaja: Prejudikaatti rangaistuksen määräämisestä liittyen Elokapina-mielenosoitukseen (KKO 2025:79)
Korkein oikeus arvioi ennakkoratkaisussaan sitä, tuliko vastaajat jättää rangaistukseen tuomitsematta.

Käräjätuomari Teemu Vanhanen: Palvelukotibisnes saneeraukseen (KKO 2025:77)
Yrityssaneeraus – Saneerausvelka: Mikä on kohtuullinen korvaus vuokralleantajalle aiheutuneesta vahingosta irtisanottaessa saneerausmenettelyssä liikehuoneiston vuokrasopimus ennenaikaisesti?

OTM Johannes Koskenniemi: Kappale vai pelkkä jäljennös – mistä alkaa määräaika välitystuomion kumoamiskanteen nostamiseksi (KKO 2025:76)
Käsin allekirjoitetusta paperituomiosta skannattu pdf-tiedosto ei ole välitystuomion kappale.

OTT Jukka Siro: Sillensä jäänyttä ulosottovalitusta pidettiin hyväksyttynä (KKO 2025:75)
Ulosottomies oli tehnyt sivullisen vaatiman itseoikaisun vasta tämän tehtyä ulosottovalituksen käräjäoikeuteen. Ulosottovalituksen käsittely jäi itseoikaisun vuoksi sillensä. Ratkaisussa pohdittiin sitä, voitiinko sivullisen valitusta pitää ulosottokaaressa tarkoitetulla tavalla hyväksyttynä ja oliko sivullisella oikeus saada valtiolta korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Käräjätuomari Heidi Myllys: Ensimmäinen ennakkopäätöskysymys on saanut vastauksen (KKO 2025:74)
Huhtikuun puolessavälissä voimaan tulleiden säännösten mukaan alemmat oikeudet voivat päätöksellään siirtää korkeimman oikeuden ratkaistavaksi lain soveltamista koskevan kysymyksen. Korkein oikeus on nyt vastannut ensimmäiseen tällaiseen ennakkopäätöskysymykseen.

OTM Johannes Koskenniemi: Matkustamisesta hypoteettisesti aiheutuvat kustannukset – toisen palkkiosaagan tuorein etappi (KKO 2025:73)
Ratkaisu KKO 2025:73 on korkeimman oikeuden uusi yritys selventää sitä, millä perusteella ulkopaikkakuntalaiselle avustajalle istuntoon matkustamisesta maksettavat kulut ja palkkio määräytyvät. Ratkaisu lopettaa tuomiopiirien kaukaisimpien kolkkien käyttämisen matkojen laskemiseen.

Hovioikeudenneuvos Heikki Kemppinen: Neljäs ratkaisu lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä koskevan rajoitussäännöksen tulkinnasta (KKO 2025:72)
Korkein oikeus antoi kolmen aikaisemman ennakkopäätöksensä jatkeeksi ratkaisun, jossa arvion keskiössä oli mahdollinen seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkaus nuorten välisessä sukupuoliyhteydessä. Ratkaisussa ei ole mullistavaa uutuusarvoa aikaisempaan käytäntöön nähden, mutta se osaltaan täydentää samaan aihepiiriin liittyvien ennakkopäätösten kokonaisuutta.

Käräjätuomari Teemu Vanhanen: Törkeä alkoholirikos – alkoholin etämyynti (KKO 2025:71)
Alkoholin etämyynti ei ollut alkoholilain mukaista luvanvaraista vähittäismyyntiä eikä alkoholirikoksella rangaistua maahantuonti- ja myyntitoimintaa, kun alkoholi oli Virossa luovutettu myyntiyrityksestä toiminnallisesti ja taloudellisesti itsenäisten huolinta- ja kuljetusliikkeiden toimitettavaksi Suomeen ostajalle.

Käräjätuomari Eeva Palaja: Ennakkoratkaisu asiantuntijan palkkiosta (KKO 2025:70)
Korkein oikeus arvioi ratkaisussaan asiantuntijan oikeutta vaatia ja saada palkkiota asiantuntijalausunnon laatimisesta silloin, kun vaatimus oli esitetty vasta oikeudenkäynnin päättymisen jälkeen.

