Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi jakaa vapaasti. Muistathan mainita lähteen edilex.fi.
Uutinen kuuluu aihealueisiin Julkisoikeus

21.9.2022 11.52 Vierashuoneessa apulaisprofessori Niina Mäntylä ja väitöskirjatutkija Ville Karjalainen: Oppilaiden oikeudet eivät toteudu perusopetuksessa ilman monipuolisia muutoksia nykyiseen valvontajärjestelmään

Vierashuoneessa apulaisprofessori Niina Mäntylä ja väitöskirjatutkija Ville Karjalainen: Oppilaiden oikeudet eivät toteudu perusopetuksessa ilman monipuolisia muutoksia nykyiseen valvontajärjestelmään

Oppilaiden oikeuksien toteutumissa on tietyissä asiaryhmissä merkittäviä ongelmia. Näitä ovat esimerkiksi opiskeluympäristön turvallisuuteen kuten kiusaamiseen sekä oppimisen tukeen liittyvät ongelmat. Lisäksi menettelyllisten oikeuksien osalta on havaittavissa vuosi vuodelta toistuvia puutteita, liittyen muun muassa päätösten perustelemiseen, kuulemiseen ja viivytyksettömään käsittelyyn. Eduskunnan oikeusasiamiehen vuoden 2019 kertomuksen mukaan opetusalan kanteluista 20 % johti toimenpiteisiin, mikä on yli keskiarvon.

Tosiasiallisessa hallintotoiminnassa, jota perusopetuskin suurelta osin on, oikeusturvakeinot ovat rajalliset. Toimintaympäristössä on myös tapahtunut muutoksia ja esimerkiksi opettajien ja rehtoreiden voimankäyttövaltuuksia ja mahdollisuuksia ottaa haltuun esineitä ja aineita sekä tarkastaa oppilaiden tavaroita on vahvistettu ja laajennettu. Muutokset ovat olleet perusteltuja, mutta samalla julkisen vallan käytön luonteeseen kuuluu, että valtaa on kontrolloitava. Tätä korostaa erityisesti se, että perusopetuksen oppilaat ovat lapsia ja siten erityisessä ja muista riippuvaisessa asemassa. Lasten omat mahdollisuudet oikeuksiensa ajamiseen oikeusteitse ovat rajalliset. Lapsi on itsenäinen oikeussubjekti, jonka oikeuksien toteutumisesta huolehtiminen ei voi olla myöskään pelkästään huoltajien vastuulla, sillä kaikissa perheissä ei ole samanlaisia voimavaroja. Lasten erityisasema merkitseekin, että valvonnalla on hyvin tärkeä rooli heidän oikeuksiensa toteutumisen näkökulmasta.

Muilla sektoreilla, joissa asiakkaana on haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä, oikeuksien toteutumista on pyritty tehostamaan monin tavoin. Tästä esimerkkinä sosiaali- ja terveyssektorilla potilas- ja sosiaaliasiamiesjärjestelmä tai vaikkapa varhaiskasvatuslaissa säädetty henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus havaitsemistaan epäkohdista (varhaiskasvatuslaki 57 a §, 453/2021). Myös valvonta on järjestetty näiden palveluiden osalta siten, että muun muassa aluehallintovirastot voivat oma-aloitteisesti ottaa toiminnan lainmukaisuuden tutkittavakseen ja suorittaa esimerkiksi tarkastuksia. Kun kyse on opetustoimen alaan kuuluvista asioista, eikä esimerkiksi oppilashuollosta, kuten oppilaan terveydenhuoltoon liittyvistä seikoista, tällaiset kehitysaskeleet puuttuvat tyystin.

Lakikirjastossa julkaistussa artikkelissamme hyödynnämme perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista kuvaavaa indikaattorijaottelua sekä Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoittamassa hankkeessa keräämäämme empiiristä aineistoa. Nämä tuovat esille perusopetuksen valvontajärjestelmän haasteet käytännössä. Valvontarakenteet näyttävät suhteellisen monipuolisilta, mutta huoltajan korostuneeseen rooliin liittyvien ongelmien ohella kuntien sisäinen omavalvonta on heikosti säänneltyä ja johtaa kunnittain vaihteleviin lopputuloksiin.

Perusopetussektorin valvontaa onkin kehitettävä kokonaisuutena. Suomessa oppilaiden oikeuksien systemaattista, kunnan ulkopuolisen viranomaisen harjoittamaa valvontaa ei ole järjestetty, mikä on kansainvälisestikin tarkastellen poikkeavaa. Riskiperusteisen ja reagoivan täytäntöönpanon mallilla ulkoinen valvonta voisi olla kustannustehokasta. Informoinnista edettäisiin näin ankarampiin seuraamuksiin ja lisääntyviin tarkastuksiin niiden toimijoiden kohdalla, joihin lievemmät keinot eivät pure. Tämä edellyttäisi kuitenkin seuraamusvalikoiman monipuolistamista lainsäädäntötoimin. Sisäinen, kunnan omavalvonta voi olla puolestaan tehokasta, kun sitä ohjataan ja valvontaa myös valvotaan ulkopuolisen tahon toimesta. Lisäksi yksilöiden valvontaroolia ja pääsyä oikeuksiinsa tehostaisi systemaattisempi neuvonta oppilaan oikeuksista ja oikeusturvakeinoista. Jo aiemmissa kotimaisissa tutkimuksissa on tuotu esiin esimerkiksi oppilasasiamiehen tarve.

Niina Mäntylä
apulaisprofessori
​Vaasan yliopisto

Ville Karjalainen
väitöskirjatutkija
Vaasan yliopisto

Referee-artikkeli Edilexin Lakikirjastossa

Mäntylä, Niina – Karjalainen, Ville: Perusopetuksen valvonnan kehittäminen osana oppilaan oikeuksien toteutumisen tehokkaampaa turvaamista

- - -

Kuuntelu myös podcast Niina Mäntylä: Kuka valvoo kouluja (29.10.2021)



 

Vierashuonekirjoitukset eivät ole Edilex-toimituksen kannanottoja asioihin.


Kirjoita Edilexiin

Toimittaja: Jukka Savolainen, Edilex-toimitus (jukka.savolainen@edita.fi)

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.