Metsä Groupin Kemin biotuotetehtaalle myönnettiin ympäristölupa vuonna 2020. Päätös mahdollisti toiminnan aloittamisen valituksista huolimatta. Yhtiö käytti mahdollisuuden hyväkseen. Suomen metsäteollisuuden historian suurin investointi starttasi. Sellun, uusiutuvan energian, biokemikaalien ja muiden biotuotteiden tuotanto pyörähti käyntiin syyskuussa 2023. Valituksia ympäristöluvasta käsiteltiin helmikuuhun 2024 saakka.

Yksi valittajista oli Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri. Valituksen mukaan puunhankinta olisi pitänyt katsoa osaksi biotuotetehtaan toimintaa. Tehdas käyttää noin 7,6 miljoonaa kuutiometriä puuta vuodessa. Määrä on merkittävä. Koko Suomessa hakataan 30–40 miljoonaa kuutiota kuitupuuta vuosittain. Puunhankinta voi vaikuttaa metsien hiilinielun säilymiseen ja luonnon monimuotoisuuteen. Ympäristönsuojelulain tarkoituksena on muun muassa turvata monimuotoinen ympäristö ja torjua ilmastonmuutosta. Puunhankinnasta ei ollut annettu ympäristölupamääräyksiä eikä se ollut vaikuttanut luvan myöntämisen edellytyksiin.

Sekä Vaasan hallinto-oikeus että korkein hallinto-oikeus hylkäsivät luonnonsuojeluyhdistyksen valituksen. Ympäristöluvan kohteena olevaa toimintaa harjoitetaan lähtökohtaisesti ennalta määritellyllä ja maantieteellisesti suhteellisen rajatulla alueella. Puunhankinnan vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen ei tullut ottaa huomioon biotuotetehtaan ympäristöluvassa. Puunhankinnan mahdollinen vaikutus ilmastonmuutoksen hillintään ei ole biotuotetehtaan toiminnasta aiheutuva päästö. Ympäristönsuojelulain tavoitteista ei voinut johtaa muuta tulkintaa. Ilmastolaki ei velvoita yksityisiä tahoja ilmastotoimiin.

KHO:n ratkaisu KHO 2024:16 oli selkeä ja yllätyksetön. Toiminnanharjoittajakin saattoi pitää lopputulosta ilmeisenä. Kahden miljardin euron tehdas rakennettiin ja otettiin käyttöön, vaikka valitusten käsittely oli kesken.

Metsien monimuotoisuutta ja hiilinieluja pyritään turvaamaan useilla tavoin. Suojelualueiden lisäksi keskeistä on talousmetsien hoito. Ympäristölupien ja muiden lupien rooli on vähäinen. Mahdollisuuksia ympäristönsuojelulain muuttamiseksi on selvitetty. Ilmastovaikutusten kytkeminen ympäristölupamenettelyyn ei olisi helppoa. Hyödyt ympäristölle olisivat kyseenalaisia. Puunhankinnan kaltaisten seikkojen huomioon ottaminen ympäristöluvassa muuttaisi lain systematiikkaa. Toiminnanharjoittajilla ei ole aina mahdollisuuksia vaikuttaa raaka-aineiden toimittajiin.

KHO:n vuosikirjaratkaisu tuo näkyväksi lupapäätösten rajallisen merkityksen suurien ympäristöongelmien ratkaisemissa. Poliittinen kysymys on, pitäisikö merkityksen olla suurempi. Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Kari Kuusiniemi lausahti jo muutama vuosi sitten hallintotuomioistuinpäivillä seuraavasti:

”Suomalainen ympäristölainsäädäntö sisältää erinäisiä rakenteellisia piirteitä, jotka heikentävät tuomioistuinten mahdollisuuksia osallistua ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjumiseen. Lainsäädäntö pohjautuu usein perinteiseen lupaohjaukseen, vaikka globaalit ongelmat edellyttävät kaikenkattavaa käyttäytymisen ohjausta, jossa tuomioistuinten rooli voi lainsäädännöstä ja muista ohjauskeinoista johtuen jäädä marginaaliseksi.”

Petri Vesa
Asianajaja
Asianajotoimisto Petri Vesa Oy

Lue myös

• Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan tutkimus: Ympäristölupamenettelyä on mahdollista kehittää tukemaan ilmastonmuutoksen hillintää (Edilex-uutiset 1.6.2021)
• Romppanen, Seita – Huhta, Kaisa – Honkonen, Tuula – Belinskij, Antti: Ilmastovaikutukset ympäristönsuojelulaissa (Ympäristöpolitiikan ja -oikeuden vuosikirja XIV 2021 s. 217–257)
• Kari Kuusi­nie­mi, pre­si­dent­ti, kor­kein hal­lin­to-oi­keus: Oikeusvaltio ja viheliäiset ongelmat (XVIII hallintotuomioistuinpäivä)

Kirjoita Edilexiin

• Mikäli Sinulla on ajankohtainen juridinen aihe josta haluaisit kirjoittaa artikkelin tai oikeustapauskommentin Lakikirjastoon tai vaikkapa lyhyen kolumnin Vierashuoneeseen, ota yhteyttä Edilex-toimitukseen.
  Lue lisää