OTT Jukka Siro: Yllätyksetön ratkaisu huumausainerikosta koskevan syytteen tarkistamisesta (KKO 2025:67)
Syyttäjä väitti hovioikeudessa, että vastaajien käsittelemissä huumausaine-erissä olisi ollut muitakin kuin alkuperäisessä syytteessä mainittuja huumausaineita. Korkein oikeus piti sitä sallittuna syytteen tarkistamisena. 

Käräjätuomari Heidi Myllys: Lähestymiskielto lapselle (KKO 2025:66)
Kärjistyneessä koulukiusaamistilanteessa 13-vuotias lapsi määrättiin lähestymiskieltoon. Kiellon määräämistä harkittaessa ei ollut merkitystä sillä, että alle 15-vuotiasta ei voida tuomita rangaistukseen lähestymiskiellon rikkomisesta. Huomioon on kuitenkin otettava lapsen ikä ja kehitystaso sekä hänen kykynsä ymmärtää menettelynsä luonne.

OTM Johannes Koskenniemi: Korkeimman oikeuden vinkit yhteydenpidon käynnistämiseen – tapaamisoikeuden sisältö ja syveneminen (KKO 2025:65)
Korkein oikeus torjuu lapsen päätösvaltaan jäävän tapaamisoikeuden vahvistamisen ja näyttää, kuinka määräämällä yksityiskohtaisesti tapaamisoikeuden sisällöstä ja sen syvenemisestä voidaan välttää joko–tai-tyyppinen ratkaisu tapaamisoikeudesta.

OTT Heikki Kemppinen: Biljardikepillä tehdyn tunkeutumisen seksuaalinen luonne (KKO 2025:61)
Korkein oikeus arvioi ennakkopäätöksessä keskeisesti sitä, oliko väkivaltatilanteessa biljardikepillä tehtyä tunkeutumista uhrin peräaukkoon pidettävä pahoinpitelystä erillisenä raiskausrikoksena.

Käräjätuomari Eeva Palaja: Syyttäjän oikeus kannella vangitsemisvaatimusta koskevasta ratkaisusta (KKO 2025:60)
Korkein oikeus katsoi, että syyttäjä sai kannella käräjäoikeuden ratkaisusta, jossa ei ollut lausuttu syyttäjän esittämästä vangitsemisvaatimuksesta.

OTT Jukka Siro: Ehdotonta vankeutta poikkeuksellisessa palvelusrikosasiassa (KKO 2025:58)
Korkein oikeus ankaroitti Puolustusvoimien entisen tiedustelupäällikön rangaistusta paljon julkisuutta saaneessa palvelusrikosasiassa. Ratkaisu on tärkeämpi yhteiskunnallisesti kuin oikeudellisesti.

Käräjätuomari Teemu Vanhanen: Sovinnon vahvistaminen lapsen asumista ja tapaamisoikeutta koskevassa tuomioistuinsovitteluasiassa sekä hovioikeuden mahdollisuudet korjata virheellisesti vahvistettu sovinto (KKO 2025:57)
Ratkaisussa pohdittiin sovinnon vahvistamisen edellytyksiä käräjäoikeuden tuomioistuinsovittelussa käsitellyssä lapsiasiassa. Lisäksi ratkaisu koskee arviointia siitä, onko hovioikeudella ollut valituksen sisältö huomioon ottaen ollut mahdollisuudet tutkia asia ja olisiko hovioikeuden tullut palauttaa asia uudelleen käräjäoikeuden käsiteltäväksi. 

Käräjätuomari Heidi Myllys: Kirjeen avaaminen ja rikosoikeudellinen laillisuusperiaate (KKO 2025:56)
Korkein oikeus arvioi ennakkopäätöksessään, mitä tarkoittaa kirjeen avaaminen viestintäsalaisuuden loukkauksen tunnusmerkistössä. Sillä voitiin tarkoittaa toiselle osoitetun kirjeen oikeudetonta lukemista silloinkin, kun suljetun kirjekuoren avaaminen oli tapahtunut vahingossa.

