Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi jakaa vapaasti. Muistathan mainita lähteen edilex.fi.
Uutinen kuuluu aihealueisiin Työ- ja sosiaalioikeus, Rikos- ja prosessioikeus

4.1.2023 11.55 Vierashuoneessa ylitarkastaja Sampo Pelkonen: Työnantajan edustajien velvollisuutena on huolehtia väkivallan uhan ehkäisemisestä käytännön työtilanteissa

Vierashuoneessa ylitarkastaja Sampo Pelkonen: Työnantajan edustajien velvollisuutena on huolehtia väkivallan uhan ehkäisemisestä käytännön työtilanteissa

Työnantajalle säädetystä väkivallan uhan torjuntavelvollisuudesta on saatu parin viime vuoden aikana kolme työturvallisuusrikostuomiota. Oikeuskäytäntö onkin näiden laiminlyöntien ehkäisemiseksi tarpeen, koska esimerkiksi kunnissa on sattunut monia vakavia väkivaltatapaturmia, eikä näitä laiminlyöntejä ole aiemmin tuomittu työturvallisuusrikoksena. Kerron tässä kirjoituksessa, mistä väkivallan torjuntaan liittyvistä laiminlyönneistä näissä tuomioissa on tuomittu ja mitä niistä voidaan oppia työnantajan velvollisuuksista huolehtimiseksi.

Totean aluksi, että olen tehnyt työturvallisuuslakia valvovan viranomaisen eli aluehallintoviraston virkamiehenä viime vuosina kaksi työpaikkojen väkivallan uhkaan liittyvää havaintoa. Ensinnäkin monilla isoillakin työpaikoilla, esimerkiksi kuntien sairaaloissa ja kouluissa, on laadittu usein paljonkin väkivallan torjumiseen liittyviä asiakirjoja, kuten väkivallan vaarojen arviointeja ja työntekijöille annettuja ohjeistuksia. Niistä huolimatta konkreettiset toimenpiteet väkivallan uhan ennalta ehkäisemiseksi ovat käytännön työtilanteissa jääneet usein puutteellisiksi. Jos työntekijöiden suojelemiseksi tarvittavat käytännön toimenpiteet jäävät toteuttamatta, asiakirjat eivät auta ja laiminlyönnit voidaan tuomita työturvallisuusrikoksena. Työtilanteisiin liittyvän väkivallan uhan estämiseksi tehtävät konkreettiset töiden järjestelyt kuuluvat usein alinta työnjohtoa edustaville esihenkilöille. Siitä huolimatta niiden laiminlyönnistä voivat joutua vastuuseen myös ylemmät esihenkilöt, koska heillä on aina velvollisuus valvoa, että heidän alaisensa esihenkilöt huolehtivat heille kuuluvista työsuojeluun liittyvistä tehtävistä. Tällaisen valvonnan laiminlyönti on säädetty rangaistavaksi työturvallisuusrikoksena rikoslain 47 luvun 1 §:ssä.

Toinen havaintoni on, että joidenkin kuntatyönantajien työpaikoilla tapahtuneisiin väkivaltatilanteisiin on liittynyt sellainen toiminta, että oppilaita tai potilaita on siirretty vääriin yksiköihin, jotta heidät on saatu rahan säästämiseksi pois omasta koulusta tai sairaalasta. Väärissä paikoissa olevien henkilöiden aiheuttamaa väkivallan uhkaa voi olla vaikea hallita, ja siitä voi olla seurauksena laiminlyönnin rankaiseminen työturvallisuusrikoksena. Joissakin näistä tilanteista saattaisi olla kysymys myös työsuojelun taloudellisten edellytysten laiminlyönnistä, joka on työturvallisuusrikosta koskevassa rikoslain 47 luvun 1 §:ssä säädetty rangaistavaksi omana tekomuotonaan.     

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirille tuomio sairaalan ulkopuolisiin työntekijöihin kohdistuneen väkivallan uhan torjunnasta

Ensimmäinen kolmesta työturvallisuusrikostuomiosta koskee Kuopion psykiatrian sairaalaa. Tässä tuomiossa käräjäoikeus tuomitsi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirille yhteisösakon, koska sairaalan esihenkilöt olivat laiminlyöneet huolehtia psykiatrian osastolla työssä käyneiden ulkopuolisten työntekijöiden väkivallan uhan ehkäisystä. Hovioikeus piti tuomion voimassa (Itä-Suomen hovioikeuden tuomio 9.9.2021, R 20/534, tuomio on lainvoimainen).

