Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi jakaa vapaasti. Muistathan mainita lähteen edilex.fi.
Uutinen kuuluu aihealueisiin Yritystoiminta, Julkisoikeus

12.10.2022 11.48 Vierashuoneessa LL.B., tutkimusavustaja Sofia Sormunen: Digitalisoituva julkishallinto – käytettävyys keskiössä

Vierashuoneessa LL.B., tutkimusavustaja Sofia Sormunen: Digitalisoituva julkishallinto – käytettävyys keskiössä

Digitalisoituva julkishallinto voi tuomiensa hyötyjen lisäksi luoda uudenlaisia oikeudellisia ongelmia kansalaisille. Verrannollisesti katsoen fyysisen viraston ulko-oven tulee olla sellainen, josta kansalainen pääsee helposti sisälle sekä asiointitiski suunniteltu niin, että asiointi virkailijan kanssa on ongelmatonta, mikä kaikki tukee sitä, että kansalainen saa asiansa hoidetuksi. Tämän tulee päteä myös digitaalisessa ympäristössä.

Kun fyysinen asiointi julkishallinnon organisaation kanssa on vähenemässä, kanssakäyminen virkailijan kanssa on laajasti vaihtunut kanssakäymiseksi julkishallinnon tietojärjestelmän kanssa sen käyttöliittymän kautta. Oikeudelliselta kannalta tämä muutos on viimeksi huomioitu laissa digitaalisten palvelujen saavutettavuudesta (306/2019), joka ensisijaisesti koskee saavutettavuutta erityisryhmille. Yleisen käytettävyyden varmistaminen julkishallinnon organisaatioiden digitaalisessa ympäristössä on kuitenkin sekä julkishallinnon että jokaisen kansalaisen edun mukaista, eikä pelkisty vain erityisryhmiin.

Käyttöliittymällä, eli sillä mitä kansalainen näkee laitteensa ruudulla, sekä siihen vaikuttavalla koko digitaalisen järjestelmän muotoilulla (design) on valtava vaikutus kansalaisen oikeuksiin pääsylle. Käyttöliittymän muotoiluun taas vaikuttavat sektorikohtaisten relevanttien säännösten, suositusten ja kilpailutukseen liittyvien vaatimusten lisäksi koko digitaalisen kokonaisuuden tekninen rakenne aina mahdollisista legacy-järjestelmistä datanhallintaan, ja yksittäisten kehittäjien tietoteknisiin päätöksiin. Siksi on olennaista kartoittaa, miten digitaalisten asiointipalveluiden käytettävyys on jo huomioitu voimassa olevassa sääntelyssä sekä miten käytettävyys voitaisiin ottaa paremmin huomioon digitaalisen kokonaisjärjestelmän elämänkaaren aikana turvaten kansalaisten oikeuksiin pääsyn. 

Digitaalisen julkishallinnon oikeudellista sääntelyä ja valvontaa tarkastellessa nousee esiin se, että huomio on keskitetty oikeustieteellisestä näkökulmasta vahvasti hyvään hallintoon sekä yhdenvertaisuuteen. Digitalisoituvaa julkishallintoa on yksityiskohtaisesti säännelty niukasti. Tämä ei tarkoita, etteikö relevanttia sääntelyä lainkaan löytyisi, mutta tämänhetkinen yksityiskohtainen sääntely on pirstaloitunut sekä usein peräisin ajalta ennen nykyaikaista laajamittaista julkishallinnon digitalisaatiota. Käytettävyyden takaaminen sekä kansalaisen vuorovaikutus digitaalisen julkishallinnon kanssa ei ole ollut suoraan sääntelyn keskipiste, joten oikeusvalvojien päätökset nojaavat hyvään hallintoon sekä hallinnon palveluperiaatteisiin.

Teknologian normatiivisuus on ollut tutkimuksen kohteena jo pidempään. Tutkimus on näyttänyt muun muassa teknologian sisäistävän suunnittelijansa sekä kehittäjänsä arvoja ja ideologioita sekä teknologian luontaisen puolueellisuuden. Teknologia ei siis ole arvovapaata. Tämä perustuu siihen yksinkertaiseen havaintoon, että ne ovat ihmisten tekemiä ja ihmiset eivät ole vapaita puolueellisuudesta. Näin ollen emme voi sivuuttaa julkishallinnon digitaalisia asiointipalveluita vain yhtenä tapana täyttää lomake, vaan on tärkeä katsoa teknologian muotoilun vaikutuksia oikeuksien toteutumisen sekä oikeusturvan kannalta. Mahdolliset oikeusvaikutukset epäkäytännöllisestä tai epäselvästä digitaalisesta järjestelmästä voivat olla mittavia, kuten keväällä 2022 alkanut Helsingin kaupungin palkanmaksuhäiriön saama julkisuus osoittaa. Vaikka palkanmaksujärjestelmä ei ole julkishallinnon asiointiin liittyvä esimerkki, tämän häiriön aiheuttivat käyttöjärjestelmän uusimiseen sekä uuden käyttöjärjestelmän käyttämiseen liittyvät ongelmat.

