Naantalissa valmistetaan sokerijuurikaspohjaisia tuotteita, kuten betaiinia. Jätevesiä oli puhdistettu tehtaan omalla jätevedenpuhdistamolla. Puhdistamoalueella oli suuria, satojen tai tuhansien neliömetrien kokoisia ulkoaltaita. Osassa altaita oli betonirakenteita ja vettä pidättäviä pohjarakenteita. Kun jätevesiä alettiin johtaa kaupungin viemäriverkostoon, puhdistamon toiminta päättyi. Altaita ei enää käytetty. Maanvuokrasopimus uusittiin. Suurin osa puhdistamon alueesta jäi uuden vuokra-alueen ulkopuolelle.

Toiminta edellytti ympäristölupaa. Ympäristöluvanvaraisen toiminnan lopettamisesta voidaan antaa määräyksiä ympäristönsuojelulain perusteella. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että määräyksillä voitiin velvoittaa yhtiö purkamaan allasrakenteita.

KHO:n vuosikirjapäätöksen KHO 2024:33 perusteella oli olennaista, että altaiden täyttymisestä ja rapautumisesta aiheutuisi pitkän ajan kuluessa riski ympäristölle. Altaat voitiin määrätä purettavaksi riippumatta siitä, olivatko ne jätteitä vai eivät. Altaiden rakentamisajankohdalla ei ollut merkitystä. Velvoite voitiin kohdistaa yhtiöön, koska se oli ottanut altaat käyttöön puhdistamotoiminnassaan.

Ympäristölupaan perustuvan vastuun lisäksi päätöksessä sivuttiin rakennuslainsäädäntöä ja maanvuokrasopimuksia.

Yhtiö väitti, että altaat olivat rakennuksiin rinnastuvia rakennelmia. Käytöstä poistamiseen tulisi soveltaa rakennuslainsäädäntöä. Jos väite olisi menestynyt, rakennusvalvontaviranomainen olisi saattanut velvoittaa kiinteistön omistajan purkamaan rakenteet yhtiön sijasta. Korkein hallinto-oikeus totesi, että ympäristönsuojelulakia ja maankäyttö- ja rakennuslakia sovelletaan rinnakkain. Ympäristölupaan perustuvan vastuun kannalta ei ole olennaista, voitaisiinko samanlaisiin toimenpiteisiin velvoittaa rakennuslainsäädännön perusteella. Silläkään ei ollut merkitystä, edellyttääkö rakenteiden poistaminen maankäyttö- ja rakennuslain mukaista purkamislupaa.

Yhtiö oli vedonnut myös maanvuokrasopimuksiin. Sen tulkinnan mukaan vastuu rakenteista kuuluisi sopimusten mukaan kiinteistönomistajalle. Yhtiöllä ei olisi edes oikeutta kajota rakenteisiin. Väitteet eivät vakuuttaneet KHO:ta. Ympäristönsuojelulain mukainen määräys voitiin antaa, vaikka yhtiö ei hallinnut enää vuokrasopimuksen perusteella alueita. KHO ei ottanut kantaa vuokrasopimusten mukaisiin vastuisiin. Asia on mahdollista saattaa tutkittavaksi erikseen käräjäoikeudessa.

Vuosikirjaratkaisun ydin on ympäristöluvanvaraisen toiminnan lopettamista koskevissa määräyksissä. Vastuuseen riitti altaiden ottaminen käyttöön puhdistamotoiminnassa; päätöksestä ei ilmene, että yhtiön toiminta olisi lisännyt altaiden aiheuttamaa riskiä. Allasrakenteiden purkamiseen voitiin velvoittaa, vaikka tyhjät altaat eivät ehkä olisi olleet välitön ja suuri riski ympäristölle. Ympäristön pilaantumisen vaaraa kuitenkin edellytettiin. Esimerkiksi teollisuushallin purkamiseen ei voine soveltaa samaa logiikkaa kuin käytöstä poistettuihin altaisiin.

Velvollisuus rakennelmien purkamiseen tai jätteistä huolehtimiseen saattaa syntyä usealla eri perusteella. Vastuuseen asetettu ei useinkaan voi puolustautua väittämällä, että myös joku toinen voisi olla toimenpiteistä vastuussa. Selvittelyä voidaan joutua jatkamaan käräjäoikeudessa tai välimiesmenettelyssä. Sopimusten sisällön lisäksi yritysten maksukykyisyys ja yksityisoikeudellisten vastuiden vanheneminen voi vaikuttaa siihen, kuka jää lopulliseksi maksumieheksi.

Petri Vesa
Asianajaja
Asianajotoimisto Petri Vesa Oy

Lue myös

• Petri Vesan aiempia kirjoituksia Edilexissä

Kirjoita Edilexiin

• Mikäli Sinulla on ajankohtainen juridinen aihe josta haluaisit kirjoittaa artikkelin tai oikeustapauskommentin Lakikirjastoon tai vaikkapa lyhyen kolumnin Vierashuoneeseen, ota yhteyttä Edilex-toimitukseen.
  Lue lisää