Tutkimus jakautuu lainopilliseen ja empiiriseen tutkimusosaan. Toinen luku on lainopillinen, jossa tarkastellaan vankeuslain keskeisiä säännöksiä tarkastustoiminnan ja päihteettömyyden valvonnan näkökulmasta. Tavoitteena on ensinnäkin selvittää, että milloin ja miten kyseisiä säännöksiä voidaan soveltaa, ja toiseksi, ovatko nykyiset säännökset riittäviä. Tutkimuksen empiirisen osan tavoitteena on puolestaan selvittää kyselytutkimuksen avulla vankiloiden henkilöstön kokemuksia ja näkemyksiä tarkastustoiminnasta sekä päihteettömyyden valvonnasta. Kolmannessa luvussa kuvataan vankilan henkilöstön kyselyn toteuttaminen ja tutkimusmenetelmät sekä esitetään empiirisen analyysin tulokset. Viimeisessä luvussa esitetään kokoavia johtopäätöksiä.

Tutkimuksen johtopäätökset

Rikosseuraamuslaitoksella on melko kattavat toimivaltuudet luvattomien aineiden ja esineiden pääsyn estämiseksi vankilaan sekä niiden löytämiseen vankilan sisällä. Myös päihdevalvontaa koskevat säännökset mahdollistavat päihdevalvonnan tehokkaan toteuttamisen. Paikoin toimivaltuuksia voidaan käyttää matalalla kynnyksellä, kun suhteutetaan niiden puuttumisen aste vangin perusoikeuksiin. Esimerkkinä tästä on se, että erityistarkastuksen yhteydessä vangeille voidaan tehdä riisuttamisen sisältäviä henkilöntarkastuksia ilman erityisiä perusteita. Voidaan arvella, että kyseistä säännöstä ei nykypäivänä enää säädettäisi sellaisenaan perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella, kun huomioidaan valiokunnan viimeaikainen linja

Rikosseuraamuslaitosta koskevat kanteluratkaisut kuvastavat hyvin niitä ongelmakohtia, joita käytännössä on esiintynyt. Ratkaisujen valossa voidaan todeta, että harvoin on ollut kyse siitä, että edellytyksiä tietyn toimivaltuuden käyttämiselle ei olisi ollut. Sen sijaan merkittävää roolia kantelujen aiheissa näyttelee muotovaatimuksien noudattamatta jättäminen. Tätä kuvastaa hyvin se, että tämän tutkimuksen aihealueeseen liittyvistä kanteluista merkittävä osa on liittynyt vangin tarkastamiseen ja virtsanäytteiden ottamiseen. Tarkemmin kyse on ollut usein hienotunteisuusperiaatteen ja suhteellisuusperiaatteen noudattamatta jättämisestä, joka on ilmentynyt käytännössä muun muassa siten, että vanki on joutunut olemaan liian vähissä vaatteissa tai liian monen valvontahenkilökuntaan kuuluvan virkamiehen katseltavana.

Rikosseuraamuslaitoksen aihealueeseen liittyvissä ohjeissa ja määräyksissä on huomioitu hyvin kanteluratkai-suissa esitetyt kannanotot. Vankeuslakia on myös ajan saatossa päivitetty kattamaan paremmin muotovaatimukset. Käsillä olevassa artikkelissa tarkastelun kohteena olleet toimivaltuudet ovat osittain sekavia keskenään niiden ”käyttökynnyksien” osalta. Toimivaltuussäännöksissä käytetään termejä: on tarpeen, epäillään, syytä epäillä, perusteltua syytä epäillä ja todennäköistä syytä epäillä. Tämä koskee laajemminkin vankeuslakia ja asia on tiedostettu vankeuslain muutosarviointia koskevassa muistiossa. Kuitenkin esimerkiksi VL 16 luvun toimivaltuuksia koskevissa lain esitöissä on paikoin viitattu pakkokeinolakiin, ja henkilöntarkastuksen sekä henkilönkatsastuksen määritelmät vastaavat lähes täysin pakkokeinolain vastaavia toimivaltuuksia. Olisikin perusteltua selkeyttää toimivaltuuksien käyttökynnyksiä vastaamaan pakkokeinolaissa mainittuja.

