Mikä on työhyvinvoinnin resepti?

Työhyvinvointi ja terveys ovat olleet vahvasti esillä viimeisimpinä vuosina juridiikan ja asianajoalan toiminnassa, viestinnässä ja koulutuksissa. Keskusteluissa ja mielipiteissä näkyvät Juristiliiton Parempi työelämä -linjaukset ja vuoropuhelu Vastuullisen lakipalvelun työnantajaperiaatteista sekä Suomen Asianajajien #Oikeusjaksaa -kampanjan ilmapiiriä ja muutoshalua.^1-2
Ihmiset haluavat voida hyvin. Uskallan ennustaa, että työhyvinvoinnin edistäminen jatkuu aktiivisena alan toiminnassa.

Kesä voi olla ihmisille ja työyhteisöille hetki pysähtyä oman hyvinvoinnin äärelle. Olen koonnut tekstiin näkemyksiä työhyvinvoinnin syntymisestä juridiikan alalla. Tekstin lähteet pohjautuvat Suomen Asianajajien sekä Juristiliiton tapahtumiin, koulutuksiin sekä viestintään. Myös Pääkäsittelyssä -podcastia ja Advokaattia on referoitu. Millaista koontia työhyvinvoinnin edistämisestä juridiikan alalla olen näistä saanut?

Mikä on työhyvinvoinnin tilanne tällä hetkellä?

Ruotsalainen työpsykologi Jens Näsström on tutkinut asianajajien työhyvinvointia Pohjoismaissa. Näsströmin tutkimuksen mukaan tyypillisiä kuormituksen ja stressin aiheuttajia ovat suuri työmäärä, tiukat aikataulut, ennakoimattomat työtehtävät, virheettömyyden odotus, korkeat panokset ja saavutettavuuden vaatimus. Asianajajilla on myös usein taipumusta perfektionismiin eli hyvin korkeisiin odotuksiin itseä kohtaan. Perhe- ja rikosoikeuteen erikoistuneilla asianajajilla stressiä aiheuttavat asiakkaisiin liittyvät tilanteet. Liikejuridiikan parissa toimivilla taas työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen on haastavaa.³

Näsströmin mukaan psykologia on lakialalla kaikessa läsnä. Perhe- ja rikosjuttuja hoitavien asianajajien täytyy saavuttaa asiakkaan luottamus, jotta he voivat tehdä työtään. Jännitteet asiakassuhteessa aiheuttavat suoraan stressiä myös asianajajalle. Isommissa asianajotoimistoissa on niin ikään käynnissä koko ajan monenlaisia psykologisia prosesseja. Toimistojen menestykseen vaikuttavat tekijät, joista monien on todettu olevan juuriltaan vahvasti psykologisia. Tällaisia ovat muun muassa johtajuus, itsensä johtaminen, verkostoituminen ja stressin hallinta työpaikalla.³

Suomen Asianajajien teettämän kyselyn mukaan nuoret asianajajat kokevat toimialan kehityskohteiksi erityisesti työskentelyn ennakoimattomuuden ja kuormittavuuden sekä huonon johtamisen. Myös palkkaus ja raha-asiat nousivat keskusteluun.⁴

Juristiliiton palkkatutkimuksissa ja muissa kyselyissä on nähtävissä, että liian suuret työmäärät ja jaksamisvaikeudet ovat jatkuva ongelma alalla. Liittoon tulee asiasta myös paljon yhteydenottoja, mutta harva haluaa puuttua asiaan omalla nimellään, koska pelkää leimautumista. On selvästi nähtävissä, että nuoret juristit eivät enää ihannoi pitkiä työpäiviä ja pitävät tärkeänä, että työn ohella ehtii ja jaksaa tehdä muutakin.⁵ 
Juridiikan toimialan mielikuva, houkuttelevuus ja pitovoima ovat olleet yleisen keskustelun keskiössä myös.^5-6

Ihmissuhteet ja tunnetaidot kulmakivenä

Se, mikä mielestäni loppupeleissä ratkaisee, on se, että onks sun seurassa mielekästä olla?⁷

Semmoinen ominaisuus, joka on vielä tärkeämpi, on se, että tulee toimeen muitten kanssa. Että pystyy toimimaan muiden ihmisten kanssa. Miten autamme juristeja esimerkiksi kohtaamaan ihmisen, joka itkee?⁸