OTM Johannes Koskenniemi: Virheellisen kutsun merkitys rangaistusta tuomittaessa (KKO 2025:53)
Ratkaisussa KKO 2025:53 pohditaan vastaajalle annetun ROL 8:11-kutsun merkitystä tilanteessa, jossa vastaajaa edustaa pääkäsittelyssä asiamies. Uutta oikeusohjetta ratkaisussa on niukanlaisesti.

Käräjätuomari Eeva Palaja: Ennakkoratkaisu rangaistuslajin valinnasta (KKO 2025:52)
KKO otti kantaa siihen, muodostiko vastaajalle kysymyksessä olevien tekojen jälkeen tuomittu ehdoton vankeusrangaistus esteen vankeusrangaistuksen tuomitsemiselle ehdollisena. 

OTT Jukka Siro: Kanneoikeuden rajoitus isyysasiassa oli ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa (KKO 2025:51)
Korkein oikeus sovelsi perustuslain 106 §:ää lapsen isänä itseään pitäneen miehen kanneoikeuden rajoitukseen tilanteessa, jossa kanteen tutkimatta jättäminen olisi vienyt lapselta mahdollisuuden saada selville ja oikeudellisesti vahvistetuksi sen, kuka on hänen biologinen isänsä.

Käräjätuomari Heidi Myllys: Työnantaja ei syrjinyt työhönotossa, kun hakija syrjäytettiin ylimitoitetun palkkatoiveen vuoksi (KKO 2025:50)
Korkein oikeus täsmensi ratkaisussaan oikeusohjeita tasa-arvolaissa tarkoitetun syrjintäolettaman syntymisestä ja arvioi, oliko hakijan syrjäyttäminen perustunut hänen sukupuoleensa vai johtunut hyväksyttävästä seikasta.

OTM Johannes Koskenniemi: Jatkoa pikavippiratkaisuille – sopimusehdon selkeys ja ymmärrettävyys sekä oikeus viivästyskorkoon (KKO 2025:49)
Kuluttajaluottosopimuksen ehtojen kohtuullisuutta käsittelevä ratkaisu KKO 2025:49 jatkaa kuluttajamyönteistä oikeuskäytäntöä. Ratkaisu avaa sopimusehtojen selkeyden ja ymmärrettävyyden arviointia ja selventää epäselvän viivästyskorkoehdon seurauksia.

Käräjätuomari Teemu Vanhanen: Miten vapaaehtoinen eläkevakuutus ja sen säästö otetaan huomioon, kun lapsen elatuksessa arvioidaan elatusvelvollisen elatuskykyä? (KKO 2025:48)
Nostettavissa oleva vähintään 100 000 euron suuruinen vapaaehtoinen eläkevakuutussäästö ei varallisuutena kuulunut elatusvelvollisuuden perusturvaan, mistä syystä se oli kohtuuden mukaan otettava huomioon elatuskykyä ja elatusvelvollisuuden määrää arvioitaessa.

OTT Heikki Kemppinen: Rangaistuksen mittaaminen törkeästä eläinsuojelurikoksesta lampaiden laittoman teurastustavan perusteella (KKO 2025:47)
Ratkaisun merkitys rangaistuksen mittaamisohjeena on todennäköisesti vähäinen tapauksen poikkeuksellisen moitittavuuden takia. Toisaalta se kuvaa osaltaan sitä, että korkeimman oikeuden rangaistuksen mittaamista koskevilla ratkaisuilla voi olla myös yhteiskunnallisia funktioita.

Käräjätuomari Teemu Vanhanen: Nukkuvan raiskaus – olosuhdetahallisuus ja rangaistuksen kohtuullistamisperusteena mediajulkisuus (KKO 2025:46)
Ratkaisussa muistutettiin olosuhdetahallisuuden arvioinnista ja siitä, että rangaistuksen alentaminen tai lieventäminen rikosasian saaman mediajulkisuuden perusteella vakavassa rikosasiassa oli poikkeuksellista.

Käräjätuomari Eeva Palaja: Nuoren seksuaalinen hyväksikäyttö urheiluseurassa (KKO 2025:45)
Korkein oikeus arvioi ratkaisussaan seksuaalisen hyväksikäytön useampaa tunnusmerkistötekijää.

OTT Jukka Siro: Syyntakeisuuden asteen arviointia törkeässä seksuaalirikoksessa (KKO 2025:43)
Korkein oikeus lausui siitä, miten alentunutta syyntakeisuutta tulee arvioida.

