Havaitsimme tutkimuksessamme, että väkivallan osalta lukuvuoden sisäistä vaihtelua esiintyy paljon vähemmän kuin omaisuusrikollisuudessa. Omaisuusrikollisuus oppilaitosympäristössä keskittyy lukuvuoden alku- ja loppuhetkiin, erityisesti syyskuukausiin, kun taas väkivaltarikollisuus on yleisimmillään loppusyksystä eli marraskuussa. Eri arkipäivistä eniten omaisuusrikollisuutta tapahtuu perjantaisin ja vähiten alkuviikosta maanantaisin ja tiistaisin. Eniten kirjauksia väkivallasta tehdään tiistaisin. Kellonaikojen perusteella väkivallanteoissa korostuu kello 12 alkanut tunti, joka on ollut selvästi yleisin tapahtuma-ajaksi kirjattu kellonaika. Tutkimuksen tuottama tieto antaa kouluille tärkeää informaatiota siitä, että nuorten kohtaamisiin tulisi kiinnittää enemmän huomiota ja toisaalta myös siitä, mihin ajankohtiin koulupäivien aikana valvontaa.

Ajallisen vaihtelun lisäksi oppilaitoksissa tapahtuvissa rikoksissa on myös kunnittaista vaihtelua sekä alueellista keskittymistä. Haasteellisimmat aluemuodostumat sijoittuvat lähinnä Uudellemaalle, Varsinais-Suomeen sekä Kaakkois-Suomeen. Oppilaitosturvallisuuden näkökulmasta nämä muodostumat ja niihin kuuluvat kunnat ovat niitä, joissa oppilaitosympäristöissä tehtyjen rikosten kehitystä tulisi erityisesti seurata. Kuntaluokista rikoslakirikoksia esiintyy tekopaikkakirjauksilla mitattuna eniten kaupunkien läheisellä maaseudulla, pääkaupunkiseudulla ja kaupungeissa. Kuntaluokkien ja kuntien väliset suuret erot edellyttävät tulevaisuudessa tilanteen seurantaa, jotta oppilaitosturvallisuus ei heikkene ja erot oppilaitosturvallisuudessa kuntien, kuntaluokkien tai spatiaalisen analyysin paljastavien kuntaryppäiden välillä eivät suurene.

Kouluterveyskyselyn avulla ilmenevän kouluväkivallan kohteena olemisen ei tutkimuksessa havaittu olevan kuntatasolla yhteydessä rikollisuuden tasoon oppilaitosympäristössä. Kuitenkin koulukuraattorilla ja -psykologilla käyminen vaikuttaisi yleisesti vähentävän omaisuusrikosten esiintyvyyttä kuntien oppilaitosympäristössä.

Seurannalle tarvetta tulevaisuudessa

Tutkimuksemme perusteella tulevaisuudessa olisi tarpeen seurata poliisin tekopaikkakirjauksia koskevien tilastotietojen kehitystä havaittujen alueellisten erojen vuoksi. Aihetta olisi myös pohtia sitä, miten erilaisten koulujen ilmapiiriä ja oppilaiden hyvinvointia koskevien kyselyiden tuloksia ja poliisin tietoja pystyttäisiin yhdistämään siten, että voitaisiin luoda kokonaisvaltaista tietoa oppilaitosturvallisuuden seurantaan, kehittämiseen ja kunnittaisiin riskiarviointeihin.

Kuntia koskevan Kouluterveyskyselyn tulokset voisivat toimia yhtenä potentiaalisena osoittimena rikollisuudelle ja niitä voitaisiin mahdollisesti hyödyntää esimerkiksi kouluväkivallan vastaisessa ennaltaehkäisevässä työssä ja väkivaltatapausten ennakoinnissa. Kouluterveyskysely voisi toimia yhtenä tietolähteenä, jolla olisi mahdollista arvioida yleisemminkin potentiaalia kouluympäristössä tapahtuvien rikosten esiintyvyydelle ja laajemmin oppilaitosturvallisuudelle kuntien riskiarvioinneissa.

Oppilaitosturvallisuuden tilastoseurannan kehittämistä estää tietopohjan hajautuminen eri toimijoiden ja viranomaisten tietokantoihin. Tämä voi osaltaan estää aineistojen tehokkaan hyödyntämisen ja yhteiskäyttämisen laaja-alaisesti nuorten hyvinvointia käsittelevässä tilastoseurannassa tai tutkimuksessa, koska kaikkia aineistoja ei ole avoimesti julkaistu. Tulevaisuudessa tärkeää olisi saada yhä täsmällisempää ja luotettavampaa kokonaisvaltaista ja ajankohtaista sekä päivittyvää tietoa nuorten rikollisuudesta, mukaan lukien oppilaitosympäristössä tapahtuvista rikollisista teoista ja rikoksista. Seurannan kehittämiselle on tarvetta, koska oppilaitosturvallisuudessa havaittiin nyt ensimmäistä kertaa merkittäviä eroja kuntien välillä.