Arvostetut työyhteisöjen valmentajat Ira Leppänen ja Jarkko Rantanen kuvailevat blogikirjoituksessaan⁹ tunnetaitojen ja tunneilmaston vaikutusta seuraavasti:
Tunnetaidot ovat tärkeitä työelämässä muun muassa siksi, että tunteet ovat jatkuvasti läsnä ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Siksi tunnetaidot ovat yksi työelämässä menestymisen peruspilareista. Työntekijöiden kokemilla tunteilla ja työpaikan tunneilmastolla on ratkaiseva vaikutus työtehtävien oppimiseen, motivaatioon ja suoriutumiskykyyn.
Stressaantuneen ja pelokkaan työntekijän aivot keskittyvät selviytymiseen ja turvan varmistamiseen: kyky ajatella monipuolisesti heikkenee ja huomio kapeutuu pelkoa herättäviin yksityiskohtiin.
Positiiviset tunteet taas laajentavat ajattelua ja tekevät ajattelusta joustavampaa, auttavat hahmottamaan kokonaisuuksia, lisäävät valmiuksia toimia ja edistävät toipumista vastoinkäymisistä.
Tunteiden sosiaalisuutta lisäävä tai vähentävä vaikutus on erittäin keskeinen, kun ajatellaan työyhteisön suorituskykyä. Jos häpeä ja pelko leimaavat organisaation kulttuuria, psykologinen turvallisuus on alhaisella tasolla, eikä luontaista yhteistyötä juuri synny. Jos ihmiset kykenevät sopivalla tavalla näyttämään tunteitaan ja sanoittamaan niitä, luo se muillekin mahdollisuuden pyrkiä samaan. Ihmiset luottavat ihmisiin, jotka he kokevat vilpittömiksi ja aidoiksi.
Omia, työssä kokemiaan tunteita kannattaa reflektoida säännöllisesti: Mitä tunteita ja millaista energiaa tuon mukanani keskusteluihin tai tapaamisiin? Miten tunteet vaikuttavat työssä suoriutumiseeni?
Tunnetaidot kehittyvät läpi elämän ja jokainen voi niissä kehittyä.

Liittyen psykologi Näsströmin tutkimukseen sekä Nuorten Päivän ja Juristiliiton kyselyiden tuloksiin, ovat tunnetaidot ja ihmissuhteet selkeässä keskeisessä osassa juridiikan toimialan työhyvinvoinnin edistämisessä. Millaista tunneilmastoa juridiikan toimialalle ollaan luomassa? Onko tunneilmasto kova, aggressiivinen ja vanhanaikainen sekä liittyykö siihen stigmaa, esimerkiksi mielen hyvinvointiin liittyen? Onko toimialan epäkohtien esiin nostamisessa leimautumisen pelko?^{5 & 10-13}  Tätä keskustelua kannustan vahvasti toimialalla käymään.

Referoin tutkijan ja johtamisen dosentti Pia Lappalaisen esitystä ja puheenvuoroa keväältä 2024.¹⁴

Tutkija ja johtamisen dosentti Pia Lappalainen toi esille, että inhimillinen työelämä ja johtaminen ovat jo täällä. Lappalainen painotti, että inhimillisen, terveen ja tuottavan työelämän edistäminen ovat tekoja. Pelkkä puhe ei riitä. Lappalainen toi esille, että esihenkilön yksi tärkeimmistä taidoista on pitää huolta ihmisistä. Tämä vaatii esihenkilöiltä, sekä jokaiselta työyhteisön jäseneltä, itsetuntemusta ja tunnetaitoja. Samalla Lappalainen painotti, että johtamisen ei tarvitse olla viihdyttämistä, vaan että johtamiseen kuuluu oleellisesti suorituksen johtaminen ja vaatiminen.
 
Lappalaisen tutkimusten mukaan inhimillinen suorituksen johtaminen vaikuttaa selkeästi kahteen asiaan: työntekijäkokemukseen ja henkilöstötuottavuuteen, jonka vipuna toimivat työyhteisön työkyky ja työhalu. Työkyvyn ja työhalun edistämisessä työyhteisön vuorovaikutuksen laatu ja määrä ovat kriittisen tärkeitä.

Kolmenkymmenen hengen yleisö oli aktiivinen. Esille nousi kysymys: Kuinka saadaan nämä Lappalaisen esittämät asiat työelämään ja jokaisen työyhteisön sekä johtamisen agendalle?