OTT Heikki Kemppinen: Esimakua hyppyvalituksesta (KKO 2025:41)
Ratkaisu KKO 2025:41 on mielenkiintoinen esimerkki tilanteesta, jossa jatkokäsittelylupa-asian yhteydessä päästiin samalla kertaa ratkaisemaan valituksen kohteena ollut aineellinen tulkintakysymys, vaikka korkein oikeus päätyikin siihen, että jatkokäsittelyluvan myöntäminen ei ollut tarpeen.

Käräjätuomari Heidi Myllys: Rangaistuksen mittaaminen Oxycontinia koskevassa huumausainerikoksessa (KKO 2025:39)
Oksikodoni on päihdekäytössä erittäin vaarallinen huumausaine, joka vastaa vaarallisuudeltaan lähes heroiinia. Korkein oikeus arvioi oksikodonin tavanomaista käyttöannosta ja katsoi, että Oxycontin 80 mg -tabletista oli saatavissa 2–8 tavanomaista käyttöannosta.

OTT Heikki Kemppinen: Paniko korkein oikeus pisteen luomalleen palkkiosaagalle? (KKO 2025:38)
Oikeusavun tuntipalkkion määrästä kehkeytynyt kaaos lienee tältä erää rauhoittunut, mutta tapahtumat nostattivat useita kiinnostavia kysymyksiä ennakkopäätösten merkityksestä ja sitovuudesta. 

OTM Johannes Koskenniemi: Koirat poroja laukottamassa – valvontavelvollisuus ja huolimattomuus (KKO 2025:37)
Ratkaisussa KKO 2025:37 arvioitiin, onko omistaja vastuussa vailla valvontaa pihalta karanneiden koirien aiheuttamista vahingoista. Ratkaisu on jäänyt seuraavana päivänä annetun oikeusyhteisöä kohisuttaneen palkkioperusteratkaisun varjoon – perusteettomasti, koska tavallisen ihmisen kannalta kommentoitavana oleva ratkaisu on paljon merkityksellisempi ja kiinnostavampi.

Käräjätuomari Teemu Vanhanen: Sähköt saatiin mökille mutta väärällä tavalla – palautettavaa perusteetonta etuako? (KKO:2025:36)
Sähkösopimuksia uudelleen järjesteltäessä kuluttajan ja sähkönsiirrosta vastanneen yhtiön välille ei katsottu solmitun uutta sähköverkkosopimusta, mutta kuluttaja ei tästä huolimatta ollut oikeutettu saamaan perusteettoman edun palautuksena takaisin vastaanottamansa sähkön siirtämisestä suorittamiaan maksuja mutta niiden perintää koskevat kulut kylläkin.

Käräjätuomari Eeva Palaja: Kiinteistön omistusoikeus häätökanteen esikysymyksenä (KKO 2025:35)
Ennakkoratkaisussa pohdittiin häätökanteen ennenaikaisuutta tilanteessa, jossa kysymys kiinteistön omistusoikeudesta on saatettu pesänjakajan ratkaistavaksi eikä asiaa ollut vielä lainvoimaisesti ratkaistu.

OTT Jukka Siro: Vanha velka ja lisäsuoritusvelvollisuus velkajärjestelyssä (KKO 2025:34)
Lisäsuoritusvelvollisuus voitiin panna täytäntöön, vaikka se koski velkaa, joka olisi maksuohjelman päättymisen jälkeen lopullisesti vanhentunut.

Käräjätuomari Heidi Myllys: Rangaistusta ei lievennetty vastaajan korkean iän tai rikoksista kuluneen ajan perusteella (KKO 2025:33)
Rikoksen tekemisestä kulunut huomattavan pitkä aika ei muodostanut perustetta lieventää rangaistusta, kun vastaaja oli jatkanut samankaltaista rikollista toimintaa. Kolmen vuoden vankeusrangaistus ei ollut myöskään kohtuuton tai poikkeuksellisen haitallinen vastaajalle hänen korkean ikänsä vuoksi, koska hänellä ei ollut vakavia terveysongelmia.

