Tapausten johdosta johtavat poliitikot ovat ilmaisseet kantansa. Näkyvimmin opetusministeri Li Andersson todeten, että rekrytointikäytännöt, työntekijöiden perehdytys ja koulutus sekä sisäinen valvonta tulee järjestää vartiointiyrityksissä huolella. Sisäministeri Krista Mikkonen on puolestaan pyytänyt Poliisihallitukselta selvitystä turvallisuusalan valvonnasta. On edemmän kuin todennäköistä, että eduskuntavaalien lähestyessä yksityinen turvallisuusala tulee saamaan tapausten johdosta edelleen huomiota.

Alan ammatillisuuden haastaa matala koulutus ja palkka sekä työntekijöiden vaihtuvuus

Yksityinen turvallisuusala, joka suppeassa merkityksessä tarkoittaa vartiointi ja turvallisuuspalveluita ja laajassa merkityksessä muun muassa erilaisten oheistuotteiden ja järjestelmien tarjoamista, on kasvanut Euroopassa voimakkaasti viime vuosikymmenet. Suomessa alan liikevaihto ohitti poliisin määrärahat vuonna 2000, jonka jälkeen se on alana kasvanut 5–10 % vuosivauhdilla. Yksityisen omistuksen määrän kasvaessa on suojaamisen tarve lisääntynyt samassa suhteessa näkyen erityisesti puolijulkisissa tiloissa kuten kauppakeskuksissa ja liikenneasemilla.

Yksityinen turvallisuusala potee kroonista työvoimapulaa, sillä se ei ole erityisen veto- ja pitovoimainen ala. Esimerkiksi vartijan peruspalkka määräytyy työtehtävän vaativuuden sekä työskentelypaikkakunnan mukaan ja vaihtelee työehtosopimuksen mukaan noin 1 731 €:n ja 2 352 €:n välillä kuukaudessa työsuhteen ollessa kokoaikainen. Peruspalkan lisäksi maksetaan haittakorvauksena ilta- ja viikonloppulisiä.

Minimissään vartijan peruskoulutus on pituudeltaan 120 tuntia. Väliaikainen vartijakortti voidaan myöntää väliaikaisen vartijan 40 tuntisen koulutuksen suorittamisen jälkeen. Järjestyksenvalvojakurssi on tuntimäärältään vastaavan pituinen. Turvallisuusalan perustutkinto on puolestaan 180 osaamispistettä (osp), josta ammatillisten opintojen osuus on 135 osp ja tästä voimankäytön hallinta on 15 osp. Mainittakoon, että valtioneuvoston asetuksen (673/2017) mukaan ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa opetuksen ja ohjauksen määrä on vähintään 12 tuntia osaamispistettä kohti. Yksi osaamispiste ei siis tarkoita samaa kuin opintopiste, joka tarkoittaa 27 tuntia. Vartijan peruskoulutus, joka on suoritettu 1.10.2002 jälkeen, ei vanhene. Vartijaksi hyväksyminen (vartijakortti) on voimassa viisi vuotta.

Poliisin ammattikorkeakoulututkinto on puolestaan 180 opintopistettä ja tästä voimankäytön osuus on 8 opintopistettä. Suomessa jokainen poliisikoulutuksen käynyt poliisi on saanut yhtenevän voimankäytön ja voimankäytön taktiikan koulutuksen. Rohkenemme sanoa, että yksittäisen poliisin osalta hän on Poliisiammattikorkeakoulusta valmistuessaan voimankäyttöosaamisensa ja fyysisen toimintakapasiteettinsa osalta huipussaan, sillä sisäministeriön asetuksen (245/2015) 3 §:n mukaan voimankäytön ylläpitokoulutuksesta vastaavat poliisiyksiköt, mikä minimissään tarkoittaa kahta harjoituskertaa vuodessa jokaiselle voimankäyttövälineelle, jota poliisi on oikeutettu kantamaan. Tämä koskee myös fyysisten voimakeinojen käyttöä. Osaamistaso tietenkin kehittyy joidenkin työtehtävien mukaan muun muassa valmiusyksikön tai koiraryhmän jäsenenä.

Onko valvonta kattavaa?

Yksityisen turvallisuusalan virallisesta valvonnasta vastaavat Poliisihallitus, poliisilaitokset ja pelastusviranomaiset, Liikenteen turvallisuusvirasto, opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus ja kuluttajaviranomaiset. Ylimmät laillisuusvalvojat sekä oikeuskäytäntö ovat osa reagoivaa valvontaverkostoa. Kokonaisuus on osin päällekkäinen ja toisiaan täydentävä mutta myös huokoinen, painopisteen ollessa erityisesti lupavalvonnassa.