Lappalaisen vastaus oli tyhjentävä; Siperia opettaa, jos jatkuva, vapaaehtoinen itsensä kehittäminen ei maistu. Osaavasta työvoimasta ja työntekijöistä alkaa Suomessa olla pula, toimialaan katsomatta. Jos aikaisemmin on voitu luottaa, että lähtevän työntekijän tilalle tulee uusi osaava tekijä, niin näin ei välttämättä tulevaisuudessa ole. Samalla keskustelussa nousi esille puskaradion merkitys; työntekijät eivät hakeudu niihin työyhteisöihin, joissa työyhteisön johtaminen, ilmapiiri ja terveyden sekä työkyvyn edistäminen eivät ole toiminnan keskiössä.

Työn kuormittavuus ja palautuminen

Work-Life-Balance ja sen tärkeys. W-L-B ei ole HR-höttöä, vaan liiketoiminnan kovaa ydintä.¹⁵

Juridiikan ohella täydennyskoulutus voi liittyä esimerkiksi yrittäjyyteen ja muihin työelämätaitoihin.¹⁶

Me itse olemme alan parhaita – tai pahimpia – roolimalleja. Itse voi valita, kumpaa haluaa olla.¹⁷

Työhyvinvoinnin edistäminen ja kehittäminen ovat yhteinen asia. Millaisella toiminnalla työnantajat, työyhteisöt ja yksilöt voivat vastata tähän aiheeseen? Terveys, työkyky, hyvinvointi.

Työn ennakoimattomuus ja kuormittavuus on nostettu useassa eri lähteessä juridiikan toimialan haasteeksi. Yhtä viisasten kiveä tai taikatemppua tilanteen muuttamiseksi ei todennäköisesti ole. Tämä ongelma on jokaisen työyhteisön sekä juridiikan toimialan yhteisesti keskenään käsiteltävä ja ratkaistava. Keskustelu ja avoimuus ovat tärkeässä roolissa. Terveys, työkyky ja työhyvinvointi, kun ovat monen asian summa ja yhteinen asia.

Ihmissuhteista ja tunnetaidoista puhuimme edellä. Mitä muuta on tarpeen ottaa huomioon työn kuormittavuuden ja palautumisen tasapainon löytämisessä?

Perinteisesti juridiikka on totuttu näkemään isojen tunti- ja työmäärien toimialana. Omistautuminen työlle, intohimo ja halu asioiden edistämiseen toistuvat keskusteluissa. On totta, että kun asioita halutaan saada aikaan, on tavoitteiden saavuttamiseksi tehtävä töitä. Samalla on kuitenkin tarpeen asennoitua siten, että myös jouten olo ja lepääminen ovat työntekoa – kehitys nimittäin useimmiten tapahtuu levon aikana. Tapahtumaketjua kutsutaan superkompensaatioksi. Urheilussa superkompensaatio voi tarkoittaa, että harjoittelu ja sitä seuraava lepo tekevät urheilijasta ketterämmän, voimakkaamman, viisaamman, nopeamman. Sen, mikä harjoittelun haluttu tulos on. Samaa tapahtumaketjua voidaan soveltaa töihin ja opiskeluun. Tehty ponnistelu muuttuu ratkaisuksi, oivallukseksi tai oppimiseksi levon aikana. Pelkkä liikaharjoittelu vie urheilijan ylikuntoon ja työntekijän liikatyönteko vie loppuunpalamiseen.

Palautumisesta huolehtiminen voi työpäivän aikana tarkoittaa esimerkiksi lounastaukoa, kahvihetkeä, happihyppelyä tai vaikka miellyttävän musiikin kuuntelua. Irrottautumista töistä ja työn fokuksesta hetkeksi. On työyhteisön yhteinen tehtävä muokata, edistää ja keskustella käytänteistä, jotka tukevat tervettä työelämää ja palautumista – myös työpäivän aikana.
Loppujen lopuksi ikävä totuus on: Jos emme varaa aikaa hyvinvoinnille, meidät pakotetaan varaamaan aikaa pahoinvoinnille.