Digitaalisten asiointipalveluiden muotoilun oikeusvaikutukset ovat jo päätyneet laillisuusvalvojien työpöydille. Apulaisoikeuskansleri langettavassa päätöksessään (OKV/2019/1/2017) katsoi TE-toimistojen verkkosivun uudistamisen jälkeen olleen vaikeakäyttöinen sekä ohjaus kansalaiselle asiansa hoitamiseen puutteellinen. Puutteellinen ohjaus sekä järjestelmän optimointi tietokonekäyttöön (toisin kuin mobiilikäyttöön) saattoi pahimmissa tapauksissa johtaa työttömyyskorvauksen katkeamiseen. Apulaisoikeuskansleri painotti julkishallinnon organisaation velvollisuutta tehdä järjestelmänsä mahdollisimman johdonmukaiseksi sekä helposti ymmärrettäväksi; käyttäjälähtöiseksi. Päätös osoittaa, kuinka digitalisoituvan julkishallinnon hyvään hallintoon sekä hallinnon palveluperiaatteeseen sisältyy keskeisesti käyttäjälähtöisyys. Tämä osaltaan näyttää, ettei käytettävyys ole yksinomaan erityisryhmien huomioimista, vaan kokonaisvaltaista teknologista suunnittelua käyttäjälähtöisesti, jotta palvelut ovat saavutettavissa jokaiselle.

Käyttäjätestaus on noussut keskeiseen asemaan käytettävyyden takaamiseksi sekä laillisuusvalvojien ja tuomioistuinten päätöksissä että relevantissa sääntelyssä. Käyttäjätestausta ohjaavat kansallisesti suositukset ja laajemmin kansainväliset yleiset standardit. Näissä kokonaisvaltainen käytettävyys ei ole kuitenkaan ollut keskiössä, vaan ne ovat joko keskittyneet erityisryhmiin (kuten esimerkiksi WCAG-standardit, joita saavutettavuusdirektiivi vaatii noudattamaan) tai ne ovat vain suositelleet yleisesti laajaa käytettävyystestausta (edellyttämättä tiettyjä testaamisen muotoja). Vaikuttaakin siltä, että selkeää ja kattavaa oikeudellista pohjaa kokonaisvaltaisen käytettävyyden takaamiselle ei tällä hetkellä ole.

Helsingin Yliopiston Legal Tech Labin Suomen Akatemian rahoittama DARE-hanke haluaakin selvittää, miten saisimme käyttäjälähtöisyyden sekä käytettävyyden takaamisen huomion kohteeksi koko digitaalisen asiointipalvelun eliniäksi, suunnittelun alkuvaiheista kilpailutukseen, ylläpitämiseen, mahdollisiin uudistuksiin sekä tulevaisuuden teknologian yhdistämishankkeisiin nykyisen teknologian kanssa. Selvää on, että digitaalisten asiointipalveluiden loppukäyttäjällä, eli kansalaisilla, on julkishallinnon digitalisoitumisen toimivuudessa keskeinen rooli. Tietotekniikan tutkimuksessa käyttäjän keskeinen rooli on saanut aikaan oman tutkimusalueensa, human-computer-interaction (HCI)-tutkimuksen. HCI-tutkimukseen perustuvaa, esimerkiksi käyttäjälähtöistä suunnittelua, voitaisiinkin hyödyntää tuomalla konkreettisia keinoja kansalaisten oikeuksien takaamiselle.

Tutkimuksemme kohteena on erityisesti se miten digitaalisia asiointipalveluja kuuluisi säännellä siten, että mahdolliset oikeudelliset vaikutukset olisi otettu huomioon jo ennen kun ne materialisoituvat negatiivisina seurauksina loppukäyttäjälle (kansalaiselle). Tämän toteuttamiseen yksitahoinen oikeudellinen tutkimus ei ole riittävää, vaan tarvitsemme tieteellistä vuorovaikutusta oikeuden ja teknologian tutkimuksen välille. Teknologian keskeinen osa sekä käyttöliittymämuotoilussa että koko digitaalisen järjestelmän suunnittelussa tuo esiin tarpeen saada teknologian osaajat mukaan tutkimukseen. Näin voidaan löytää ratkaisuja, jotka olisivat optimaalisempia niin teknologian kehittäjän työssä kuin kansalaisen oikeusturvan ja yleisesti hyvän hallinnon takaamisessakin. DARE:n tavoitteena on perustaa uusi tutkimusalue: monitieteinen oikeudellisten digitaalisten järjestelmien käytettävyystutkimus. Monitieteinen tutkimus alati teknologisoituvassa yhteiskunnassamme vaikuttaakin olevan tarpeellista, jotta voimme tulevaisuudessakin ylläpitää yleisiä oikeudellisia periaatteita, hyvästä hallinnosta lähtien.

Sofia Sormunen
LL.B., tutkimusavustaja
University of Helsinki Legal Tech Lab, Helsingin Yliopisto

Referee-artikkeli Edilexin Lakikirjastossa

Koulu, Riikka – Sankari, Suvi – Sormunen, Sofia: Digitalisoituva julkishallinto: käytettävyys kuuluu kaikille



 

Vierashuonekirjoitukset eivät ole Edilex-toimituksen kannanottoja asioihin.


Kirjoita Edilexiin

Toimittaja: Jukka Savolainen, Edilex-toimitus (jukka.savolainen@edita.fi)

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.