Oikeudenkäynnit ovat rikki

Suomi pärjää hyvin erilaisissa oikeusvaltiovertailuissa – esimerkiksi Rule of Law Index’n yleiskategorissa Suomi sijoittuu kolmanneksi parhaaksi. Samaan aikaan tuomioistuinlaitoksemme ei toimi tehokkaasti. Juttujen käsittelyajat ovat pitkiä ja oikeudenkäynnin aloittamisesta käsittelypäivään saattaa olla kahden vuoden jono. Pitkä käsittelyajat eivät ole vain “ärsyttävä epäkohta” vaan kyse on pahimmillaan ihmisoikeusloukkauksesta. Tuomioistuinviraston tiedoista ilmenee, että Valtiokonttori maksoi pitkittyneistä käsittelyistä viivästymishyvitystä kaikkiaan noin 185 000 euroa vuonna 2022 ratkaistuissa 64 asiassa. Maksettujen hyvitysten määrä on ollut viime vuosina kasvussa. Samassa yhteydessä virasto muistuttaa käsittelyaikojen pidentyneen lähes kaikissa asiaryhmissä, mikä on jäävuoren huipun muodostavien viivästyshyvitysten rinnalla merkittävä asia.

Ongelmia aiheuttaa myös erilaiset lykkäykset kerran sovittuihin käsittelypäiviin. Joko joku asianosaisista tai näiden avustajista on estynyt tai ei vain saavu paikalle. Esimerkiksi käräjäoikeuksissa peruuntuu rikosasioissa istuntoja vuosittain noin 20 prosenttia. Tämä turhauttaa ennen kaikkea asianosaisia, mutta myös oikeudenkäyntiavustajia sekä tuomareita ja syyttäjiä. Oikeudenkäyntijärjestelmämme ei siis näytä toimivan optimaalisesti. Kärjistäen voidaan jopa sanoa sen olevan rikki. 

- - -

Yhteenveto

Oikeudenmukainen oikeudenkäynti on oikeusvaltion kulmakiviä. Oikeudenmukaisuus tarkoittaa kuitenkin muutakin kuin suullista pääkäsittelyä. Kohtuullinen käsittelyaika ja kohtuulliset kustannukset ovat molemmat oikeuden saatavuuden (access to justice) elementtejä. Oikeudenmukaisuus voisi tarkoittaa myös yhteiskunnan tarjoamia moderneja mahdollisuuksia tutustua ja hyödyntää aiempaa ratkaisukäytäntöä.

Tuomioistuinlaitos on kohta kymmenen vuotta puhunut prosessien digitalisoimisesta. Vauhti on ollut hidasta. Tuottavuusloikat, jotka esimerkiksi digitaalisesti toimivassa verotuksessa on saavutettu, ovat jääneet tuomioistuimissa saavuttamatta. Tämä ei todennäköisesti selity pelkästään ratkaistavien asioiden eroilla, vaan vaikutusta lienee myös sillä vuosikymmeniä kestäneellä kehitystyöllä, jonka verottaja on tietoisesti tietojärjestelmiinsä kohdistanut. 

Ei ole selvää, että rikosprosesseja voisi parhaalla mahdollisella tavalla sujuvoittaa juuri tekoälyllä. Lisäksi tekoäly voi hyödyttää tuomioistuimia lopulta aivan muilla tavoin kuin tässä kirjoituksessa luonnostellussa esimerkissä. Sairaalamaailmassa tekoälyä hyödynnetään paitsi diagnostiikassa myös mm. erilaisessa tuottavuuteen merkittävästi vaikuttavassa tila- ja henkilöstöresurssisuunnitelussa (mm. leikkaussalit ja lääkäriajat saadaan optimoitua). Ehkä tekoäly sopii parhaiten laajojen asiakirja-aineistojen läpikäymiseen. Ehkä istuntokalenterin rakentamiseen. Ehkä sittenkin keventämään syyttäjien työtaakkaa. Tai –ehkä– tuomioluonnosten laatimiseen. Tämä ei selviä ilman keskustelua, kokeiluja, onnistumisia sekä epäonnistumisia ja kaikesta tästä tehtävää analyysiä.

Keskeistä tässä taloustilanteessa ja jutturuuhkassa on uskaltaa hahmotella keinoja merkittäviin uudistuksiin. Yhtälailla keskeistä on se, ettei suoraan suljeta pois pöydältä erilaisia tapoja hyödyntää teknologiaa osana ratkaisuja. Tähän liittyen on huomattava, että prosessiekonomian hengessä tehdyt tehostukset ovat aina myös arvovalintoja. Jos esim. työläitä talousrikoksia vauhditetaan kevennetyillä menettelyillä, saatetaan kevennetyt menettelyt samalla kohdistaa lähinnä tyypillisesti hyväosaisille ”valkokaulusrikollisille”. Yhtälailla arvovalinta olisi kohdistaa tehostukset esim. päihdeongelmaisten vastaajien, pienten lasten vanhempien tai jokin muun ryhmän eduksi ja erilaisilla järjestelmillä voikin olla tällaisia tarkoituksellisia tai tahattomia vaikutuksia. Teknologisia sovelluksia voikin parhaimmillaan käyttää tavalla, joka pelkän tehostamisen sijaan puuttuu myös epätasa-arvoisiin rakenteisiin.

• Koko artikkeli: Tekoäly tuomioistuinten ruuhkan ratkaisijana? (Turre Legal 18.9.2023)

Lue myös

• Oulun käräjäoikeuden tuomari Jyrki Määttä: Rikosprosessin joutuisuus on jokaisen perusoikeus (Edilex-uutinen 15.9.2023)          

Kirjoita Edilexiin

• Mikäli Sinulla on ajankohtainen juridinen aihe josta haluaisit kirjoittaa artikkelin tai oikeustapauskommentin Lakikirjastoon tai vaikkapa lyhyen kolumnin Vierashuoneeseen, ota yhteyttä Edilex-toimitukseen.
  Lue lisää