Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi jakaa vapaasti. Muistathan mainita lähteen edilex.fi.
Uutinen kuuluu aihealueisiin Julkisoikeus

20.9.2022 11.55 Vierashuoneessa OTT, VT, neuvotteleva virkamies Mikael Lohse: Puolustusvoimien toinen päätehtävä – muiden viranomaisten tukeminen – on mittavan sääntelyreformin kohteena

Vierashuoneessa OTT, VT, neuvotteleva virkamies Mikael Lohse: Puolustusvoimien toinen päätehtävä – muiden viranomaisten tukeminen – on mittavan sääntelyreformin kohteena

Eduskunta hyväksyi 7.7.2022 lain rajavartiolain muuttamisesta (698/2022). Laki tuli voimaan 15.7.2022. Hallintovaliokunta on pitänyt tärkeänä, että sisäministeriö jatkaa selvityksessä 2022:20 tunnistettujen lainsäädännön kehittämistarpeiden arviointia ja ryhtyy arvioinnin pohjalta toimiin säädösehdotusten valmistelemiseksi. Yksi selvityksessä tunnistettu säädösmuutostarve koskee Puolustusvoimien Rajavartiolaitokselle antamaa virka-apua. Aihe on Venäjän hyökkäyssodan myötä entistäkin tärkeämpi.

Puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos voivat käyttää aluevalvonnassa vain sotilaan henkilökohtaista asetta voimakkaampaa asevoimaa. Aluevalvontalain 33.1 §:n rajausta käytettävän aseistuksen osalta perustellaan lain esitöissä ”toiminnan luonteella”. Perustelu viitannee siihen tosiasiaan, että alueellisen koskemattomuuden valvonnassa ja turvaamisessa käytetään pääosin laivaston aluksia ja lentokalustoa eli kalustoa, jonka asevoima – esimerkiksi torpedoaseistus tai tutkaohjus – on aina sotavarustetasoa. Aluevalvontalaki soveltuukin sotilaallisten voimankäyttövaltuuksiensa puolesta parhaiten merivoimien ja ilmavoimien toimintaan.

Suomen rajaturvallisuuden ylläpitäminen kuuluu ensisijaisesti Rajavartiolaitokselle. Rajavartiomiehet työskentelevät jatkuvasti valtakunnan rajalla, rajanylityspaikoilla ja saaristossa. Tässä tehtävässään Rajavartiolaitoksella on oikeus saada virka-apua Puolustusvoimilta. Puolustusvoimien ammattisotilaat voidaan tarvittaessa aseistaa ja he saavat käyttää tehtävän suorittamiseksi tarpeellisia voimakeinoja rajavartiomiehen ohjauksessa (rajavartiolain 79.2 §). Säännös voimakeinoista on yleisluontoinen, ja sen soveltamisalaan kuuluu jalkaväkiaseistus, kuten rynnäkkökivääri ja raskas lähipanssaritorjuntaohjus. Rajavartiolaki soveltuu sen vuoksi hyvin tilanteisiin, joiden hallitsemiseksi tarvitaan maavoimien tukea.

Alue- ja rajaloukkausten laajetessa voidaan vastustajan toimintaa joutua arvioimaan koko valtakuntaa koskevana uhkana. Tällainen arvio muuttaa samalla voimankäytön oikeusperustaa: sotilaallinen voimankäyttö maanpuolustustehtävässä nojaa puolustusvoimista annetun lain 4 §:ään ja rajavartiolain 34 c §:ään. Kyseisten pykälien mukainen voimankäyttö kattaa koko aserepertuaarin sotilaan henkilökohtaisesta aseesta aina puolustushaarojen asejärjestelmiin saakka.

Tulenavauksella on poliittista merkitystä (ks. kuvio 1). Päätös sotilaallisesta voimankäytöstä maanpuolustuksessa on sotilaskäskyasia, joka kuuluu puolustusvoimista annetun lain 31.1 §:n nojalla tasavallan presidentin ratkaisuvallan piiriin. Myös Rajavartiolaitoksen sotilaallisten voimakeinojen käyttöä koskeva sotilaskäskyasia käsitellään puolustusvoimista annetun lain mukaisessa päätöksentekomenettelyssä.

Puolustusvoimien virka-apuun Rajavartiolaitokselle liittyy laajakantoisia kysymyksiä. Esimerkiksi milloin ja missä laajuudessa rajajoukkoja – joihin kuuluu yli 10 000 henkilöä – kannattaa kriisitilanteessa liittää Puolustusvoimiin ottaen huomioon, että rajajoukot menettävät liittämisen myötä Rajavartiolaitoksen rajaturvallisuustehtäviä varten säädetyt toimivaltuudet? Ylläpitäähän Rajavartiolaitos rajaturvallisuutta myös Ahvenanmaalla. Suomalaisen ajattelun mukaan häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa kukin toimija huolehtii lähtökohtaisesti samoista tehtävistä kuin normaalioloissakin. Tähän ajatteluun sisältyy se, että johto- ja vastuusuhteita muutetaan mahdollisimman vähän.

Kuvio 1. Rajavartiolaitokselle annettavan virka-avun ja sotilaallisen voimankäytön päätöksentekojärjestelmä

Mikael Lohse
OTT, VT
Neuvotteleva virkamies
Sisäministeriö

Lue myös artikkeli Edilexin Lakikirjastosta


 

Vierashuonekirjoitukset eivät ole Edilex-toimituksen kannanottoja asioihin.


Kirjoita Edilexiin

Toimittaja: Jukka Savolainen, Edilex-toimitus (jukka.savolainen@edita.fi)

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.