Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi jakaa vapaasti. Muistathan mainita lähteen edilex.fi.
Uutinen kuuluu aihealueisiin Työ- ja sosiaalioikeus, Julkisoikeus

7.12.2023 11.53 Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori Matti Mikkola: Sitoutuminen eurooppalaisiin TSS-oikeuksiin on hakusessa

Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori Matti Mikkola: Sitoutuminen eurooppalaisiin TSS-oikeuksiin on hakusessa

Aikaisemmin Suomi kunnioitti taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä ihmis- ja perusoikeuksia (TSS-oikeuksia) koskevia eurooppalaisia sitoumuksiaan paremmin kuin mikään muu Euroopan maa. Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen tilanne on muuttunut. Kunnioitus sitoumuksia kohtaan ja tietoisuus niiden sisällöstä on vähentynyt. Suomessa tunnetaan aikaisempaa huonommin kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleissopimusten, Euroopan sosiaalisen peruskirjan ja EU:n perusoikeuskirjan asettamat vaatimukset, kirjoittaa OTT, työoikeuden emeritusprofessori Matti Mikkola Edilexin Vierashuoneessa.

Suhtautumisen muuttuminen

Osaamisen puutteet näkyvät lainkäytössä. Osa säännöksistä on muualla Euroopassa käytössä suoraan sovellettavana oikeutena. Suomessa vain poikkeuksellisesti. Osaamisen puute näkyy myös lainvalmistelussa, joissa eurooppalaiset sitoumukset huomioidaan sattumanvaraisesti. Osaamisen puute näkyy myös eduskunnan perustuslakivaliokunnan työskentelyssä, jossa kansainvälisten sidonnaisuuksien tulisi ohjata sen tulkintoja. Suomi saa jatkuvasti moitteita kansainvälisiltä valvontaelimiltä vähimmäisoikeuksien ja standardien rikkomuksista, mutta ei korjaa tilannetta vaan synnyttää uusia loukkauksia.

Suhtautumisen muuttumisen taustalla on, ettei vientiyritysten kansainvälistä kilpailukykyä voida enää saavuttaa devalvaatioiden avulla. Vientiyritysten kilpailukykyä haetaan uusien innovaatioiden ja tuotantotukien ohella myös halventamalla työn ja sen oheiskustannusten hintaa ja keventämällä verotusta suhteessa kilpailijamaihin. Tätä niin sanotun sisäisen devalvaation kaavaa noudattaa myös pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelma, jossa muutosten kohteena ovat työmarkkinaneuvottelut, työsuhteen ehdot sekä vähävaraisen kansanosan toimeentuloturva. Tämäkin ohjelma ohittaa Suomen kansainväliset sitoumukset.

Suomen malli

Työmarkkinoiden merkittävin muutos näyttäisi koskevan työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen neuvotteluja. Suomi on valtiona sitoutunut edistämään ja kannustamaan näitä neuvotteluja, joita kansainvälisessä kielenkäytössä kutsutaan sosiaaliseksi dialogiksi. Sopimukset mahdollistavat sen, että valtio osallistuu tähän dialogiin kolmantena osapuolena mutta se ei saa olla ratkaisevassa asemassa määrittämässä niiden kulkua eikä lopputulosta.

Suomi on hakenut uutta työmarkkinamallia mallia jo vuodesta 2007 alkaen, jolloin työnantajapuoli ilmoitti vetäytyvänsä keskitetyistä tuloratkaisuista. Juha Sipilän hallitus (2015–2019) antoi vauhtia muutokselle, kun se asettui määräävään asemaan palkkausta ja muita työsuhteen ehtoja koskevissa neuvotteluissa. Tästä nykyisen hallituksen ohjelma jatkaa 1) asettamalla vientiteollisuuden palkkaratkaisun muiden alojen palkankorotusten katoksi, mikäli neuvotteluja joudutaan käymään sovittelijan toimesta, 2) rajoittamalla työntekijöiden lakko-oikeutta ja 3) nostamalla järjestäytymättömät työntekijät neuvottelujen osapuoleksi.

Jos Suomi haluaisi seurata näissä kysymyksissä Ruotsin mallia, muutokset tapahtuisivat järjestöjen välisin neuvotteluin, ei valtiovallan komennossa. Kaikki asiaa sääntelevät kansainväliset sopimukset lähtevät siitä, että valtion tulee edistää järjestöjen neuvotteluja, ei määrätä niiden kulkua eikä hankaloittaa järjestäytymistä. Työriitojen sovittelussa lähtökohtana on, ettei sovittelulle aseteta ennakkoehtoja. Kaikki sopimukset takaavat työntekijöille myös lakko-oikeuden, tukilakot mukaan lukien. Niitä, kuten muitakaan lakkoja ei saa rajoittaa pelkästään ideologisin tai taloudellisista menetyksistä johtuvin perustein. ILO:n yleissopimus nro 87 antaa suojaa myös poliittisille lakoille.