OTT Heikki Kemppinen: Lyhytkestoinen ylinopeus ja liikenneturvallisuuden vaarantamisen törkeys (KKO 2025:32)
Ratkaisun KKO 2025:32 valossa lyhytkestoinen, mutta huomattava ylinopeus tyhjällä tiellä ja hyvissä ajo-olosuhteissa voi johtaa tuomioon törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.

OTM Johannes Koskenniemi: Näyttökynnys ja siirtyvä näyttötaakka henkilöpakoteasetusta sovellettaessa (KKO 2025:30)
Lannoitekaupoista syntyneessä ratkaisussa KKO 2025:30 liikutaan henkilöpakoteasetuksen ja kansallisen prosessioikeuden rajapinnalla. Korkein oikeus arvioi jutussa näyttökynnyksen korkeutta ja näyttötaakan siirtymistä varojen jäädyttämistä ratkaistaessa. 

Käräjätuomari Teemu Vanhanen: Alle 18-vuotiaan rikoksesta epäillyn vangitsemisen edellytykset (KKO 2025:28)
Törkeästä ryöstöstä todennäköisin syin epäiltyä nuorta ei voitu määrätä vangittavaksi. Pakkokeinolain 2 luvun 11 §:n 5 momentin mukaiset painavat syyt nuoren vangitsemiseksi ns. ylitörkeästä rikoksesta eivät täyttyneet epäillyn vasta 15 vuoden 9 kuukauden iän, epäillyn rikoksen rikoslajissaan riittämättömän vakavuuden sekä olemassa olevan sotkemis- ja jatkamisvaaran vähäisemmän painoarvon vuoksi.

Käräjätuomari Eeva Palaja: Sopimuksen tulkinnasta ja reklamaatiovelvollisuudesta (KKO 2025:27)
Ratkaisu ei tuo sopimuksen tulkintaan uutta näkökulmaa, mutta muistuttaa tulkinnassa huomioitavan myös sopimusosapuolten toiminnan sopimussuhteen aikana. Lisäksi KKO katsoi, ettei virheellinen laskutus vuokran osalta ollut sellainen sopimusrikkomus, josta vuokralaisen olisi pitänyt reklamoida.

OTT Jukka Siro: Kuluttajien edun mukainen oikeudenkäyntikuluratkaisu (KKO 2025:25)
Ratkaisu koskee lentomatkustajan oikeutta vakiokorvaukseen lennon peruuntuessa ja oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta silloin, kun kuluttajalla on asian oikeudellisen epäselvyyden vuoksi ollut perusteltu syy oikeudenkäyntiin lentoyhtiötä vastaan.

Käräjätuomari Heidi Myllys: Myöhästyminen ei riitä uhkasakon tuomitsemiseen (KKO 2025:24)
Asianomistajalle ei tullut tuomita uhkasakkoa poissaolon perusteella, koska hänet saatiin pääkäsittelyyn myöhemmin samana päivänä.

OTT Heikki Kemppinen: Rangaistuksen pituus ja rangaistuslaji törkeää petosta koskevassa asiassa (KKO 2025:22)
Rangaistuksen mittaamista ja lajinvalintaa koskevan ennakkopäätöksen suurin anti saattaa olla lajinvalintaratkaisussa.

Käräjätuomari Teemu Vanhanen: Valtion vahingonkorvausvastuu pakkohuutokaupassa tapahtuneen ulosottoviranomaisen virheen vuoksi (KKO 2025:21)
Ratkaisu koskee julkisyhteisön vahingonkorvausvastuuta vahingonkorvauslain 3 luvun 2 §:n nojalla. Ratkaisun oikeusohje liittyy korvausvelvollisuuden edellytyksenä olevan syy-yhteyden arviointiin – ulosottoviranomaisen myyntitietovirheen ja uusitussa pakkohuutokaupassa kiinteistön alentuneesta myyntihinnasta ulosottovelallisille aiheutuneen taloudellisen vahingon väliseen punnintaan.

OTT Jukka Siro: Korvaus telemaston sijoittamisesta toisen maalle (KKO 2025:19)
Ratkaisu koskee lunastuslain 30 §:n mukaista korvausta tapauksessa, jossa yhtiö oli saanut oikeuden pitää telemastoa toiselle kuuluvalla rakentamattomalla metsäpalstalla. Arviointi perustui metsätalousmaan kauppahintaa koskevien tietojen sijaan tuottoarvoon, jota arvioitaessa otettiin huomioon osapuolten aikaisempi vuokrasopimus.