Sairaalan psykiatrian osastolla sattui maaliskuussa 2017 työtapaturma, kun osastolla hoidettavana ollut potilas hyökkäsi osastolla siivoamassa olleen laitoshuoltajan kimppuun ja löi tätä päähän. Laitoshuoltaja oli ulkopuolisen työnantajan Servican työntekijä.

Hovioikeus katsoi kuten käräjäoikeuskin, että sairaanhoitopiirin psykiatrian osastolla ei ollut toteutettu riittäviä järjestelyjä, joilla potilaiden aiheuttama väkivalta sairaalassa työssä käyville ulkopuolisille työntekijöille olisi estetty. Sairaanhoitopiirin velvollisuutena olisi ollut huolehtia, että osastolla käyville ulkopuolisille työntekijöille annetaan riittävät tiedot ja ohjeet osaston potilaiden aiheuttaman väkivallan uhasta ja sen välttämisestä. Sairaalan esimiesten olisi pitänyt myös järjestää ulkopuolisten työntekijöiden kulunvalvonta niin, etteivät väkivaltaisesti käyttäytyvät potilaat liiku vapaasti heidän lähettyvillään. Sairaalan edustajien velvollisuutena olisi myös ollut varmistua, että osastolla työskentelevät työntekijät saavat jatkuvasti ja riittävän usein toistuvasti väkivaltaan liittyvää opetusta ja ohjausta.

Rautavaaran kunnalle tuomio väkivallan ehkäisyyn liittyvien taloudellisten ja organisatoristen edellytysten järjestämisen laiminlyönnistä

Toisessa työturvallisuusrikostuomiossa Rautavaaran kunnalle tuomittiin yhteisösakko, koska kunnassa oli laiminlyöty kunnan kotihoitoon liittyvät työsuojelun taloudelliset ja organisatoriset edellytykset (Pohjois-Savon käräjäoikeus 26.11.2020, R 20/601, tuomio on lainvoimainen). Kunnan toiminnassa oli laiminlyöty huolehtia siitä, että kunnan sosiaalipalvelujen esihenkilöiden, perusturvajohtajan ja hänen alaistensa esihenkilöiden työsuojeluun liittyvät tehtävät ja vastuut on määritelty riittävän tarkasti. Kunnan johto oli myös laiminlyönyt huolehtia, että esihenkilöille annetaan työsuojeluun liittyvien tehtävien hoitamista varten riittävä opastus ja ohjaus. Samoin kunnassa oli laiminlyöty huolehtia siitä, että esihenkilöiden työturvallisuuteen liittyvien tehtävien valvonta ja siihen liittyvät toimintatavat on järjestetty niin, että kotihoidon työntekijöiden työhön liittyvät väkivallan uhkatilanteet tulevat työnantajan edustajien tietoon ja nämä työt järjestetään siten, että näihin töihin liittyvä väkivallan uhka ja väkivaltatilanteet estetään.

Käräjäoikeuden tuomion mukaan edellä kerrotut laiminlyönnit olivat mahdollistaneet sen, että esihenkilöt eivät ryhtyneet riittäviin toimenpiteisiin kotihoidon työntekijöiden tekemään työhön liittyvän väkivallan uhan poistamiseksi. Tällaisia toimenpiteitä olisivat olleet työntekijöille annettava riittävä opetus ja ohjaus väkivaltaa ja sen uhkaa sisältävissä tilanteissa toimimiseen sekä tällaisen koulutuksen ja ohjauksen ajan tasalla pitäminen. Tällaisia lain vaatimia toimenpiteitä olisivat olleet myös huolehtiminen siitä, että väkivallan uhkaa sisältäneisiin työtilanteisiin menee vähintään kaksi työntekijää ja että näissä työtehtävissä on sellaiset työntekijät, joilla on väkivaltaisesti käyttäytyvän asiakkaan hallitsemiseen fyysiset ja muut henkilökohtaiset edellytykset.