Työehtojen heikennykset

Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean mukaan Suomi rikkoo nykyhetkellä työntekijöiden oikeuksia samapalkkaisuuden, työntekijöiden lepoaikojen, niistä luopumisen, ylitöistä johtuvien vapaa-aikojen pituuksien, työpaikkakiusaamisen, laittomasti irtisanottujen työntekijöiden työsuhteen palauttamisen ja heille maksettavien vahingonkorvausten kattojen osalta. Komitean valvontakäytännössä Suomi on sijoittunut näissä kysymyksissä Itä-Euroopan maiden joukkoon.

Hallitusohjelman mukaan työntekijöiden irtisanomissuojaa heikennetään ja määräaikaisille työsuhteille tehdään lisää tilaa. Nykyisen painavan syyn sijaan työsuhde voidaan irtisanoa asiallisen syyn perusteella. Uusi muotoilu ei vastaa ILO:n yleissopimuksen nro 158 (4 artiklan) eikä Euroopan sosiaalisen peruskirjan (24 artiklan) vaatimuksia, joiden mukaan toistaiseksi voimassa oleva työsuhdetta ei voida päättää ilman pätevää syytä. Pätevinä syinä pidetään työn suorittamiseen liittyviä vakavia puutteita ja häiriöitä sekä yrityksen merkittäviä talousvaikeuksia. Hallitusohjelma heikentää työntekijöiden oikeuksia myös siinä, että jatkossa työsopimus olisi mahdollista tehdä määräaikaisena myös ilman erityistä perustetta vuodeksi.

Sosiaaliturva alle vähimmäistasojen

Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea on todennut toistuvasti, ettei suomalaisen toimeentuloturva täytä eurooppalaisia vähimmäisvaatimuksia. Suomen on todettu loukkaavan kansalaisten ihmisoikeuksia sairausvakuutus- ja äitiyspäivärahan, työttömyysturvan peruspäivärahan ja viimesijaisen toimeentuloturvan osalta. Kaikkien perustasot jäävät alle köyhyysrajan ja ovat valvontakäytännön mukaan ”manifestly inadequate”. Työttömyysturvaan ja viimesijaiseen toimeentulotukeen hallitusohjelma kohdistaa lisäleikkauksia, mikä syventää loukkauksia entisestään.

Ohjelman mukaan myös asumistukia ja opintorahaa leikataan. Ihmisarvoisen asumisen takaamiseksi Euroopan sosiaalinen peruskirja antaa valtioille mahdollisuuden vaikuttaa asumiskustannuksiin joko asumisen hintaan vaikuttavien tuotannollisten tukien tai asumistuen avulla. Valtio loukkaa sitoumuksiaan, jos se on passiivinen tai vetäytyy molemmista. Opintotuen leikkaus voidaan nähdä jatkona Sipilän hallituksen suorittamille ammatillisen ja korkeamman asteen koulutuksen leikkauksille. Nyt ei vähennetä koulutuspaikkoja mutta tehdään kouluttautumisesta harvempien oikeus. Kansainvälisten sopimusten valossa tätäkään muutosta ei voida perustella pelkin taloudellisin tai ideologisin perustein.

Vähemmän silmiin pistäviä etuuksien heikennyksiä ovat indeksitarkastuksista pidättäytyminen. Ne kohdistuvat samoihin kansalaisryhmiin kuin etuuksien leikkauksetkin: lapsiin, nuoriin, lapsiperheisiin, työttömiin ja köyhiin. Selkeä indikaattori siirtymisestä hyvinvointivaltiosta kilpailuvaltiolliseen aikaan näkyy lapsilisien ostovoimassa, joka on puoliintunut viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana. On todennäköistä, että seuraavalla Euroopan sosiaalisen peruskirjan valvontakierroksella myös lapsilisien todetaan jäävän alle eurooppalaisten vähimmäisstandardien.

Matti Mikkola
Työoikeuden emeritusprofessori



 




 

Vierashuonekirjoitukset eivät ole Edilex-toimituksen kannanottoja asioihin.


Kirjoita Edilexiin

Toimittaja: Jukka Savolainen, Edilex-toimitus (jukka.savolainen@edita.fi)

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.