On hyvä huomioida myös, että elämä ja hyvinvointi ovat kokonaisuus. Samaan aikaan, kun töissä voivat asiat olla loistavasti, voi henkilökohtaisessa elämäntilanteessa olla työntekijöillä haasteita. Lapsia syntyy, omat vanhemmat vanhenevat, sairauksia ilmenee. Elämäntilanteilla on luonnollisesti vaikutusta myös yksilön työ- ja toimintakykyyn. Miten erilaisiin elämäntilanteisiin suhtaudutaan työpaikalla? Osa juridiikan osaajista on ratkaissut tilanteen siirtymällä työskentelemään maakuntiin, lähemmäksi sukulaisia ja rauhallisempaan elämänrytmiin. Kuinka kiihkeämmissä kasvukeskuksissa voidaan työntekijöitä tukea eri elämäntilanteissa? Yksi vaihtoehto työnantajilla on tutustua Väestöliiton Perheystävällinen työpaikka -ohjelmaan.¹⁸ Toiminta on kehitetty Väestöliitossa tutkitun tiedon ja eri alojen työnantajien kanssa tehdyn yhteistyön pohjalta. Perheellä tarkoitetaan tässä laajasti niitä henkilöitä, jotka vastaaja katsoo kuuluviksi perheeseensä: omat lapset, puoliso, omat/puolison vanhemmat, bonuslapset, omat sisarukset ym. Lainsäädännössä perheen määritelmä ei välttämättä ole aina sama kuin koettu perheside.

Työskentelyn tekniikat ja taktiikat ovat olleet esillä viime vuosina useasti. Tekoäly ja työtapareformi ovat esimerkkejä näistä työskentelyn tekniikoista ja taktiikoista.^19-20 Pyörää ei tarvitse keksiä uudestaan, mutta aika ajoin työyhteisössä on tarpeen tarkastella toimintatapoja, ja muokata niitä tarpeen tullen tehokkaammaksi ja työhyvinvointia tukevaksi. Myös puheella ja sitä kautta kulttuurin muokkaantumisella on iso vaikutus työhyvinvoinnin edistämiseen. Miten puhumme itsellemme ja muille? Miten suhtaudumme uusiin asioihin ja ehdotuksiin, pysähdymmekö tarkastelemaan niitä? Millaiseen toimintaan ja tulokseen toiminta johtaa? Millaista puhetta ja sävyä käytämme?

Se kasvaa, mihin käytämme aikaa, rahaa, energiaa ja fokusta. Käytämmekö aikaa, rahaa, energiaa ja fokusta työhyvinvoinnin edistämiseen vai työpahoinvoinnin korjaamiseen?

Raha ratkaisee?

Juristiliiton kyselyyn vastanneista 2 660 jäsenestä 68 prosenttia oli sitä mieltä, että seuraavan viiden vuoden aikana Juristiliiton pitäisi erityisesti vaikuttaa työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin. Vertailukohteena esimerkiksi palkkaukseen ja etuihin tulisi erityisesti vaikuttaa 43 prosentin mielestä.²¹

Vähän aikaa mietin työtarjousta. Vastakkain oli siis tuomarin määräaikaiset tehtävät ja toisella puolella toistaiseksi voimassa oleva työsuhde asianajotoimistossa noin viidenkymmenen prosentin palkankorostuksella. Yhden lapsen vanhempana ja asuntovelallisena, ratkaisu ei ollut kovin vaikea.²²

Millainen vaikutus rahalla on ajatuksiin, tunteisiin ja käytökseen?

Millaisia ajatuksia, tunteita ja käyttäytymistä liittyy rahaan? Tilannetta voidaan selvittää ATK-mallin avulla. Kirjainlyhenteet tulevat kolmesta sanasta, jotka kaikki ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Ajatus-Tunne-Käytös.

Ajatukset vaikuttavat tunteisiin ja käytökseen.
Tunteet vaikuttavat ajatuksiin ja käytökseen.
Käytös vaikuttaa ajatuksiin ja tunteisiin.

Miten tämä kaikki on yhteydessä rahaan? Rahan käyttäminen työhyvinvointiin voi tuoda työyhteisöön ajatuksen, että meistä välitetään. Tämä ajatus johtaa tunteeseen ja tunneilmastoon, että on turvallista, levollista ja luottavaista olla työpaikalla, joka näkyy positiivisena toimintana ja kokemuksena asiakkaiden kanssa. Koulutusten kautta työntekijät voivat saada uuden ajatuksen, tunteen tai käytösmallin toimintaan, joka välittyy positiivisella tavalla työyhteisöön sekä asiakastilanteisiin.

On totta, että paljon asioita voidaan tehdä työhyvinvoinnin edistämiseksi maksuttomasti. Välillä kuitenkin myös rahaa tulee käyttää työhyvinvoinnin edistämiseen. Esimerkiksi työyhteisön ja työntekijöiden koulutuksiin, yhteisiin kokoontumisiin, arjen sujumiseen. Käytettävien rahasummien ei tarvitse välttämättä olla isoja. Pienilläkin teoilla voi työhyvinvoinnin edistämisessä olla suuri vaikutus.

