19.10.2022 16.41 Mitä seikkoja vankia koskevassa lupaharkinnassa ja päätöksenteossa tulee huomioida? Tätä käsitellään Edilex-sarjan uudessa artikkelissa

Vankia koskevalla lupaharkinnalla on merkittävä rooli vankilaturvallisuudessa, vankeusaikaisessa rikollisuudessa sekä yleisemmin hallinnollisessa rikosten torjunnassa. Lupaharkinta saattaa aiheuttaa keskustelua myös sellaisissa tilanteissa, kun vanki jää palaamatta poistumisluvalta, karkaa avolaitoksesta tai tekee rikoksen näiden aikana. Tästä huolimatta luvilla on merkittävä vaikutus niin vankeusaikaan kuin siihen, millaiset valmiudet vangilla on rikoksettomaan elämään vapautumisen jälkeen. Kielteiset lupapäätökset saattavat turhauttaa vankia ja aiheuttaa kanteluita: esimerkiksi poistumisluvat ovat yksi vankien keskeisimmistä kantelunaiheista eduskunnan oikeusasiamiehelle.
Jesse Vainion (väitöskirjatutkija, Vaasan yliopisto) kirjoittamassa Edilex-sarjan (2022/39) artikkelissa Vankia koskeva lupaharkinta ja päätöksenteko tarkastellaan valvomatonta tapaamista, poistumislupaa rangaistusajan pituuden perusteella sekä avolaitokseen siirtämistä koskevaa lupaharkintaa ja siihen liittyvää päätöksentekoprosessia. Näkökulma artikkelissa painottuu turvallisuusseikkojen huomioon ottamiseen. Tarkoituksena onkin selvittää, mitä seikkoja lupaharkinnassa ja sitä koskevassa päätöksentekoprosessissa tulee huomioida, sekä miten turvallisuusseikat tulee ottaa huomioon lupaharkinnassa.
Vangeilla on vain harvoja ehdottomia, lailla säädettyjä oikeuksia. Koska erilaisten lupien merkitys vankien uudelleensosiaalistamisen kannalta on kuitenkin keskeinen, haluttiin vankeuslain (767/2005, VL) yhteydessä kaventaa eri lupien harkinnanvaraisuutta ja täsmentää myöntämis- ja epäämiskriteereitä. Vankia koskevaa lupaharkintaa ohjaavat VL 1 luvun 2 §:ssä säädetyt vankeuden täytäntöönpanon tavoitteet. Tavoitteena on ensinnäkin lisätä vangin valmiuksia rikoksettomaan elämäntapaan edistämällä vangin elämänhallintaa ja sijoittumista yhteiskuntaan. Muun muassa tässä on lupaharkinnalla oleellinen rooli. Tämän ohella täytäntöönpanon tavoitteena on estää rikosten tekeminen rangaistusaikana. Lisäksi lupaharkintaa ohjaavat vankeuden täytäntöönpanon sisällölle asetetut vaatimukset VL 1 luvun 3 §:n mukaisina.
Turvallisuusarviointi on myös keskeinen osa lupaharkintaa. Turvallisuusarvioinnin tärkeimpänä näkökohtana onkin yhteiskunnan ja yksittäisten kansalaisten suojelu, eli ennen kaikkea hengen ja terveyden suojaaminen. Turvallisuutta tulee aina harkita erityisen huolellisesti ja laajasti kaikkien saatavilla olevien tietojen perusteella. Vangin historian lisäksi vankilassa tehdyt havainnot vangin käyttäytymisestä ja toiminnasta voivat antaa tärkeitä tietoja turvallisuusarviointia varten. Vangin hyvää käytöstä vankilassa ei kuitenkaan tulisi painottaa liikaa. Arvioinnissa tulisi ottaa huomioon esimerkiksi rikollisen elämäntavan olemassaolo, seksuaalinen poikkeama, rikoksentekijän suhtautuminen rikoksen uhriin sekä ajattelutaitojen puutteet, kuten seurausten ennakoimattomuus.
Johtopäätöksinä artikkelissa todetaan, että päätöksentekoprosessissa huomioitavia seikkoja ei tule nähdä irrallisina ohjenuorina, vaan ne kytkeytyvät yhteen Rikosseuraamuslaitoksen toimivaltuuksien kanssa. Esimerkkinä voidaan mainita ratkaisevassa roolissa oleva riittävän selvityksen hankkiminen. Myös lupaharkintaa koskevien kanteluratkaisujen valossa voidaan todeta, että keskeiset ongelmakohdat ovat liittyneet kokonaisharkinnan puutteellisuuksiin. Kyse ei siis ole ollut harkintavallan ylittämisestä vaan siitä, ettei kaikkea saatavilla olevaa tietoa ole huomioitu riittävästi.
Lue koko artikkeli Edilexin Lakikirjastossa:
Toimittaja: Maria Lyhykäinen, Edilex-toimitus (maria.lyhykainen@edita.fi)
Lähteet: Kuva: Shutterstock