OTM Johannes Koskenniemi: Tutkitaan sittenkin – esitutkinnan aloittaminen uudelleen ja syyteoikeus (KKO 2025:18)
Syyteoikeuden kannalta on yhdentekevää, oliko syyttäjällä perusteet päättää jo lopetetun esitutkinnan jatkamisesta.

Käräjätuomari Eeva Palaja: Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan hakemuksen hylkääminen kirjallisessa menettelyssä ja lapsen etu (KKO 2025:17)
Korkein oikeus katsoi, että käräjäoikeuden ei olisi tullut hylätä lapsen tapaamisoikeuden muuttamista koskevaa hakemusta kirjallisessa menettelyssä.

Käräjätuomari Heidi Myllys: Myyntisaamisten laskuttaminen luvattomasti eri yhtiön nimissä ei ollut esinekavallus eikä saatavan kavallus (KKO 2025:16)
Myyntisaamiset eivät olleet tekijän hallussa olevia varoja. Luvaton laskuttaminen ei aiheuttanut myöskään tilitysvelvollisuutta. Vastaajan menettely ei siten täyttänyt rikoslain 28 luvun 4 §:n 1 momentin tai 3 momentin tunnusmerkistöä.

Käräjätuomari Teemu Vanhanen: Sikiön suoja – Raskaudenaikainen huumausainekäyttö lapseen kohdistuvana pahoinpitelynä tai vammantuottamuksena (KKO 2025:14)
Odottava äiti oli käyttänyt raskautensa aikana huumausaineita siten, että myöhemmin syntyneelle lapselle oli aiheutunut voimakkaita, hoitoa vaatineita vieroitusoireita. Kysymys ei ollut kuitenkaan pahoinpitelystä eikä vammantuottamuksesta.

OTM Johannes Koskenniemi: Myrkkypilleri II – lunastusvelvollisuuslausekkeen sallittavuuden arviointia (KKO 2025:13)
Yhtiöoikeudellisessa prejudikaatissa täsmennetään sallitun ja kielletyn lunastusvelvollisuuslausekkeen välistä rajanvetoa näyttämällä oikeusyhteisölle toinen kielletty yhtiöjärjestysmääräys.

OTT Jukka Siro: Toisen kuljettaminen auton konepellillä ja lainkonkurrenssi (KKO 2025:12)
Vastaaja oli ajanut autoa, jonka konepellillä asianomistaja oli maannut. Oliko vastaaja syyllistynyt törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisen lisäksi vaaran aiheuttamiseen?

OTT Heikki Kemppinen: Rikosepäilyä koskevat todennäköiset syyt ja vangitseminen (KKO 2025:11)
Ennakkoratkaisu KKO.2025:11 on ensimmäinen korkeimman oikeuden pakkokeinoratkaisu, jossa arvioinnin keskiössä on vangitsemisen todennäköisten syiden edellytys.

Käräjätuomari Eeva Palaja: Naamioitu ampuma-ase (KKO 2025:10)
Ennakkopäätöksessä KKO 2025:10 KKO ratkaisi kysymyksen, josta on hovioikeustasolla ollut erimielisyyttä: onko niin sanottu kynäpistooli muuksi esineeksi kuin ampuma-aseeksi naamioitu ampuma-ase? Kysymyksellä on merkitystä erityisesti ampuma-aserikoksen ja törkeän ampuma-aserikoksen välisen rajanvedon kannalta.

Käräjätuomari Heidi Myllys: Veropetoksen yksiköinti (KKO 2025:9)
Alkuvuoden päätä huimaava prejudikaattitahti jatkuu vain! Ratkaisussa KKO 2025:9 käsiteltiin eri verolajien vaikutusta veropetoksen yksiköintiin. Vastaajan katsottiin syyllistyneen yhteen veropetokseen, jonka syyteoikeus ei ollut vanhentunut.

