Vuoden 2020 alussa tulivat voimaan vesilain muutokset, joiden mukaan asiakirjat toimitetaan viranomaiselle ensisijassa sähköisesti. Lakiin lisättiin myös viittaukset hallintolain uusiin julkista kuuluttamista koskeviin säännöksiin. Kuuluttaminen perustuu viranomaisten verkkosivuihin. Julkipanot siirtyvät hiljalleen historiaan. Harva jäänee kaipaamaan nastoilla ilmoitustauluille kiinnitettyjä lappusia.

Yksi lukuisista vesilain muutetuista kohdista koski tarkkailusuunnitelmista tehtäviä oikaisuvaatimuksia. Oikaisuvaatimusaika ei ala enää juosta päätöksen antamisesta, vaan sen hallintolain mukaisesta tiedoksisaannista. Tämä tapahtuu seitsemäntenä päivänä siitä, kun päätöskuulutus on julkaistu nettisivulla. Vesilain 15 luvun 1 §:n 3 momenttiin lisättiin viittaus hallintolakiin. Tarkkailusuunnitelman hyväksymispäätökseen saa hakea oikaisua 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista noudattaen, mitä hallintolaissa säädetään.

Sinänsä korkeatasoisessa ja pääosin hyvään lopputulokseen päätyneessä lainvalmistelussa jäi täsmentämättä – ehkäpä miettimättäkin –, mitä uusi viittaus hallintolakiin tarkkaan ottaen tarkoittaa. Viittaus koskee ainakin ajankohtaa, josta oikaisuvaatimusaika alkaa. Mutta määrittääkö hallintolaki myös sen, kenellä on oikeus tehdä oikaisuvaatimus, vai ilmeneekö se vesilain säännöksistä? Tähän ratkaisussa KHO 2023:4 otettiin kantaa.

Aluehallintoviraston ja Vaasan hallinto-oikeuden mukaan oikeus tehdä oikaisuvaatimus määräytyisi hallintolain mukaisesti. Lain sanamuodon avulla tulkintaa on vaikea kritisoida: päätökseen saa hakea oikaisua noudattaen, mitä hallintolaissa säädetään, ja hallintolaissa säädetään, kenellä on oikeus tehdä oikaisuvaatimus. Hallintolain muutoksenhakuoikeus on suppeampi kuin vesilaissa. Aluehallintovirasto ja hallinto-oikeus jättivät tutkimatta oikaisuvaatimuksen, jonka pohjavedenottamon suoja-alueen kiinteistönomistaja oli tehnyt tarkkailusuunnitelmasta.

Korkein hallinto-oikeus ei hyväksynyt aluehallintoviraston ja hallinto-oikeuden tulkintaa. Lain sanamuodon sijasta KHO painotti vesilain säännöshistoriaa sekä tarkkailusuunnitelman merkitystä. Säännöshistorian perusteella tarkoituksena on ollut, että muutoksenhakuoikeus tarkkailusuunnitelmasta määräytyy samoin kuin muutoksenhakuoikeus varsinaisesta lupapäätöksestä. Muutoinkin oikeutta oikaisuvaatimuksen tekemiseen tuli arvioida siitä lähtökohdasta, mikä on tarkkailusuunnitelman suhde vesilain mukaiseen lupaan. Pohjaveden tarkkailuputkista olisi tarkkailusuunnitelman sijasta voitu yhtä hyvin päättää luvassa, josta voivat valittaa vesilaista ilmenevät tahot. KHO katsoi, että oikeus tehdä oikaisuvaatimus määräytyy vesilain, ei hallintolain mukaan. Aluehallintovirasto ei olisi saanut jättää oikaisuvaatimusta tutkimatta. Asia palautettiin uudelleen käsiteltäväksi.

Vesilaissa säädetään ympäristölainsäädännölle tyypillisesti joltisenkin laajasti hakemusten käsittelystä ja muutoksenhausta. Täydentävästi sovelletaan hallintolakia ja hallintoprosessilakia. Tulkinnanvaraisuuksia on vaikea välttää. Nyt korkein hallinto-oikeus pohti vesilain ja hallintolain suhdetta. Muutama kuukausi sitten ratkaisussa KHO 2022:126 otettiin kantaa siihen, määräytyykö viranomaisen muutoksenhakuoikeus ympäristölupa-asioissa ympäristönsuojelulain lisäksi hallintoprosessilain mukaan.

Petri Vesa
Asianajaja
Asianajotoimisto Petri Vesa Oy