Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi jakaa vapaasti. Muistathan mainita lähteen edilex.fi.
Uutinen kuuluu aihealueisiin Yritystoiminta, Rikos- ja prosessioikeus

12.12.2022 16.44 OTT Eelis Paukku: Miten maksukyvyttömyydestä johtuva kirjanpitovelvollisuuden laiminlyönti näyttäytyy tekorikosoikeuden ja syyllisyysperiaatteen näkökulmasta?

OTT Eelis Paukku: Miten maksukyvyttömyydestä johtuva kirjanpitovelvollisuuden laiminlyönti näyttäytyy tekorikosoikeuden ja syyllisyysperiaatteen näkökulmasta?

Suomessa rikosoikeudellisen järjestelmän pohjana on tekosrikosoikeudellinen ajattelu, jossa teko erotetaan kontekstistaan ja tekijästään ilman, että tekijän syyllisyyteen vaikuttaisivat hänen elämäntapansa tai valintansa. Tekorikosoikeuden käsite on kuitenkin rikoslain kokonaisuudistuksen jälkeen pitkälti kadonnut lain esitöistä ja oikeuskirjallisuudesta. Yleistynyt on käsite "tekorikos", joka viittaa rikostunnusmerkistöön, jossa tunnusmerkistön täyttymiseen ei edellytetä teosta erillistä seurausta tai vaikutusta. Tekorikosoikeudellisen arvioinnin lähtökohtana on konkreettinen teko tai laiminlyönti, mutta ei sellaisia tekoja, joihin tekijällä ei ole kontrollikykyä. Tekorikosoikeuteen liittyy kiinteästi syyllisyysperiaate, koska tekorikosoikeuden määritelmässä rangaistusvastuun synnyttävät teko ja siitä ilmenevä syyllisyys.

Eelis Paukun (OTT, KTM, DI, vieraileva tutkija, Lapin yliopisto) kirjoittamassa Edilex-sarjan artikkelissa (2022/45) Maksukyvyttömyydestä johtuva kirjanpitovelvollisuuden laiminlyönti tekorikosoikeuden ja syyllisyysperiaatteen näkökulmasta? otetaan kantaa tekorikosoikeuden näkökulmasta sellaisiin kirjanpitorikoksiin, joissa kirjanpitoa ei ole tehty nimenomaan maksukyvyttömyyden vuoksi. Tekorikosoikeuden ja syyllisyysperiaatteen lisäksi aihetta tarkastellaan myös kirjanpitorikosten suojeluintressien näkökulmasta. Päämääränä on selvittää, onko maksukyvyttömyyden vuoksi tekemättä jääneestä kirjanpidosta perusteltua rangaista.

Kirjanpitorikoksen tunnusmerkistö on rikoslain 30:9:ssä ja vastaavasti tuottamuksellisen kirjanpitorikoksen taas rikoslain 30:10:ssä. Käytännössä kirjanpitorikosta arvioidaan aina tahallisuuden näkökulmasta. Kirjanpitorikoksen linkittämistä hyvään kirjanpitotapaan on pidetty ongelmallisena laillisuusperiaatteen näkökulmasta, mutta tähän lähestymistapaan on käytännössä päädytty kirjanpitorikoksen arvioinnissa. Hyvän kirjanpitotavan linkki kriminalisointiin on kuitenkin epäsuora, ja ensisijaisesti huomioidaan rikoslain mukainen tunnusmerkistö. Kirjanpitorikoksen on myös todettu edellyttävän tekijän tietoisuutta tunnusmerkistön täyttymisestä, mikä on tavanomainen tahallisuusarvioinnin mukainen vaatimus.

Artikkeliin on tuotu empiriaa käymällä läpi 1727 tuomiota kirjanpitorikoksesta ja törkeästä kirjanpitorikoksesta. Näillä on pyritty vahvistamaan se seikka, että kirjanpitorikoksista annetaan tuomioita silloinkin, kun kirjanpidon tekemättä jättäminen johtuu siitä, ettei tilitoimiston laskuja saada maksettua. Tuomiot ovat käräjäoikeuksista vuosilta 2015–2021. Yhdessäkään tuomiossa pelkkä maksukyvyttömyys ei riittänyt syytteen hylkäämisen perusteeksi. Poikkeuksia olivat sellaiset tapaukset, joissa maksukyvyttömyydestä aiheutui kirjanpitovelvolliselle ennakoimaton seuraamus, joka esti kirjanpidon tekemisen.

Artikkelissa päädytään tiivistettynä siihen johtopäätökseen, että maksukyvyttömyyden vuoksi tekemättä jääneestä kirjanpidosta on perusteltua rangaista. Suojeluintressit ja näyttövaikeudet puoltavat voimakkaasti nykyistä oikeustilaa. Kuitenkin rikosoikeuden perusperiaatteiden eli tekorikosoikeuden ja syyllisyysperiaatteen näkökulmasta kysymys on haastavampi.

Lue koko artikkeli Edilexin Lakikirjastossa:

Toimittaja: Maria Lyhykäinen, Edilex-toimitus (maria.lyhykainen@edita.fi)

Lähteet: Kuva: Shutterstock

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.