OTM Johannes Koskenniemi: Väärä kuolinjärjestys – testamentin tulkinta (KKO 2025:8)
Ratkaisussa KKO 2025:8 on kysymys testamentin tulkinnasta. Tulkinnan kohteena on toissijaismääräyksellä varustettu keskinäinen täysi omistusoikeustestamentti. Ratkaisu on kiperä ja vaikutuksellinen.

Käräjätuomari Teemu Vanhanen: Väittämis- ja näyttötaakka laajennetussa rikoshyödyn menettämisessä (KKO 2025:7)
Osana huumausaineiden järjestäytynyttä maahantuontia toimineelta henkilöltä kiinnioton yhteydessä takavaroidut käteisvarat tuomittiin menetettäväksi rikoshyötynä, kun rikoksentekijä ei kyennyt osoittamaan varojen laillista alkuperää.

OTT Jukka Siro: Ensimmäinen ennakkoratkaisu osituksen peräytymisestä (KKO 2025:6)
Korkein oikeus ei ole aiemmin antanut ennakkopäätöstä siitä, voitiinko sopimusositus peräyttää takaisinsaantilain nojalla, kun osituksessa ei ollut otettu huomioon ositusta edeltäneisiin tapahtumiin perustuvaa mutta vasta osituksen jälkeen maksuunpantua veroa.

OTT Heikki Kemppinen: Konkurrenssin kiemurat ja eri tuomioista muodostuva rangaistuskatto (KKO 2025:5)
Ennakkopäätöksessä KKO 2025:5 oli kysymys siitä, rajoittavatko yhteisen rangaistuksen enimmäismäärää koskevat säännökset rangaistuksen yhteenlaskettua pituutta myös jälkikonkurrenssitilanteessa, eli silloin kun syytetylle on annettu useita erillisiä tuomioita rikoksista, jotka olisi voitu käsitellä yhdellä kertaa. Kyseessä on merkittävä ratkaisu kysymykseen, joka on ollut julkisessa keskustelussa pinnalla myös niin sanotun Katiska 2 -tapauksen yhteydessä.

Käräjätuomari Eeva Palaja: Menettämisseuraamus, verkkoviestin hävittämismääräys ja rangaistuksen mittaaminen terveysrikosta koskevassa asiassa (KKO 2025:4)
Ratkaisu KKO 2025:4 sisältää kolme ennakkoratkaisukysymystä.

Käräjätuomari Heidi Myllys: Rakennusurakoitsijan takuuajan jälkeinen vastuu – milloin laiminlyönti on YSE 1998 -ehdoissa tarkoitetulla tavalla törkeä? (KKO 2025:3)
Ratkaisussa KKO 2025:3 törkeää laiminlyöntiä sopimusperusteisessa vahingonkorvausasiassa arvioitiin pitkälti samoista lähtökohdista kuin vahingonkorvausoikeuden yleisten oppien mukaista törkeää huolimattomuutta.

OTM Johannes Koskenniemi: Alku jonkin suuremman – syytteen tarkistaminen törkeässä huumausainerikoksessa (KKO 2025:2)
Prejudikaattivuosi 2025 on alkanut lupaavasti ja jopa verraten vauhdikkaasti. Neulaset eivät ole vielä kokonaan varisseet joulukuusesta, kun vuoden toinen ennakkopäätös on jo ulkona. KKO 2025:2 on kiinnostava rikosprosessuaalinen juttu, joka koskee syytteen tarkistamista.

OTT Heikki Kemppinen: Pelastustoimen laiminlyönti, törkeä vammantuottamus ja kärsimyskorvaus (KKO 2025:1)
Ennakkopäätös KKO 2025:1 sisältää runsaasti kiinnostavaa rikosoikeudellista ainesta sekä varsin monipolvisen äänestystilanteen.

OTT Heikki Kemppinen: Jäännösrangaistuksen täytäntöönpanon erityiskysymyksiä – KKO 2024:74
KKO:n tuore ennakkopäätös KKO 2024:74 voi ensi silmäyksellä vaikuttaa tekniseltä ja raskaslukuiselta, mutta se pitää sisällään useita kiinnostavia yksityiskohtia rangaistuksen määräämisestä ja jäännösrangaistuksesta. Ratkaisun tunteminen on hyödyllistä ainakin oikeudenkäynteihin työnsä puolesta osallistuville lakimiehille.