Sanonta; Vierivä kivi ei sammaloidu pätee myös tässä; Kouluttautuvat ja kokoontuvat juristit eivät sammaloidu.

Paljonko maksaisit, että saisit olla terve? Paljonko työyhteisönne on valmis maksamaan, että työntekijät saavat olla terveitä? Minkä arvoista terveys ja työhyvinvointi ovat, inhimillisesti ja rahallisesti? Käytämmekö rahaa terveyden ja työhyvinvoinnin edistämiseen vai ongelmien korjaamiseen? Voidaanko terveyttä ja työhyvinvointia lisätä kouluttautumalla? Nämä ovat mielestäni kysymyksiä, jotka liittyvät työhyvinvointiin ja rahaan. Työhyvinvoinnin edistäminen on myös taloudellinen valinta.

Taloudellinen hyvinvointi on yksi osa työhyvinvointia, mutta pankkitilin saldo ei välttämättä kerro työhyvinvoinnin ja terveyden kokonaiskuvaa. Kuitenkin on samalla huomioitava, että inhimillisesti myös työstä saatava korvaus ja palkkio vaikuttavat ihmisten ajatuksiin, tunteisiin, käytökseen ja työhyvinvointiin. Palkka-avoimuus direktiivi on tulossa.²³ Miten tämä vaikuttaa työyhteisön ilmapiiriin ja dynamiikkaan. Ollaanko yrityksissä direktiivin tuloon valmistauduttu? Mikä on palkkauksen tasa-arvon tilanne tällä hetkellä?

Tulevaisuuden akuutteina muutostarpeina juridiikan alalla on nostettu esiin oikeusapupalkkion korottaminen vastaamaan nykypäivän palkkiotasoa.²⁴  Lisäksi asiakashankintaan, laskutettavan työn tekemiseen, laskutuksen tavoitteisiin ja palkkiomalleihin liittyvät käytänteet ja niiden vaikutus työpaikan tunneilmastoon ovat olleet keskustelussa.^{4 & 25} Tuomareiden työhyvinvoinnin edistämisessä avustavan henkilökunnan määrän lisääminen oikeuslaitoksissa koetaan tärkeänä.²⁶

Yhteenveto: Arjen teot ratkaisevat työhyvinvoinnin

Arjessa suurimman osan elämästämme elämme. Tämän takia mielestäni arjen sujumiseen ja edistämiseen tulee panostaa. Puhuminen on tärkeää, mutta arki ja arjen teot lopulta ratkaisevat työhyvinvoinnin. Teot puhuvat enemmän kuin tuhat sanaa. Toimivasta ja terveestä työarjesta on myös mukavaa ja tasapainoista lähteä vapaa-ajalle ja lomalle, kun niiden aika on.

Terveys, työkyky ja työhyvinvointi ovat työskentelyn perusta. Parhaimmillaan työskentely ja työelämä tuovat iloa, valoa ja positiivisia kokemuksia elämään. Pahimmillaan työ voi sairastuttaa. Terveys, työkyky ja työhyvinvointi mahdollistavat monta asiaa. Terveellä on monta unelmaa, sairaalla vain yksi.

Työhyvinvoinnissa liikkeelle kannattaa lähteä kartoittamalla nykytilanne, toimivat asiat sekä ongelmakohdat, sekä suunta, johon halutaan edetä. Samalla on hyvä asennoitua, että terveyden ja työhyvinvoinnin edistäminen ei ole sprintti, eikä maraton. Se on matka. Työyhteisössä työhyvinvoinnin edistäminen on joukkuepeliä. Jokaisella on vastuu ja velvollisuus siihen.

Terveyttä, työhyvinvointia ja sujuvaa arkea kaudelle 2024-25 toivottaen!

Meillä jokaisella on #Oikeusjaksaa ja #Oikeusloistaa.

Lauri Pyykkönen, Terveyden ja työhyvinvoinnin valmentaja
Koutsi – Coach Oy
Helsinki
Liikunnanohjaaja AMK, Haaga-Helia Ammattikorkeakoulu 2015

Vierashuonekirjoitukset eivät ole Edilex-toimituksen kannanottoja asioihin.