Tavoitteena on tuottaa tietoa yleisimpien oppilaitosympäristössä esiintyvien rikollisuusmuotojen tapahtumisajoista ja -paikoista

Artikkelissamme analysoimme siis oppilaitosympäristössä tapahtuvan rikollisuuden ajallista ja maantieteellistä esiintyvyyttä poliisin virallisilla tilastotiedoilla ja tarkastelimme sen kytkeytymistä viimeisimmän Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Kouluterveyskyselyn havaintoihin. Tavoitteemme oli siten eksploratiivisella data-analyysillä tunnistaa ajallista ja maantieteellistä vaihtelua kuntien oppilaitosympäristössä tapahtuvassa rikollisuudessa sekä tutkia sen yhteyttä kuntien oppilaitoksissa esiintyviin muihin haitallisiin ilmiöihin. Tutkimuksemme tavoitteena oli näin tuottaa tietoa siitä, missä ja milloin yleisimpiä oppilaitosympäristössä esiintyviä rikollisuusmuotoja tapahtuu. Näitä kysymyksiä ei ole aikaisemmin tarkasteltu Suomessa, vaikka ne ovat keskeisiä pyrittäessä ymmärtämään ilmiön ajallista ja maantieteellistä ulottuvuutta esimerkiksi suunniteltaessa ja kohdennettaessa ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä. Aikaisemmissa tutkimuksissa oppilaitosympäristöjen rikollisuutta on tarkasteltu lähinnä yksittäisillä tilastoilla, jotka kuvaavat rikosten luonnetta tai niiden esiintyvyyttä koko maassa. Näiden tarkastelujen perusteella ei voida kuitenkaan kehittää tai kohdentaa ehkäisevän toimin­taa keskeisimpiin riskialueisiin, mikäli oppilaitoksissa tapahtuvien rikosten esiintyvyydessä havaitaan alueellisia eroja.

Tutkimuksessamme mielenkiinto kohdistui kuntien välisiin eroihin oppilaitosympäristössä tapahtuvissa rikoksissa, koska ihmistoiminta voi luontaises­ti vaihdella eri paikoissa ja eri aikoina, mikä korostaa paikallisen ympäristön tärkeyttä py­rittäessä varautumaan oppilaitosturvallisuuteen. Tutkimuksemme tulokset tarjoavat tietoa myös siitä, miten kunnissa suoritetut kouluterveyskyselyt indikoivat kunnissa oppilaitosympäristössä esiintyvää rikollisuutta.

Analyysin pääaineistona toimi poliisin tiedot oppi- ja tutkimuslaitoksista tekopaikkoina rikoslakirikoksille sekä erikseen eriteltyinä omaisuuteen sekä henkeen ja terveyteen kohdistuville rikoksille vuosilta 2021–2023. Analyysin tukena käytettiin myös Tilastokeskuksen virallisia tilastotietoja opiskelijamääristä sekä THL:n Kouluterveyskyselyyn pohjautuvia tilastoja.

Tutkimuksemme kautta tuotettu tieto auttaa opetuksen järjestäjää varautumaan oppimisympäristöissä tehtävään rikollisuuteen, mutta myös yleisesti arvioimaan oppilaitosturvallisuuden tilannetta Suomessa. Tiedon puuttuminen on heikentänyt mahdollisuuksia varautua oppilaitoksissa esiintyvään rikollisuuteen, joka on johtunut pääosin paikallisen tutkimustiedon puutteesta, ja toisaalta siitä, että paikallisten esiintyvyyslukujen tuottaminen vaatii spatiaalisen data-analyysin menetelmiä, jotka ovat yleistyneet tutkimuskäytössä vasta viime vuosina.

Mika Sutela
OTT, dosentti, Itä-Suomen yliopisto
Olli Lehtonen
FT, dosentti, Itä-Suomen yliopisto
Henri Rikander
OTT, dosentti, Itä-Suomen yliopisto

Vertaisarvioitu artikkeli Edilex Lakirjastossa

• Mika Sutela, Olli Lehtonen ja Henri Rikander: Vahingontekoja ja väkivaltaa – analyysi rikollisuuden ajallisesta ja alueellisesta vaihtelusta suomalaisissa oppilaitoksissa (Edilex-sarja 2024/5, vertaisarvioitu artikkeli)

Lue myös

Poliisi lisää läsnäoloa kouluissa (Poliisi 22.11.2024)

Kirjoita Edilexiin

• Mikäli Sinulla on ajankohtainen juridinen aihe josta haluaisit kirjoittaa artikkelin tai oikeustapauskommentin Lakikirjastoon tai vaikkapa lyhyen kolumnin Vierashuoneeseen, ota yhteyttä Edilex-toimitukseen (toimitus@edilex.fi).
  Lue lisää

Tule kirjailijaksi tai kouluttajaksi