Vankiloihin päätyvät huumausaineet ovat monessa mielessä erittäin ongelmallisia. Huumausaineita käyttävät vangit ovat jo itsessään turvallisuusriski ja huumausaineiden saatavuus heikentää vankeuden kuntouttavaa tarkoitusta. Lisäksi huumausaineet luovat toimintaedellytyksiä erityisesti järjestäytyneelle rikollisuudelle, jonka harjoittama huumausainekauppa taas aiheuttaa uhkailua, painostamista, väkivaltaa sekä ylipäätään uusintarikollisuutta. Näin ollen vankiloihin päätyvillä huumausaineilla on yhteiskunnallisesti laaja-alaiset vaikutukset. Siksi niiden kulkeutuminen vankiloihin tulisi pyrkiä estämään kaikin mahdollisin tavoin. Ylipäätään tarkastustoiminnan painopiste tulisi olla vankilan ulkokehällä ja myös toimivaltuudet mahdollistavat tämän. Tämän toteuttaminen vaatisi kuitenkin enemmän koiratoimintaa sekä tehokasta tiedonhankintaa ja tiedon analysoimista, jotta tarkastustoiminta olisi tietojohtoista. Riittävillä resursseilla on myös ratkaiseva rooli tässä.

Vankilan henkilöstön kyselytutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että vankiloiden tarkastustoiminnassa on kehittämisen varaa. Tämä koskee erityisesti tarkastusten säännöllisyyttä ja määrää. Vain alle kolmasosa vastaajista arvioi, että tarkastuksia tehdään riittävän säännöllisesti. Samalla valtaosa vastasi, että ei ole osallistunut tarkastuksiin viimeisen kahden vuoden aikana, ja toivoi tarkastusten määrän lisäämistä. Regressioanalyysissa havaittiin tilastollisesti merkitseviä eroja vastauksissa rikosseuraamusalueiden väleillä. Itä- ja Pohjois-Suomi sekä Länsi-Suomi eroavat kaikilla tarkastustoimintaa koskevilla osa-alueilla negatiivisesti Etelä-Suomesta. Tuloksien mukaan myös toimenkuvien välillä on eroja tarkastustoiminnan suhteen, ja vartijat osallistuvat tarkastuksiin muita toimenkuvia useammin. Samalla vartijat kuitenkin myös toivovat tarkastustoiminnan lisäämistä muita toimenkuvia useammin. Tämä ei ole yllättävää, kun huomioidaan, että laitosturvallisuuden ylläpitäminen ja siihen liittyvä tarkastustoiminta kuuluu vartijoiden työtehtäviin. Tällöin on myös luonnollista, että turvallisuusseikkoihin liittyvä ajattelumalli eroaa muista toimenkuvista. Tehokkaampaa huumausainetorjuntaa toivoi myös valtaosa (88 %) vastaajista.

Rikosseuraamuslaitoksen turvallisuuden ja valvontatyön ulkoisessa arvioinnissa esitettiin myös useita kehittämissuosituksia tarkastustoiminnan ja päihteettömyyden valvontaan. Vankiloissa tarkastustoimintaa ja päihdetestausta pitäisi lisätä ja asettaa tavoitteet määrille osaksi yksiköiden tulosohjausta. Lisäksi organisointia tulisi uudistaa, jotta vastuut yksiköissä olisi selkeät ja valtakunnallinen yhteistyö olisi toimivaa. Tarkastustoimintaan tulisi laatia myös toimintaohjeet ja järjestää säännöllisesti koulutusta180. Ylipäätään kehittämisen lisäksi olisi tärkeää jatkossa tutkia tarkemmin, kuinka tarkastustoimintaa ja päihteettömyyden valvontaa toteutetaan eri vankiloissa käytännössä. Lisäksi olisi hyödyllistä tehdä vertailevaa tutkimusta aiheesta erityisesti muihin Pohjoismaihin.

Kirjoitus Edilexin Lakikirjastossa 15.8.2022

• Vankilan tarkastustoiminta ja päihteettömyyden valvonta