---

Edilex arvioitiin Julkaisufoorumi-luokituksen tasolle 1

Kirjoita Edilexiin

• Mikäli Sinulla on ajankohtainen juridinen aihe josta haluaisit kirjoittaa artikkelin tai oikeustapauskommentin Lakikirjastoon tai vaikkapa lyhyen kolumnin Vierashuoneeseen, ota yhteyttä Edilex-toimitukseen.
  Lue lisää

Juridiikan kirjat, koulutukset ja verkkopalvelut

Lähteet

1.  Juristiliitto. Blogi 19.2.2024.
https://juristiliitto.fi/blogit/saammeko-tulla-keskustelemaan-tyohyvinvoinnista-ja-vastuullisista-tyonantajaperiaatteista/

2. Suomen Asianajajat. 11.5.2021. #Oikeusjaksaa -kampanja.
https://asianajajaliitto.fi/2021/05/asianajajaliitto-kaynnistaa-asianajoalan-tyohyvinvointikampanjan/

3. Advokaatti. 12.4.2022.
https://advokaatti.fi/2022/04/12/haastava-ja-kiehtova-asianajoala/

4. Suomen Asianajajat. Nuorten Asianajajien Päivä 2023. Paneelikeskustelu.

5. Juristiliitto. Blogi 23.5.2023.
https://juristiliitto.fi/blogit/juristi-ei-ole-kone-vastuullinen-tyokulttuuri-kuuluu-kaikille/

6. Advokaatti. 9.5.2023
https://advokaatti.fi/2023/05/09/minne-naiset-katoavat-asianajoalalta/

7. Pääkäsittelyssä-podcast. Jakso nro 8. Kohta 12:40-15:05
https://asianajajaliitto.fi/podcast/kansainvalinen-uranuurtaja/

8. Pääkäsittelyssä-podcast. Jakso nro 19. Kohdat
https://asianajajaliitto.fi/podcast/tarinoita-ita-suomesta/

9. Ira Leppänen, Jarkko Rantanen. Emergy Oy. Blogi.
https://emergywork.com/tunnetaidot-tyoelamassa/

10. Pääkäsittelyssä-podcast. Jakso nro 21. Kohta 6:30-12:50
https://asianajajaliitto.fi/podcast/podcast-asianajaja-ja-oikeusvaikuttaja/

11. Pääkäsittelyssä-podcast. Jakso nro 22. Kohta 14:45-17:25
https://asianajajaliitto.fi/podcast/raumalla-tositarkoituksella/

12. Pääkäsittelyssä-podcast. Jakso nro 1. Kohta 20:55-26:30
https://asianajajaliitto.fi/podcast/uusi-sukupolvi/

13. Pääkäsittelyssä-podcast. Jakso nro 16. Kohta 33:10-38:30
https://asianajajaliitto.fi/podcast/podcast-diversiteetin-ja-tyohyvinvoinnin-voima/

14. Pia Lappalainen. Puheenvuoro 16.5.2024. Legal Business Garden 2024 -tapahtuma

15. Asianajajapäivä 2024. Koulutuslinja: Kohti kestävämpää (työ)elämää.

16. Advokaatti. 15.2.2023.
https://advokaatti.fi/2023/02/15/lisaa-oppia-joka-vuosi/

17. Advokaatti. 9.5.2023.
https://advokaatti.fi/2023/05/09/minne-naiset-katoavat-asianajoalalta/

18. Väestöliitto. Perheystävällinen työpaikka -ohjelma
https://www.vaestoliitto.fi/vaestoliitto/perheystavallinen-tyopaikka/

19. Advokaatti. 18.9.2023.
https://advokaatti.fi/2023/09/18/joko-talla-kertaa-tekoaly/

20. Pääkäsittelyssä-podcast. Jakso nro 7. Kohta: 00:00-10:45
https://asianajajaliitto.fi/podcast/mika-maksaa/

21. Juristiliitto. Blogi 26.10.2020.
https://juristiliitto.fi/blogit/blogi-juristit-odottavat-tukea-tyossajaksamiseen/

22. Pääkäsittelyssä-podcast. Jakso nro 2. Kohta: 1:50-3:11
https://asianajajaliitto.fi/podcast/tuomarin-roolissa/

23. Euroopan unionin neuvosta 2023. Palkkauksen läpinäkyvyys EU:ssa.
https://www.consilium.europa.eu/fi/policies/pay-transparency/

24. Advokaatti. 13.5.2024.
https://advokaatti.fi/2024/05/13/hanna-raiha-mantyharju-oikeusapupalkkion-merkkipaivana-ei-juhlita/

25. Pääkäsittelyssä-podcast. Jakso nro 1. Kohta 3:55-12:20
https://asianajajaliitto.fi/podcast/uusi-sukupolvi/