Tutkimuksessa haetaan vastausta kolmeen kysymykseen. Millainen on holhoustoimilain nojalla tehtäväänsä hoitavan edunvalvojan päätöksenteon oikeudellinen viitekehys? Millainen on edunvalvojan luottamusaseman ja päämiehen ihmis- ja perusoikeuksilla turvatun aseman välinen suhde? Missä määrin edunvalvoja voi ottaa päätöksenteossaan huomioon muun kuin päämiehen taloudellisen edun?

Sääntelyhistorian perusteella kaksi tärkeää edunvalvontaoikeuden kehityskulkua ovat siirtyminen sukukeskeisyydestä päämieskeskeisyyteen ja muutos päämiehen varallisuuden suojaamisesta hyvinvoinnin yleisempään suojaamiseen. Tutkimuksessa todetaan, että ihmis- ja perusoikeuksien merkityksen kasvu Suomessa ja erityisesti Suomen ratifioima YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista (27/2016) asettavat vaatimuksia tarkastella suomalaista edunvalvontalainsäädäntöä kriittisesti. Tutkimuksessa perustellaan, kuinka holhoustoimilaki tarjoaa jo nyt kehyksen tulkinnoille ja soveltamistilanteille, jotka voidaan nähdä sopusoinnussa ihmis- ja perusoikeuksissa asetettujen tavoitteiden kanssa. Tutkimuksessa esitetään, että edunvalvojan päätöksenteko tulee nähdä nykyisessä oikeuslähdeympäristössä päämieslähtöisenä.

Tutkimuksessa tuodaan esille, että ihmis- ja perusoikeuksien sekä holhoustoimilain normien perusteella edunvalvojan päätöksenteon oikeudellinen viitekehys velvoittaa edunvalvojaa arvioimaan jokaista yksittäistä päätöksentekotilannetta vaiheittaisesti. Tutkimuksessa päätöksentekovaiheina eritellään valmisteluvaihe, yhteistoimintavaihe, operatiivinen vaihe sekä valvonta- ja kontrollivaihe. Tutkimuksessa väitetään, että päätöksenteon tarkasteleminen vaiheittain avaa parhaalla mahdollisella tavalla edunvalvojan päätöksenteon oikeudelliset perusteet.

Holhoustoimilain säännösten voidaan tulkita velvoittavan edunvalvojan päättämään päämiehen omaisuuden hoitamisesta päämiehen taloudellisen edun perusteella. Tutkimuksessa tuodaan esille, että päätöksentekoa sääntelevät normit koskevat kuitenkin pääasiassa muuta kuin taloudellista etua. Edunvalvojan päätöksentekoa koskevien normien asianmukainen huomioiminen edellyttää edunvalvojalta päämiehen henkilökohtaisten tarpeiden ja yksilöllisten hyötyjen huomioon ottamista. Edunvalvojan päätöksenteossa voidaan huomioida myös muun henkilön kuin päämiehen etu. Tällöin kuitenkin päämiehelle koituville hyödyille ja tarpeiden tyydytykselle sekä päämiehen omaisuuden suojalle tulee asettaa korostuneet vaatimukset.

Julkaisu

• Tanja Mikkilä: Päämiehen etu edunvalvojan päätöksenteossa (edition.fi)

OTK Tanja Mikkilä väittelee 9.6.2023 kello 12.15 Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Päämiehen etu edunvalvojan päätöksenteossa". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Porthania sali PIII.

Vastaväittäjänä on professori Antti Kolehmainen, Itä-Suomen yliopisto, ja kustoksena on Tapani Lohi.

Väitöskirja julkaistaan Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen A-sarjassa.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa osoitteesta: https://edition.fi. Väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa E-thesis-palvelussa.

Lue myös

• Holhoustoimi (Edilex-aineistoa)