Referee-artikkelien nimet ja numerot ovat:

• Kunnia ja sukupuoli – sukupuolten väliset erot kunnianloukkausrikoksissa. Edilex 2023/2.
• Kunnia 2020-luvun Suomessa – empiirinen tutkimus kunnianloukkaustuomioista. Edilex 2023/6.

Artikkelien pääasialliset tulokset ovat empiirisiä. Kaikista tuomioistuimista kerätty, yli tuhannen tuomion aineisto mahdollistaa hyvinkin tarkkojen johtopäätösten tekemisen. Artikkeleista jälkimmäinen, Kunnia 2020-luvun Suomessa, käsittelee kunnian käsitettä. Sosiologian ja psykologian aloilla on pitkään pyritty määrittelemään, mitä kunnia oikeastaan tarkoittaa. Tutkimuksessa ei olla päästy kovinkaan yhteneväisiin johtopäätöksiin, mutta ainakin yhdestä asiasta on saavutettu yhdenmukaisuus: kunnialla on toisistaan erillinen ulkoinen ja sisäinen ulottuvuus. Ihmisellä on sekä ulkoinen että sisäinen kunnia.

Ulkoinen kunnia liittyy ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. Kunnian puute aiheuttaa muiden ihmisten halveksuntaa ja suuri kunnia taas arvonantoa ja ihailua muissa ihmisissä. Sisäinen kunnia taas tarkoittaa ihmisen omaa kunniakäsitystä itsestään ja itselleen antamaa arvonantoa sekä sitä, kokeeko hän kunniansa tulleen loukatuksi. Kunnianloukkauksen kriminalisointi kattaa sekä sisäisen että ulkoisen kunnian suojaa. Tunnusmerkistön täyttymisessä, kärsimyskorvauksen määrittelyssä ja sääntelyn taustassa korostuvat ulkoisen kunnian suoja eli muiden ihmisten halveksunnalta suojaaminen. Tunnusmerkistö kattaa myös sisäisen kunnian suojan, koska myös sellaiset teot, jotka eivät voi aiheuttaa halveksuntaa muissa ihmisissä mutta jotka aiheuttavat kärsimystä loukkauksen kohteessa, ovat kriminalisoituja. Tyyppiesimerkki tällaisesta on kahden kesken esitetty loukkaus.

Käytännön lainkäytössä korostuivatkin useimmiten se, onko teko omiaan aiheuttamaan halveksuntaa, sekä se, onko tekijällä ollut halventamistarkoitus. Halventamistarkoituksen katsottiin jo itsessään tarkoittavan tunnusmerkistön täyttymistä erityisesti silloin, kun tekijä puolustautui sillä, että hän on kertonut mielestään todenmukaisen asian. Tällöin tuomioistuinten perusteluissa keskeiseen rooliin nousi se, että tekijän tarkoitus oli ulkoisten tunnusmerkkien perusteella halventaa uhria. Tämä perustelu poikkeaa useista muista rikostyypeistä, joissa tekijän tarkoitusta ei yleensä arvioida, pois lukien tietyt tahallisuustarkastelut.

Tutkimuksen johtopäätöksenä toteamme, että kunnianloukkauksen kriminalisointi suojaa nykyisellään ihmistä sekä muiden ihmisten halveksunnalta että omalta mielipahalta. Mielipahan aiheuttaminen on nykyisellään rangaistavaa, jos tekijän tarkoitus on ollut halventaa uhriaan. Halventaminen taas liittyy siihen, onko tietty teko objektiivisesti arvioiden halventava. Tämä rajanveto taas perustuu vahvasti kulttuurillisiin käsityksiin ja siihen, millaista asiaa pidetään missäkin kulttuuripiirissä halveksuttavana.

Tutkimuksen lopuksi pohdimme, mikä kunnianloukkauskriminalisoinnin merkitys on nykyisessä yhteiskunnassa. Voidaan perustellusti pohtia, onko ihmisen sisäinen kunnia eli käytännössä mielipaha sellainen asia, jota on syytä suojata rikosoikeudella. Julkisen kunnian osalta suojeluintressi on suhteellisen ilmeinen, koska muiden ihmisten halveksunnalla voi olla hyvinkin konkreettisia seurauksia.

