Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi jakaa vapaasti. Muistathan mainita lähteen edilex.fi.

22.12.2022 10.40 Oikeus 4/2022 -lehti on julkaistu Edilexissä

Oikeus 4/2022 -lehti on julkaistu Edilexissä

Lehden aiheet ovat valtiosääntöikeudellinen asiantuntijuus perustuslakivaliokunnassa, kognitiivisen toimintakyvyn heikentyminen työelämässä,  ympäristöoikeuden alan asetuksista muodostetun aineiston analysointi, sekä tavoitetahallisuus ja pelottelutarkoitus vainoamisrikoksessa.

Oikeus 4/2022

Sisällys

Dahlberg, Maija: Valtiosääntöoikeudellinen asiantuntijuus perustuslakivaliokunnassa, Referee-artikkeli

Tiivistelmä

Suomalainen perustuslainmukaisuuden valvonta nojaa vahvasti perustuslakivaliokunnan asiantuntijainstituutioon. Valtiosääntöoikeudellisen käytännön myötä on vahvistunut periaate, että valiokunnan lausuntokäytäntö seuraa asiantuntijoiden näkemyksiä – varsinkin jos asiantuntijat ovat kannoissaan yksimielisiä. Kuitenkaan perustuslakivaliokunnan asiantuntijainstituutioon ei ole kohdistunut tutkimusta, vaikka oikeuskirjallisuudessa on nostettu esiin tutkimuksellinen tarve analysoida esimerkiksi asiantuntijamenettelyn läpinäkyvyyttä ja asiantuntijavalintoja. Artikkelissa pyritään vastaamaan seuraaviin tutkimuskysymyksiin: (1) miten perustuslakiasiantuntijuus ymmärretään ja millaista asiantuntijaa perustuslakivaliokunnassa arvostetaan; (2) mitkä ovat asiantuntijoiden tehtävät ja asema perustuslakivaliokunnassa; (3) miten perustuslakivaliokunnan hyödyntämän asiantuntijatiedon puolueettomuus, luotettavuus ja laatu huomioidaan valiokunnassa; (4) mitä haasteita asiantuntijatiedon puolueettomuuteen, luotettavuuteen ja laatuun liittyy. Lopuksi artikkelissa hahmotellaan, miten perustuslakivaliokunnan asiantuntijainstituutiota voisi kehittää.

Issakainen, Mervi – Moisio, Maija – Ylhäinen, Marjo – Rissanen, Sari – Mäki-Petäjä-Leinonen, Anna: Kognitiivisen toimintakyvyn heikentyminen työelämässä: työkykyä tukevat keinot ja käytännöt työpaikalla, Referee-artikkeli

Tiivistelmä

Työikäisen kognitiivinen toimintakyky voi heikentyä eri syistä, muun muassa muistisairauden vuoksi. On odotettavissa, että kognitiivisen toimintakyvyn haasteet tulevat lisääntymään myös työsuhteissa eläkeiän noustessa. Erilaisilla kognitiivisen toimintakyvyn ylläpitämistä ja työn sopeuttamista edistävillä toimilla tulee olemaan jatkuvasti suurempaa merkitystä sekä työntekijän työuran jatkuvuuden että työvoiman riittävyyden turvaamisen kannalta. Artikkelissa kuvataan ennakoivan työhyvinvoinnin näkökulmaan tukeutuvan empiirisen oikeustutkimuksen tuloksia. Tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa erilaisia keinoja ja käytäntöjä, joiden avulla kognitiiviselta toimintakyvyltään heikentyneen ihmisen työkykyä voidaan tukea työpaikalla. Empiirinen aineisto koostuu 10 lievään kognitiiviseen heikentymään tai muistisairauteen sairastuneen työikäisen haastatteluista, sekä 17 Muistiliiton asiantuntijan avoimista kyselyvastauksista. Mahdollisia työkyvyn tukemisen keinoja olivat esimerkiksi työtehtävien järjestelyt, työympäristön muutokset ja työaikajärjestelyt. Järjestelyjä edistävissä käytännöissä korostuivat muutosten oikea-aikaisuus, koko työyhteisön valmiudet, työn säilyttäminen mielekkäänä, eri toimijoiden välinen yhteistyö mahdollisia järjestelyjä suunnitellessa ja erityisesti työntekijän omien vaikutusmahdollisuuksien ylläpitämisen tärkeys hänen työtään koskevia päätöksiä tehtäessä. Tutkimus osoittaa, että järjestelyjen mahdollisuuksia, ajankohtia ja keinoja on arvioitava yksilöllisistä tilanteista ja tarpeista käsin.

