Ämmässuolla oli Pohjoismaiden suurin kaatopaikka. Nyt kaatopaikka on suljettu. Alueella on jäte- ja kierrätysteollisuutta sekä maa-ainesten ottoa. Uudeksi nimeksi on lanseerattu ekoteollisuuskeskus. Virkistyskäyttöä, asutusta ja luonnonarvoja on niukasti. Paikan voisi ajatella sopivan tuulivoimalaitokselle. Alueelle laadittiin asemakaava, joka olisi mahdollistanut yhden tuulivoimalaitoksen rakentamisen olemassa olevalle asfalttikentälle.

Lokit otettiin huomioon kaavaa laadittaessa. Ämmässuolla on laskettu lokkeja noin 15 vuoden ajan. Lokkien määrä on vähentynyt, mutta niitä esiintyy edelleen runsaasti. Kaavaselvityksissä lintujen törmäysriski tuulivoimalaitokseen arvioitiin noin kymmenkertaiseksi keskimääräiseen tuulivoimalaitokseen nähden. Lentoreittejä paikan päällä ei havainnoitu, vaan arvio perustui lintujen suureen määrään. Millekään lokkilajille ei arvioitu aiheutuvan populaatiotason vaikutuksia.

Lintutieteellinen yhdistys valitti Ämmässuon kaavasta. Se korosti, että alue kerää poikkeuksellisen paljon lokkeja. Yhdistys arvioi paikan Uudenmaan tärkeimmäksi uhanalaisten lokkien esiintymisalueeksi. Lokit liikkuvat suurina joukkoina. Varsinkin petolintujen saalistaessa lokit liikkuvat hätäisesti ja suurella nopeudella. Törmäysriski tuulivoimalaitokseen olisi suuri. Yhdistyksen mukaan yksittäisellä voimalalla olisi ilmeisesti merkittävämpiä linnustovaikutuksia kuin jopa useiden kymmenien voimalaitosten kokonaisuuksilla toisaalla.

Laissa on säädetty muutamalla virkkeellä, kuinka linnut ja muut luonnonarvot tulee ottaa huomioon asemakaavoituksessa. Kaavan vaikutukset on selvitettävä ja luonnonympäristöä tulee vaalia. Karkeapiirteisiä pykäliä konkretisoivat yleinen käytäntö, ympäristöhallinnon ohjeistus ja tuomioistuinten ratkaisut. Kunnilla on kaavoituksessa laaja harkintavalta, mutta mitä tahansa ei voi sallia.

Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi lintutieteellisen yhdistyksen valituksen. Yhdistys valitti kaavasta edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että alueella oli havaittu päivittäin satoja, jopa tuhansia lokkeja. Joukossa oli erittäin uhanalaiseksi luokiteltuja selkälokkeja sekä vaarantuneiksi luokiteltuja harmaa-, meri- ja naurulokkeja. KHO selosti kattavasti – pikkutarkastikin – eri lajien esiintymistä eri vuosina ja vuodenaikoina. Päätöksessä todetaan, että lintujen lentoreittejä ei ollut selvitetty. Petolintujen vaikutusta lokkiparvien käyttäytymiseen ei ollut arvioitu. Selvitysten perusteella ei voitu riittävästi varmistua, että kaavaratkaisu täytti lain luonnonympäristön vaalimista koskevan vaatimuksen. Korkein hallinto-oikeus kumosi kaavapäätöksen (KHO 2024:96).

Ennakkopäätöksessä korostuu Ämmässuon epätavanomaisuus. Korkein hallinto-oikeus viittaa ”sijaintipaikan erityisluonteeseen”, ”poikkeukselliseen maankäyttöön” ja ”alueen erityisolosuhteisiin”. Kun alue ei ollut tavanomainen, niin törmäysten arviointi ei voinut perustua yksin tavanomaisilta alueilta saatuihin kokemuksiin.

KHO kohotti luontoselvitysten vaatimustasoa korkealle. Jätteenkäsittelykeskukseen ei saatu kaavoitettua paikkaa yhdelle nykymittapuulla pienehkölle tuulivoimalaitokselle. Suurimpia tuulivoimapuistoja rakennetaan talousmetsiin. Niiden energiantuotanto voi olla satakertainen Ämmässuon suunnitelmiin verrattuna. Suomen yli tuhannesta teollisen kokoluokan tuulivoimalaitoksesta pyörii Uudellamaalla vain neljä.

Petri Vesa
Asianajaja
Asianajotoimisto Petri Vesa Oy

Lue myös

• Petri Vesan aiempia kirjoituksia Edilexissä

Kirjoita Edilexiin

• Mikäli Sinulla on ajankohtainen juridinen aihe josta haluaisit kirjoittaa artikkelin tai oikeustapauskommentin Lakikirjastoon tai vaikkapa lyhyen kolumnin Vierashuoneeseen, ota yhteyttä Edilex-toimitukseen.
  Lue lisää