Tuomiossa todettiin, että työnantaja ei ollut edellä kerrottujen laiminlyöntien seurauksena ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin, jotta pitkään väkivaltaiseksi tiedetty kotihoidon asiakas ei aiheuta väkivallan vaaraa. Tämän seurauksena asiakasta hoitamassa ollut työntekijä oli joutunut väkivallan kohteeksi.      

Varkauden kaupungille ja sairaalan esihenkilöille tuomio riittämättömästä reagoinnista työntekijöiden väkivallan uhasta tekemiin ilmoituksiin

Viimeisin tuomio koskee Varkauden kaupungin sairaalaa (Pohjois-Savon käräjäoikeus 2.12.2022, R 21/2359, tuomio on lainvoimainen). Sairaalan sisätautikirurgian osastolla sattui lokakuussa 2019 tapaturma, kun hoidettavana ollut potilas oli yllättäen kuristanut kurkusta häntä hoitamaan mennyttä sairaanhoitajaa. Tilanteessa oli paikalla kolme sairaanhoitajaa, mutta potilas oli isokokoinen ja vahva ja oli saanut jatkettua kuristamista niin kauan, että sairaanhoitaja menetti tajuntansa. Hänelle aiheutui fyysisiä ja psyykkisiä vammoja, joiden vuoksi hän joutui olemaan pitkään pois töistä.   

Työpaikalla oli käytössä niin sanottu Haipro-järjestelmä, jolla työntekijät olivat ilmoittaneet työnantajalle potilaiden uhkaavasta käytöksestä. Esihenkilöt eivät kuitenkaan olleet riittävästi reagoineet työntekijöiden aikaisemmin tekemiin ilmoituksiin. Esihenkilöt eivät toteuttaneet sellaisia turvallisuusjärjestelyjä, että potilaat eivät aiheuta väkivallan vaaraa. Työntekijät olivat ilmoittaneet useamman kerran myös työntekijään nyt käsiksi käyneen potilaan aikaisemmasta aggressiivisesta ja väkivaltaisesta käytöksestä, minkä vuoksi esihenkilöillä olisi ollut erityinen velvollisuus huolehtia väkivallan uhan poistamisesta. Käräjäoikeus tuomitsi sairaalan palvelualuepäällikön ja osastonhoitajan työturvallisuusrikoksesta, koska he eivät olleet huolehtineet siitä, että tapaturmaan johtaneessa tilanteessa on riittävä määrä sellaisia työntekijöitä, joilla on väkivaltaisesti käyttäytyvän henkilön hallitsemiseen riittävät fyysiset ja muut henkilökohtaiset edellytykset tai niiden puuttuessa erilliset turvamiehet.

Palvelualuepäällikkö ja osastonhoitaja tuomittiin työturvallisuusrikoksesta myös siksi, että he olivat laiminlyöneet huolehtia, että osaston työntekijöille annetaan jatkuvasti ja riittävän usein toistuvasti väkivaltaan liittyvää koulutusta. Lisäksi he olivat laiminlyöneet huolehtia, että hoitajilla ja muilla työntekijöillä on normaalin hälytysjärjestelmän lisäksi kunkin työntekijän henkilökohtaisesti ulottuvilla oleva mahdollisuus avun hälyttämiseen. Esihenkilöille annetun tuomion lisäksi käräjäoikeus tuomitsi Varkauden kaupungin yhteisösakkoon sen toiminnassa tapahtuneesta työturvallisuusrikoksesta.

Mitä näistä tuomioista voi oppia?

Yhteistä näille tuomioille on se, että kaikissa työturvallisuusrikostuomion saaneissa kunnissa oli työnantajan velvollisuuksien täyttämiseksi arvioitu väkivallan vaarat ja laadittu niiden poistamiseksi ohjeita. Näistä tuomioista voidaankin oppia, että esihenkilöiltä ei riitä, että he seuraavat väkivaltaan liittyviä tilanteita ja kirjaavat niiden ehkäisemiseksi tarvittavat toimenpiteet erilaisiin järjestelmiin ja asiakirjoihin. Esihenkilöillä on velvollisuus huolehtia myös siitä, että eri työtilanteissa toteutetaan konkreettiset toimenpiteet, joilla työntekijöihin kohdistuva väkivallan vaara estetään. Jos yksittäisten työtilanteiden väkivallan uhan poistamisesta ei huolehdita, ovat seurantajärjestelmät ja ohjeistukset turhia.

