Yritysten johtohenkilöt syyllistyvät useimmiten liikennerikoksiin, kuten rattijuopumukseen tai liikenneturvallisuuden vaarantamiseen. Aineistossa on myös johtohenkilöiden tekemiä henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia ja seksuaalirikoksia.

Johtohenkilön keskimääräinen ikä tuomiohetkellä on noin 39 vuotta, joka on verrattain korkea. Tuomitut ovat olleet rikoksentekohetkellä työurallaan jo pitkälle edenneitä henkilöitä, eivät nuoria aikuisia, joiden rikoksia selittäisi esimerkiksi harkintakyvyn ja elämänkokemuksen puute. Tutkijat myös havaitsivat, että rikostaustan omaavat johtohenkilöt työskentelevät pidempään pörssiyhtiöissä kuin ei-tuomitut.

Kaikista rikostuomioista 8,8 % on vankeusrangaistuksia ja 91,2 % sakkorangaistuksia. Aineiston toimitusjohtajista ja hallituksen jäsenistä 15,1 % on naisia, kun rangaistukseen tuomituista toimitusjohtajista ja hallituksen jäsenistä naisia on 5,1 %.

Tutkijat katsovat tämän ja aiemman tutkimuksen perusteella, että rikokseen syyllistyneillä henkilöillä on muuta väestöä suurempi riskinottohalu ja että johtohenkilön rikostausta voi lisätä paitsi yhtiön taloudellisia riskejä myös väärinkäytöksiä yhtiön toiminnassa.

Tutkimuksen johtajan professori Juha-Pekka Kallungin mukaan rikostausta on yhteydessä epärationaaliseen taloudelliseen riskinottoon ja mahdollisesti myös lisää väärinkäytösten riskiä yritystoiminnassa. ”Eettistä yrityskulttuuria ja kestävän liiketoiminnan arvoja on vaikea toteuttaa, mikäli yrityksen ylin johto ei omalla käytöksellään tue näitä tavoitteita. Koska rikostausta ja epätarkoituksenmukainen riskinotto tutkitusti korreloivat toistensa kanssa, rikostaustalla voi olla merkitystä myös yhtiön eettisen yrityskulttuurin ja kestävän liiketoiminnan tavoitteiden näkökulmasta”, Kallunki sanoo.

Aiempien liiketaloustieteellisten, erityisesti ruotsalaisella aineistolla tehtyjen tutkimusten mukaan rikostaustan omaavat johtohenkilöt ovat valmiit ottamaan yhtiön toiminnassa epätarkoituksenmukaisia riskejä. Rikostaustan on osoitettu vähentävän kirjanpidon varovaisuuden periaatteen noudattamista ja lisäävän epäonnistuneista yrityskaupoista syntyvää liikearvon alaskirjaamista. Toimitusjohtajan rikostuomioiden on myös havaittu lisäävän sekä hänen henkilökohtaista että hänen johtamansa yhtiön aggressiivista, henkilötasolla jopa laitonta verosuunnittelua.

Aiemman kriminologisen tutkimuksen perusteella toisaalta tiedetään, että yhtiöissä tapahtuvia väärinkäytöksiä selittää muiden seikkojen ohessa tekijän kontrollihakuisuus ja tähän liittyvä kohonnut riskinottohalu kontrollintunteen ja pystyvyysuskomuksen säilyttämiseksi.

Pörssiyhtiöiden johtotehtäviin pyrkivien henkilöiden rikostaustaa ei selvitetä tai rikostaustan ei rekrytointivaiheessa katsota vaikuttavan johtohenkilön kykyyn hoitaa tehtäviään.

Tutkijat suosittavatkin, että pörssiyhtiön johtotehtäviin valittavan rikostausta selvitettäisiin ainakin yhtiön sisäisesti ennen nimitystä. Taustan selvittäminen on perusteltua paitsi mahdollisten oikeudellisten vastuuriskien myös eettisen ja kestävän liiketoiminnan tavoitteiden näkökulmasta.

Julkaisu

• Kallunki, Juha-Pekka – Korkka-Knuts, Heli – Kallunki, Jenni – Aaltonen, Mikko: Suomalaisten pörssiyhtiöiden ylimmän johdon rikostuomiot ja niiden vaikutus yhtiön rikosoikeudellisille vastuuriskeille (Oikeus-lehti 1/2023)
• Aiheesta myös Oulun yliopiston Science with Arctic Attitude -blogissa

Juridiikan kirjat, koulutukset ja verkkopalvelut

Tule kirjailijaksi tai kouluttajaksi Edita Lakitietoon tai kirjoita Edilexiin