Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi jakaa vapaasti. Muistathan mainita lähteen edilex.fi.
Uutinen kuuluu aihealueisiin Siviilioikeus, Julkisoikeus

19.9.2022 11.47 Vierashuoneessa OTK, väitöskirjatutkija Janne Ripatti: Porttikielto urheilutapahtumaan – Onnistuuko vai ei?

Vierashuoneessa OTK, väitöskirjatutkija Janne Ripatti: Porttikielto urheilutapahtumaan – Onnistuuko vai ei?

Suomen urheilun eettinen keskus SUEK julkaisi 5.9.2022 tekemäni selvityksen, jonka johtopäätöksenä on, että Suomessa ei ole edellytyksiä urheilutapahtumia koskevalle sopimusperusteiselle porttikieltojärjestelmälle. Sopimussuhteisella porttikieltojärjestelmällä tarkoitetaan selvityksessä sopimusoikeudellista rakennetta, jossa porttikieltojärjestelmässä mukana olevien lajiliittojen ja niiden jäsenseurojen tilaisuuksiin osallistuvat katsojat sitoutuisivat järjestäjän määrittelemiin käyttäytymissääntöihin sopimuspohjaisella sitoumuksella, joka syntyisi pääsylipun oston yhteydessä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö porttikieltoon verrattava pääsyn estäminen urheilutapahtumaan olisi mahdollista tiettyjen kriteereiden täyttyessä.

SUEKin selvityksen julkaisupäivän iltana HJK kohtasi Veikkausliigan Stadin derbynä tunnetussa ottelussa HIFK:n. Ottelu jouduttiin keskeyttämään noin kymmeneksi minuutiksi johtuen siitä, että HJK:n katsojat hajottivat mainosaitoja ja rynnivät kohti kenttää. Syynä tälle oli ilmeisesti se, että HIFK:n kannattajat polttivat soihduilla omassa kannattajapäädyssään HJK:n Klubipäädyltä anastettua tunnusbanderollia (kooste tapahtumista).

Eri medioiden mukaan lauantaina 17.9.2022 jääkiekkoliigan ottelussa Lukko–TPS oli puolestaan sattunut jonkinasteinen katsojien välinen yhteenotto. Tämän seurauksena Lukon toimitusjohtaja ilmoitti, että rähinästä seuraa siihen osallistuneille pitkät porttikiellot.

Nämä tapahtumat ovat saaneet aikaan keskustelua siitä, voidaanko häiriötä aiheuttaneille katsojille määrätä porttikielto urheilutapahtumiin. Eri keskusteluissa on nostettu esiin SUEKin julkaisema selvitys, johon vedoten porttikiellon määrääminen urheilutapahtumiin on katsottu mahdottomaksi. Pyrin tässä yhteydessä selventämään muutamia SUEKin selvitykseen liittyviä seikkoja, jotka ovat julkisuudessa käydyn keskustelun perusteella ohjautuneet hiukan väärille raiteille.

Keskeinen keskusteluissa esiin noussut kysymys on ylipäänsä porttikiellon käsite. Porttikielto on puhekielinen ilmaisu, jota lainsäädäntö ei tunne. Puhekielessä porttikiellolla viitataan yleisimmin ravintolan asiakkaalle langettamaan porttikieltoon. Viittaus ei ole täysin vailla perusteita, sillä majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain 5 §:ssä on maininta asiakasvalintaoikeudesta. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan harjoittajalla ja liikkeen henkilökunnalla on oikeus evätä asiakkaaksi pyrkivältä pääsy liikkeeseen, jos siihen on järjestyksenpidon tai liikkeen toiminta-ajatuksen vuoksi perusteltu syy. Järjestyksenpidon vuoksi perustellun syyn voidaan siis suhteellisen helposti ymmärtää olevan lähellä puhekielessä käytettyä porttikiellon ilmaisua.

Urheilutapahtumia koskeva kokoontumislaki ei sisällä vastaavaa asiakasvalintaoikeuden määritelmää. Kokoontumislaki sisältää viittauksen yksityisistä turvallisuuspalveluista (”LYTP”) annettuun lakiin. LYTP on laki, joka määrittää keskeisesti järjestyksenvalvojien oikeudet yleisötilaisuuksissa, jollaiseksi urheilutapahtumat luetaan.

LYTP:n 3 luvun 41 §:n mukaan järjestyksenvalvojalla on oikeus estää pääsy toimialueelleen henkilöltä
1) jonka päihtymyksen, käyttäytymisen, aikaisemman käyttäytymisen tai varustautumisen perusteella on syytä epäillä vaarantavan siellä järjestystä tai turvallisuutta;
2) joka ei täytä pääsyn edellytykseksi asetettua ikärajavaatimusta tai muita ehtoja, jotka laissa tai sen nojalla annetuissa määräyksissä on asetettu järjestyksenvalvojan toimialueelle pääsemiseksi tai jotka tilaisuuden järjestäjä tai alueen haltija on asettanut sinne pääsemiselle; tai
3) jonka on syytä epäillä pitävän hallussaan esineitä tai aineita, joiden hallussapito siellä on lain taikka tilaisuuden järjestäjän tai poliisin asettamien ehtojen mukaan kielletty.