Poliisilaitokset voivat peruuttaa vartijaksi (myös järjestyksenvalvoja) hyväksymisen kokonaan tai määräajaksi, jos vartija ei enää täytä hyväksymiselle säädettyjä edellytyksiä rehellisyyden, luotettavuuden tai henkilökohtaisten ominaisuuksien osalta tai vartija on lainvoimaisella tuomiolla tuomittu sellaisesta rikoksesta, joka osoittaa hänen olevan sopimaton tehtäväänsä, tai hän on tahallaan menetellyt vartijana olennaisesti virheellisesti tai vartija on olennaisesti rikkonut vartijaksi hyväksymiseen liitettyjä keskeisiä ehtoja tai rajoituksia.

Turvallisuusalan elinkeinoluvan haltija voi harjoittaa vartioimisliike-, järjestyksenvalvoja- ja turvasuojaustoimintaa. Turvallisuusalan elinkeinolupa on mahdollista myöntää sekä luonnolliselle että oikeushenkilölle. Jälkimmäiseltä edellytetään sitä, että luvanhaltija kykenee varallisuutensa puolesta huolehtimaan toiminnasta hyvin sen hallintoelimiin kuuluvat henkilöt ja toimitusjohtaja sekä avoimessa yhtiössä yhtiömiehet ja kommandiittiyhtiössä vastuunalaiset yhtiömiehet ovat vähintään 18-vuotiaita, ovat rehellisiä, luotettavia ja henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan sopivia, eivätkä ole konkurssissa eikä heidän toimintakelpoisuuttaan ole rajoitettu. Voimassa olevia turvallisuusalan elinkeinolupia on (5.1.2023) liki tuhat.

Edellisestä voidaan havaita, että virallisvalvonta ei kohdennu toiminnanharjoittajien epäterveeseen toimintakulttuuriin ja eettisiin toimiin. Valvonta ei siis ole ennaltaestävää vaan reagoivaa. Myöskään sääntely ei erityisesti tähän kannusta, sillä nykylainsäädännössä yksityisen turvallisuusalan ylilyönnit ja rikollinen toiminta katsotaan tehdyn yksittäisten henkilöiden omana toimintana.

Yhteisösakon soveltamisalan laajennus ohjaisi toimintaa

Oikeushenkilön rangaistusvastuusta on ensimmäisen kerran säädetty rikoslaissa (1889) vuonna 1995, jonka jälkeen siihen on tehty useita soveltamisalan laajennuksia. Alun perin yhteisösakon piiriin kuului 16 rikosnimikettä, mutta rangaistusvastuu on laajentunut kattaen jo 140 rikosnimikettä. Yhteisösakon tuomitsemiseksi vaaditaan, että oikeushenkilön toiminnassa on tehty konkreettinen rikos. Tuomitsemisen edellytyksenä on, että laissa nimenomaista mainintaa siitä, että yhteisösakosta säädettyjä sääntöjä sovelletaan tähän rikokseen.

Rikoslain 9 luvun (743/1995) mukaan oikeushenkilö tuomitaan yhteisösakkoon, jos sen lakisääteiseen toimielimeen tai muuhun johtoon kuuluva taikka oikeushenkilössä tosiasiallista päätösvaltaa käyttävä on ollut osallinen rikokseen tai sallinut rikoksen tekemisen taikka jos sen toiminnassa ei ole noudatettu vaadittavaa huolellisuutta ja varovaisuutta rikoksen ehkäisemiseksi. Yhteisösakkoon tuomitaan, vaikkei rikoksentekijää saada selville tai muusta syystä tuomita rangaistukseen. Yhteisösakkoon ei kuitenkaan tuomita sellaisen asianomistajarikoksen johdosta, jota asianomistaja ei ilmoita syytteeseen pantavaksi, ellei erittäin tärkeä yleinen etu vaadi syytteen nostamista (2 §). Rikos katsotaan oikeushenkilön toiminnassa tehdyksi, jos sen tekijä on toiminut oikeushenkilön puolesta tai hyväksi ja hän kuuluu oikeushenkilön johtoon tai on virka- tai työsuhteessa oikeushenkilöön taikka on toiminut oikeushenkilön edustajalta saamansa toimeksiannon perusteella (3 §). Yhteisösakko tuomitaan määräeuroin. Alin yhteisösakon rahamäärä on 850 ja ylin 850 000 euroa (5 §).