***

Toinen artikkelimme käsittelee sukupuolten välisiä eroja kunnianloukkausrikoksissa. Rikollisuus on globaalisti hyvin sukupuolittunutta: rikos on miesten hallinnoima elämänalue, jossa miehet tekevät suurimman osan rikoksista, ja ovat myös useimmiten enemmistö uhreista. Sama trendi on havaittavissa myös Suomessa, jossa miehet tekevät noin 80 % kaikista rikoksista. Pieni enemmistö rikoksen uhreista on myös miehiä.

Myös kunnia on hyvin sukupuolittunut ilmiö. Useissa kielissä on eri sana miesten ja naisten kunnialle. Kunniakäsitys vaikuttaa myös sukupuolten asemaan useissa kulttuuripiireissä. Erityisen vakava ilmiö tästä on kunniaväkivalta, joka on herättänyt länsimaissa keskustelua uutena ilmiönä.

Koska kunnia ja rikollisuus ovat molemmat sukupuolittuneita käsitteitä, tutkimme, miten sukupuolittuneisuus näkyy kunnianloukkausrikoksissa.

Ensimmäinen merkittävä tutkimustulos oli, että naiset tekevät 37 % kaikesta kunnianloukkausrikollisuudesta. Tämä on merkittävästi suurempi osuus verrattuna muuhun rikollisuuteen, jossa naisten edustus on noin 20 %. Uhrien sukupuolet taas jakautuivat melko tasan sukupuolten välillä. Toinen mielenkiintoinen havainto oli, että miesten teot kohdistuvat suhteellisen tasaisesti molempiin sukupuoliin, mutta naisten teot kohdistuvat huomattavasti useammin miehiin kuin naisiin.

Myös rikosten tekotavat vaihtelivat sukupuolittain. Miehiin kohdistetaan yleensä tekotapaa ”muu halventaminen”. Naiset taas kohdistavat miehiin useimmiten perättömiä väitteitä. Miehet jakavat naisista usein seksuaalissävytteisiä kuvia, usein parisuhteen aikana otettuja. Naisten miehiin kohdistamista tekotavoista yleinen oli väite seksuaalirikoksesta. Miehet esittivät toisista miehistä useammin väitteitä omaisuus- tai talousrikoksista.

Naiset toteuttivat loukkauksensa useammin sosiaalisessa mediassa, miehet taas muualla internetissä. Miesten motiivi oli usein poikkeava ja epäsosiaalinen käytös, kun taas naisilla yleisimmät olivat entinen parisuhde ja epäsosiaalinen käytös. Myös miesten kunnianloukkaustekojen sytykkeenä oli usein entinen parisuhde. Viimeinen havainto oli, että naisiin kohdistuneista teoista annettiin suhteellisesti kovempia rangaistuksia, ja miesten tekemissä teoissa kärsimyskorvaukset olivat suurempia.

***

Artikkelimme tuottivat uutta kriminologista tietoa kunnianloukkausrikollisuudesta. Toinen merkittävä kontribuutio oli lainopilliset tutkimustulokset käytännön lainkäyttöratkaisuista kunnianloukkausrikollisuudesta. Tutkimusten kontribuutio oli pääasiassa teoreettinen, mutta niitä voidaan käyttää lainsäädännön kehittämisessä yhtenä lähteenä.

Eelis Paukku
OTT, KTM (laskentatoimi ja yritysjuridiikka, laskentatoimen tohtorikoulutettava), DI (tuotantotalous)
Lakimies, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
KHT-tilintarkastaja

Essi Puhakainen
OTM (tohtorikoulutettava), FM

Vierashuonekirjoitukset eivät ole Edilex-toimituksen kannanottoja asioihin.

Kirjoita Edilexiin

• Mikäli Sinulla on ajankohtainen juridinen aihe josta haluaisit kirjoittaa artikkelin tai oikeustapauskommentin Lakikirjastoon tai vaikkapa lyhyen kolumnin Vierashuoneeseen, ota yhteyttä Edilex-toimitukseen.
  Lue lisää