Tuominen, Risto: Sääntelytarkkuus asetuksissa – ympäristöoikeuden alan asetuksista muodostetun aineiston analysointi, Referee-artikkeli

Tiivistelmä

Artikkelissa tutkitaan asetusten sääntelytarkkuutta analysoimalla laadullisesti sadasta ympäristöoikeuden asetuksesta muodostettua tutkimusaineistoa. Tutkimuskysymyksenä on, miten eri tavoilla sääntelytarkkuus näyttäytyy asetusten säännöksissä. Sääntelytarkkuudella tarkoitetaan sääntelyn tarkkarajaisuuden mitoittamista. Tutkimusaineiston laadullisessa analysoinnissa hyödynnetään sääntelytarkkuuden kansainvälisestä teoriakirjallisuudesta tulevaa käsitteistöä. Keskeisenä jakona on oikeusnormien tunnistaminen joko tarkkarajaisiksi säännöiksi (rules) tai joustaviksi standardeiksi (standards). Eri oikeusnormien sääntelytarkkuutta on mahdollista mitata asteikollisesti luokittelemalla niitä selkeisiin sääntöihin, poikkeuksia sisältäviin sääntöihin, harkintaa voimakkaasti rajoittaviin standardeihin sekä selkeisiin standardeihin. Tutkimuksen keskeisenä johtopäätöksenä on, että asetuksiin sisältyy merkittävästi selkeiden sääntöjen ohella harkintaa voimakkaasti rajoittavia standardeja. Tutkimuksessa osoitetaan, miten asetukset tarkentavat sääntelyä edettäessä lakitasolta asetustasolle. Asetuksissa voi kuitenkin säilyä samalla tietynlainen joustavuus, jonka avulla sääntelyn kohteet voivat käyttää omaa harkintaa sääntelyn asettamien velvoitteiden toteuttamisessa.

Karkkulainen, Jussi: Tavoitetahallisuus ja pelottelutarkoitus vainoamisrikoksessa, Referee-artikkeli

Tiivistelmä

Artikkelissa tutkitaan, miten tahallisuutta tulee arvioida ja miten tahallisuus voidaan näyttää toteen tilanteessa, jossa vainoaja tahtoo vainoamistekojen olevan uhrin tahdon vastaisia tai pelkoa aiheuttavia. Vainoamiskäyttäytymisen taustalla on erilaisia motiiveja ja päämääriä. Toisin kuin rikosoikeudellisessa tutkimuksessa on perinteisesti arvioitu, artikkelissa katsotaan myös tekohetkellä vallitsevan olosuhteen – teon vastentahtoisuuden – voivan olla tekijän tavoitteena. Kun tekijä tahtoo jonkin olosuhteen olevan olemassa tekohetkellä, tahallisuutta tulee arvioida tavoitetahallisuutena. Pelottelutarkoituksessa on puolestaan kyse tarkoitustahallisuudesta, josta säädetään rikoslain 3 luvun 6 §:ssä. Artikkelissa havainnollistetaan tarkasteltavia tahallisuuden kohteita junanvaunumallilla ja tahdonvoimavektoreilla. Artikkelissa tarkastellaan myös, ilmeneekö käräjäoikeuksissa käsitellyistä vainoamistapauksista seikkoja, joista rikoksentekijän tavoitetahallisuus tai pelottelutarkoitus voitaisiin tunnistaa.

Oikeus-lehdessä on tieteellisiä artikkeleita, kirja-arvioita ja katsauksia oikeuden alan tapahtumista. Lehteä julkaisevat Oikeuspoliittinen yhdistys Demla ry ja Oikeus- ja yhteiskuntatieteellinen yhdistys ry (OYY). Edilexissä Oikeus-lehti on numerosta 3/2000 alkaen. Uudet numerot ilmestyvät Edilexissä samaan aikaan lehden paperiversion kanssa. 

Tule kirjailijaksi tai kouluttajaksi Edita Lakitietoon tai kirjoita Edilexiin
Lue lisää

29.11.2022 järjestetyn Edilex-käyttökoulutuksen tallenne

Toimittaja: Jukka Savolainen, Edilex-toimitus (jukka.savolainen@edita.fi)

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.