Sääntely on pakottavaa sillä oikeushenkilö, jonka toiminnassa on tapahtunut sen puolesta tai hyväksi rikos, on virallisen syyttäjän vaatimuksesta tuomittava rikoksen johdosta yhteisösakkoon. Vastuun edellytykset on kuitenkin laadittu tiukoiksi. Oikeushenkilön rangaistusvastuun vastuurakenne muodostuu rikosedellytyksestä (RL 9:1–2) ja moite-edellytyksestä (RL 9:2). Vastuu edellyttää sitä, että 1) oikeushenkilön toiminnassa on tehty rikos, 2) luonnollisen henkilön rikokseen syyllistyminen voidaan kytkeä tiettyyn oikeushenkilön rangaistusvastuun perusteeseen, 3) rikoksentekijän ja oikeushenkilön välillä vallitsee tietynlainen suhde ja 4) rikos katsotaan tehdyksi oikeushenkilön puolesta tai hyväksi (Tapani 2020).

Arvioitaessa yhteisösakon soveltamisalaa yksityisen turvallisuusalan yritysten osalta muodostuu kohta 4 ongelmalliseksi, sillä yksityisen turvallisuusalan toiminnassa tehdyt rikokset soveltuvat vaikeasti puolesta tai hyväksi määrittelyyn. Voimankäytön liioittelu tai suoranaiset pahoinpitelyt eivät muodosta yritykselle taloudellista intressiä. Tästä seuraa, että mikäli yksikin vastuun edellytys jää täyttymättä, muiden edellytysten käsilläoloa ei tarvitse edes tutkia.

Oikeushenkilön rangaistusvastuun laajentamista voidaan perustella preventiivisillä eli käytännössä ohjaavilla perusteilla. Mikäli yksityisen turvallisuusalan yrityksen piirissä työskentelevät syyllistyvät rikokseen ja oikeushenkilö on mahdollista saattaa vastuuseen, anonyymi syyllisyys mukaan lukien, voidaan tämän olettaa vaikuttavan yrityksen tarpeisiin estää erilaisia väärinkäytöksiä yrityksen toiminnassa.

Yhteisösakon soveltamisalan laajentamisen lisäksi voisi ohjausmekanismia hakea hallinnollisten seuraamusmaksujen kautta. Hallinnollisia maksuja on liitetty erityisesti EU-peräiseen sääntelyyn. EU:n tietosuoja-asetuksen (EU 2016/679, yleinen tietosuoja-asetus) rikkomisesta määrätään pääsääntöisesti rikosoikeudellisen rangaistuksen sijasta seuraamusmaksu, joka voi olla suuruudeltaan jopa useita miljoonia tai kymmeniä miljoonia euroja (asetuksen 83 artikla). Vastaava sääntely koskee kilpailunrajoitusmaksua (kilpailulaki 948/2011). Jotta hallinnollisen seuraamusmaksun käyttöä turvallisuusalan toimijoille voisi vakavasti harkita, tarvitaan tutkittua tietoa yritysten omavalvonnasta, lupaharkinnasta- ja valvonnasta, työpaikkakoulutuksesta, toimintakulttuurista sekä vartioinnissa ja järjestyksenvalvonnassa tehtyjen lain rikkomisten kokonaismääristä. Yksityinen turvallisuusala on kuitenkin ilmiönä niin laaja, että sillä perusteella seuraamusmaksun käyttöönottoa ei kannata sulkea pois. Jos rikoksen tekijään yksilönä kohdistuvaa rangaistusuhkaa ei pidetä riittävänä alan terveen toiminnan takaamiseksi, alan toimijaan kohdistetun seuraamusmaksun säätäminen voisi olla perusteltua.

Henri Rikander 
OTT, poliisioikeuden dosentti

Matti Tolvanen
OTT, professori, Itä-Suomen yliopisto
 

Vierashuonekirjoitukset eivät ole Edilex-toimituksen kannanottoja asioihin.

Lue myös

• Poliisi: Poliisi valvoo yksityisen turvallisuusalan toimintaa – myös yritysten omavalvonta tärkeää (Edilex-uutiset 10.1.2023)
• Vierashuoneessa asianajaja Klaus Nyblin: Tapaus Avarn Security herättelee rajulla tavalla tehokkaiden sisäisten ilmoituskanavien välttämättömyyteen (3.1.2023)
• Järjestyksenvalvoja (Edilex-aineistoa)

---

Kirjoita Edilexiin

• Mikäli Sinulla on ajankohtainen juridinen aihe josta haluaisit kirjoittaa vaikkapa lyhyen kolumnin Vierashuoneeseen, ota yhteyttä Edilex-toimitukseen.
  Lue lisää...