Hailuodon pengertie voi vaikuttaa jääoloihin ja sitä kautta läheisiin Natura-alueisiin. Perämeren liikkuvat jäät repivät ajoittain irti rantojen monivuotista kasvillisuutta ja tekevät alueen luonnosta ainutlaatuisen. Rannat eivät kasva umpeen. Vaativille lajille jää kasvutilaa. Suunnitellun pengertien epäillään sitovan jäät entistä useammin paikoilleen. Lähistön rantojen kasvillisuus uhkaa muuttua. Vaikutusta on tarkoitus lieventää muun muassa lisäämällä Natura-alueiden rantojen niittämistä ja laiduntamista. Jos rannoille vyöryvät jäät eivät pidä kasvillisuutta matalana, niin lehmät tai lampaat voivat tehdä samaa työtä.

Korkein hallinto-oikeus puntaroi vuosikirjapäätöksessään (KHO 2024:11), voitiinko kaikki haittoja lieventävät toimenpiteet ottaa huomioon Natura-arvioinnissa. Rantojen niittämisen ja laiduntamisen hyödyllisyyttä ei epäilty. Kysymys oli periaatteellisempi. Työt sijoittuvat kilometrien päähän pengertiestä. Niitä tehdään pengertien valmistumisen jälkeen. Yksityiskohtaisessa toteuttamisessa otetaan huomioon tarkkailun tulokset. Jäitä ei saada liikkeelle, vaan jäiden vaikutuksia pyritään jäljittelemään.

Suunnitellut toimenpiteet muistuttavat korvaavia toimenpiteitä, joita ei saa ottaa huomioon Natura-arvioinnissa. Korvaavilla toimenpiteillä on Natura-suojelussa paikkansa, mutta ne tulevat pohdittavaksi vasta mahdollisessa poikkeamismenettelyssä. Tavoitteena tulee olla ensisijaisesti vaikutusten ehkäisy, toissijaisesti lieventäminen ja vasta viimesijaisesti haittojen korvaaminen. Esimerkiksi luonnonarvojen heikentymisen kompensointi kunnostamalla vastaavantyyppisiä alueita toisaalla olisi korvaava toimenpide.

KHO:n mukaan niittämisen, laiduntamisen ja muiden esitettyjen toimenpiteiden tarkoituksena on pengertien vaikutusten vähentäminen. Toimilla pyritään vaikutusten lieventämiseen, ei syntyvien haittojen korvaamiseen tai kompensointiin. Pyrkimyksenä ei ole luoda uusia luontotyyppien esiintymiä taikka tavoitella alueen muuttamista. Tähtäimessä on olemassa olevien fyysisten olosuhteiden säilyttäminen. Ranta-alueiden työt eivät ole korvaavia vaan lieventäviä toimenpiteitä. Ne voitiin ottaa huomioon arvioitaessa pengertien vaikutuksia Natura-alueiden luonnonarvoihin.  Toimenpiteet huomioon ottaen pengertie ei heikennä merkittävästi suojeltuja luonnonarvoja. Natura-poikkeamista ei tarvittu. Vesilain mukainen lupa oli voitu myöntää.

Hailuoto on KHO:n päätöksen myötä aimo askeleen lähempänä kiinteää yhteyttä mantereeseen. Selvä enemmistö vakituisista asukkaista kannattaa pengertietä ja siltoja. Vastustajiakin on. Luontovaikutusten lisäksi pelätään saaren luonteen ja saarielämän muuttumista. Pengertien ja siltojen on tarkoitus olla käytössä vuonna 2026.

KHO:n ratkaisun merkitys ei rajoitu hailuotolaisiin. Päätöksessä käsitellään laajasti korvaavia ja lieventäviä toimenpiteitä. Monet Natura-arvioinnit saavat tarkempia suuntaviivoja. Laajemminkin aihepiiri on ajankohtainen. Korvaavat toimenpiteet ovat läheistä sukua ekologiselle kompensaatiolle. Ekologinen kompensaatio on luonnonsuojeluoikeuden debatoiduimpia aiheita, josta otettiin ensimmäiset säännökset vuoden 2023 luonnonsuojelulakiin.
 

Petri Vesa
Asianajaja
Asianajotoimisto Petri Vesa Oy

• Petri Vesan aiempia kirjoituksia Edilexissä

Kirjoita Edilexiin

• Mikäli Sinulla on ajankohtainen juridinen aihe josta haluaisit kirjoittaa artikkelin tai oikeustapauskommentin Lakikirjastoon tai vaikkapa lyhyen kolumnin Vierashuoneeseen, ota yhteyttä Edilex-toimitukseen.
  Lue lisää