Esihenkilöillä on velvollisuus huolehtia siitä, että kussakin työtilanteessa toteutetaan töiden ja työolojen järjestelyt niin, että työntekijöihin kohdistuvat vaaratilanteet ehkäistään ennalta. Riittävää ei siis ole esimerkiksi se, että työntekijöille annettuihin ohjeisiin on kirjattu, että työntekijöillä on mahdollisuus soittaa väkivallan uhkatilanteessa vartija. Tällainen ohjeistus ei riitä, koska vastuu vartijan järjestämiseen jää tällöin työntekijöille tilanteissa, joissa väkivallan uhka on jo toteutumassa. Työnantajan edustajat eivät voi siirtää erilaisissa käytännön työtilanteissa tarvittavien ratkaisujen tekemistä työntekijöiden toteutettavaksi, vaan esihenkilöiden velvollisuutena on tarvittavilla järjestelyillä ehkäistä ennalta työntekijöille aiheutuvien vaaratilanteiden syntyminen.

Tuomioissa tulee esille erityisesti seuraavien velvollisuuksien laiminlyönti:

  1. Esihenkilöiden työsuojeluun liittyvien tehtävien määrittely ja heille näihin tehtäviin annettava opastus ja ohjaus työturvallisuuslain 16 §:n mukaisesti sekä esihenkilöille annettujen työsuojelutehtävien toteutumisen valvonta
  2. Käytännön työtilanteisiin liittyvistä turvallisuusjärjestelyistä huolehtiminen, kuten siitä, että työtilanteissa on riittävä määrä sellaisia työntekijöitä, joilla on väkivaltaisesti käyttäytyvän ihmisen hallitsemiseen fyysiset tai muut ominaisuudet tai niiden puuttuessa erilliset turvahenkilöt työturvallisuuslain 27 §:n 1 momentissa säädetyn työn järjestämisvelvollisuuden mukaisesti
  3. Työntekijöille annetun opetuksen ja ohjauksen ajan tasalla pitäminen niin, että työntekijät saavat jatkuvasti ja riittävän usein toistuvasti väkivaltaan liittyvää koulutusta. Tämän velvollisuuden voi toteuttaa esimerkiksi niin, että työntekijöille annetaan väkivaltakoulutusta esimerkiksi kerran tai kaksi vuodessa ja sen lisäksi esimerkiksi kuukausittain lyhempiä kertauskoulutuksia, jotka sisältävät paitsi teoriaopetusta, erityisesti käytännön tilanteisiin liittyvää ohjausta. Kun työntekijälle on kehittynyt kyky toimia oikein käytännössä eteen tulevissa yllättävissä tilanteissa, voidaan opetuksen ja ohjauksen todeta olevan työturvallisuuslain 14 §:n edellytetyn mukaisesti riittävää.

Työturvallisuusrikosten ehkäisemisen lähtökohtana on esihenkilöiden työsuojeluun liittyvien tehtävien riittävän tarkka määrittely ja näiden tehtävien noudattamisen valvota. Työnantajalla on velvollisuus ehkäistä väkivallan uhka ensisijaisesti yleisesti vaikuttavilla keinoilla eli järjestämällä työt ja työympäristö mahdollisimman turvalliseksi. Väkivallan uhkaa ei kuitenkaan yleensä pysty kokonaan poistamaan töiden ja työympäristön järjestelyillä, minkä vuoksi työnantajalla on velvollisuus huolehtia siitä, että työntekijöille annetaan väkivallan torjumiseen liittyvää opastusta ja ohjausta ja että sitä kerrataan säännöllisin väliajoin.

Sampo Pelkonen
Ylitarkastaja
Itä-Suomen aluehallintovirasto
Työsuojelun vastuualue
Mikkeli

Toimittaja: Jani Surakka, Edilex-toimitus (jani.surakka@edita.fi)

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.