LYTP:ssä säädetyllä pääsyn estämisellä voidaan ainakin etäisesti ajatella oleva toiminnallinen yhteys porttikieltoon. Kummassakin tapauksessa on kysymys siitä, että tietyn henkilön osallistuminen tiettyyn toimintaan estyy. LYTP:ssä tarkoitettu pääsyn estäminen edellyttää kuitenkin laissa tarkoin säädetyn kriteeristön täyttymistä.

Lain mukaan aikaisempi käyttäytyminen voi toimia esteenä tapahtumaan osallistumiselle. Jos tapahtumaan pyrkivä henkilö on käyttäytynyt järjestyksenvalvojan toimialueella väkivaltaisesti, voidaan pääsy estää ilman tilannekohtaista harkintaa. Muissa tapauksissa aiempi käyttäytyminen ei saa johtaa kategoriseen pääsyn estämiseen, vaan sisäänpääsyn kieltämisen edellytysten arviointi on tehtävä erikseen tapauskohtaisesti ja tilanneherkkyyttä kunnioittaen. Yksinkertaistetusti voidaan todeta, että esimerkiksi tietyssä jäähallissa aiheutettu väkivaltainen selkkaus ei pääsyn estämisen näkökulmasta johda oikeudellisesti haastavaan tilanteeseen. Tällaiseen selkkaukseen osallistuneen henkilön pääsyn estäminen on sallittua, mikäli kyse on saman järjestyksenvalvojan toimialueesta eli käytännössä siitä jäähallista, jossa selkkaus on aiheutettu. Automaattinen pääsyn estäminen ei puolestaan ole mahdollista, jos pääsyn estämistä arvioidaan muun kuin väkivaltaisen käyttäytymisen perusteella. Tällöin harkinta on tehtävä tilannekohtaisesti. Voidaan ajatella esimerkiksi tilanne, jossa väkivallaton, mutta voimakkaasti juopunut henkilö on aiemmin poistettu jäähallista järjestyksenvalvojien toimesta. Saman henkilön pääsyn estäminen jäähalliin ei jatkossa käy laatuun, jos tämä osallistuu tapahtumaan ilman, että väkijuomia on tällä kertaa nautittu. Jos sama katsoja on puolestaan jälleen päihtynyt, on sisäänpääsyn edellytysten arviointi tehtävä tapauskohtaisesti.

Pääsyn estämistä ei voida väkivallankaan perusteella laajentaa esimerkiksi toiseen jäähalliin. Jos henkilö X käyttäytyy väkivaltaisesti kotijoukkue Z:n ja vierasjoukkue Y:n välisessä ottelussa, voidaan X:n pääsy estää jatkossa Z:n kotiotteluihin. Sen sijaan pääsyn estämistä ei voi laajentaa koskemaan Y:n kotiotteluita. 

Tarkennuksena SUEKin selvitykseen liittyen on tarpeen korostaa, että selvityksessä ei evätä urheilutapahtumaa koskevan pääsyn estämisen mahdollisuutta. Selvityksen anti keskittyy olennaisesti siihen, voidaanko Suomessa ottaa käyttöön sopimusperusteinen porttikieltojärjestelmä. Sopimusperusteinen porttikieltojärjestelmällä tarkoitetaan sopimusoikeudellista rakennetta, jossa porttikieltojärjestelmässä mukana olevilla lajiliitoilla ja muilla vastaavilla toimijoilla olisi käytössään erillinen rekisteri, johon merkittäisiin ne henkilöt, jotka ovat toimineet urheilutapahtumissa vastoin pääsylipussa eriteltyjä käyttäytymissääntöjä. Sopimusperusteiseen porttikieltoon johtavaa käyttäytymistä olisi ollut esimerkiksi pyrotuotteiden käyttäminen, väkivaltainen käyttäytyminen, esineiden kentälle heittäminen, kentälle ryntääminen ja rasismi. Tällaista järjestelmää Suomen lainsäädäntö ei sopimusperusteisena mahdollista. Sopimusperusteinen porttikieltojärjestelmä voidaan kuitenkin luoda lainsäädännön keinoin.

Urheilutapahtumien ja pääsyn estämisen välisessä suhteessa olennaista on mieltää, että katsojan väkivaltainen käyttäytyminen antaa mahdollisuuden pääsyn estämiseen ilman tilannekohtaista harkintaa. Muu häiriökäyttäytyminen ei saa johtaa automaattiseen pääsyn estämiseen, mutta tilannekohtaisen harkinnan perusteella pääsy voi olla estettävissä. Se, mikä ei ole mahdollista, on sopimusperusteinen urheilukatsomoiden porttikieltojärjestelmä.

Janne Ripatti
Oikeustieteen väitöskirjatutkija
Itä-Suomen yliopisto

Suomen urheilun eettinen keskus SUEK: Selvitys urheilutapahtumien sopimusperusteisesta porttikieltojärjestelmästä

Lue myös Edilex-uutinen



 

Vierashuonekirjoitukset eivät ole Edilex-toimituksen kannanottoja asioihin.


Kirjoita Edilexiin

Toimittaja: Jukka Savolainen, Edilex-toimitus (jukka.savolainen@edita.fi)

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.