Edilexissä on huoltokatko tiistaina 31.1.2023. Palvelussa on tilapäisiä häiriöitä kello 7.00-8.00 välisenä aikana. Pahoittelemme huoltokatkosta aiheutuvaa haittaa.

Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi jakaa vapaasti. Muistathan mainita lähteen edilex.fi.
Uutinen kuuluu aihealueisiin Rikos- ja prosessioikeus

5.7.2022 11.51 Vierashuoneessa psykologian tohtori Arja Konttila ja rikossovittelun ammattilainen Riikka Hiitelä: Vakavien rikosten jälkikäsittely – toiminnan tarpeet ja tulevaisuuden haasteet

Vierashuoneessa psykologian tohtori Arja Konttila ja rikossovittelun ammattilainen Riikka Hiitelä: Vakavien rikosten jälkikäsittely – toiminnan tarpeet ja tulevaisuuden haasteet

Suomalainen rikossovittelu on perinteisesti keskittynyt lievien ja keskivakavien rikosten sovitteluun. Tyypillisesti sovittelussa käsiteltäviä rikoksia ovat muun muassa pahoinpitelyt, vahingonteot ja anastusrikokset. Vakavissa rikoksissa, kuten henkirikoksissa ja niiden yrityksissä sekä seksuaalirikoksissa, seuraukset uhreille ja heidän omaisilleen ovat tutkimusten mukaan huomattavasti laajempia, traumaattisempia ja pitkäkestoisempia kuin lievemmissä rikoksissa. Tarve uhrien ja heidän omaistensa kohtaamiseen ja tilannekartoitukseen on osoittautunut ilmeiseksi.

Rikostapahtuma herättää uhreissa ja heidän omaisissaan usein kysymyksiä, joihin vain tekijä pystyy vastaamaan. Vastaavasti monet vakavien rikosten tekijöistä alkavat tuomionsa aikana pohtimaan tekonsa seurauksia ja niiden hyvittämistä sekä uhrien tai henkirikosuhrin omaisten rikostapahtumasta selviytymistä ollen valmis kohtaamaan heidät, mikäli siitä olisi uhreille tai heidän omaisilleen hyötyä. Usein uhrit ja omaiset haluavat saada ymmärrystä rikoksen syistä ja nähdä tekijän olevan pahoillaan aiheuttamastaan kärsimyksestä. Jälkikäsittelytoiminnassa käytettävä metodi, restoratiivinen dialogi, edellyttää erityistä ammattitaitoa ja traumatietoista työotetta. Kohtaamisen edellytyksiä arvioidaan huolellisesti ja kaikki prosessiin osallistuvat valmistellaan perusteellisesti tapaamalla heitä erikseen riittävän monta kertaa.

Restoratiiviseen oikeuteen perustuvan jälkikäsittelytoiminnan tavoitteena on vähentää vakavan väkivaltarikoksen aiheuttamia haittoja ja inhimillistä kärsimystä sen osapuolille. Näyttöä toiminnan hyödyistä on Suomessa kertynyt jo reilun yhdeksän vuoden ajalta. Toimintaan osallistuneet ovat antaneet hyvää ja rohkaisevaa palautetta, jonka mukaan restoratiivinen dialogi on edistänyt heidän hyvinvointiaan huomattavasti: uhrien omaisten aiemmin tuntema viha ja pelko ovat vähentyneet merkittävästi tai hävinneet kokonaan, ja rikoksentekijät ovat kertoneet jälkikäsittelyprosessin tukeneen uuden, ei-väkivaltaan perustuvan, identiteetin rakentamista. Restoratiivisen dialogin menetelmä ei sovellu kaikille vakavien rikosten osapuolille, mutta silloin kun se soveltuu, voi se olla todella merkityksellinen osallistujilleen. Siksi toiminnan turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää tulevaisuudessakin.

Sosiaali- ja terveysministeriö sekä oikeusministeriö ovat toistaiseksi sitoutuneet työskentelemään jälkikäsittelytoiminnan jatkamiseksi, mutta sen juurruttaminen yhteiskunnan rakenteisiin on edelleen kesken.  Kuluneiden vuosien aikana toiminnan toteuttajasta on käyty paljon neuvotteluita useiden eri tahojen kanssa. Haasteena on ollut muun muassa toiminnan samanaikainen sijoittuminen eri hallinonaloille, jolloin jälkikäsittelytoiminnan on voitu perustellusti katsoa toteuttavan sekä kriminaali- että sosiaalipoliittisia tavoitteita. Käytyjen keskustelujen perusteella pidämme luontevimpana toiminnan toteuttajana lakisääteistä rikos- ja riita-asioiden sovittelupalvelua. Sovittelutoimistoissa työskentelevillä on restoratiivisen oikeuden osaamista sekä kokemusta rikosuhrien ja rikoksentekijöiden kanssa työskentelystä. Keskeisenä yhteistyökumppanina olisi edelleen Rikosseuraamuslaitos. Tehty selvitys rikos- ja riita-asioiden sovittelutoiminnan siirtymisestä sosiaali- ja terveysministeriöstä oikeusministeriöön tukee myös tämän mallin toteuttamista ja helpottaisi toiminnan kehittämistä.

Vuodesta 2016 saakka tavoitteena onkin ollut vakavien rikosten jälkikäsittelytoiminnan integrointi osaksi lakisääteisen rikos- ja riita-asioiden sovittelujärjestelmää. Tavoitteen toteutuminen edellyttää kuitenkin vielä monia toimenpiteitä. Nähdäksemme voimassa olevaan rikossovittelulakiin (1015/2005) tulisi tehdä joitain muutoksia, jotta tulevaisuudessa voitaisiin taata turvallinen, traumatietoinen ja oikeudenmukainen prosessi myös vakavien väkivaltarikosten ja seksuaalisrikosten uhreille ja heidän omaisilleen. Henkirikosten osalta erityisesti lain 3.1 §:ssä säädetyt rikoksen laatu ja tekotapa soveltuvuuden arviointiperusteina herättävät meissä kriittistä pohdintaa. Seksuaalirikosten osalta suurimpana lainsäädännöllisenä haasteena näemme lähisuhdeväkivallan sovittelua koskevat menettelysäännökset. Lakimuutosten lisäksi sovittelutoimistojen henkilökuntaa tulisi kouluttaa ja tukea, jotta he voisivat omaksua uuden traumatietoisen työskentelytavan.    

Tällä hetkellä jälkikäsittelytoimintaa toteutetaan yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Rikosseuraamuslaitoksen kanssa. Käytettävissä olevat resurssit ovat niukat ja rahoituksen epävarmuus luo varjon toiminnan tarkoituksenmukaisen toteuttamisen ja kehittämisen ylle. Jälkikäsittelytoiminnan vastaanottamien aloitteiden määrä on vakiintunut noin 30 aloitteeseen vuodessa. Nykyisillä resursseilla toiminnan volyymiä ei pystytä kasvattamaan ja osa sen potentiaalista jää käyttämättä.  

Vaikuttamistyötä jälkikäsittelytoiminnan vakiinnuttamiseksi suomalaiseen yhteiskuntaan on tehty paljon. Rikoksentekijöiden ja rikosuhrien sekä uhrien omaisten kanssa työskentelevien välillä on esiintynyt siiloutumista ja ennakkokäsityksiä jälkikäsittelytoimintaa kohtaan. Avoimen yhteistyön, tiedottamisen ja positiivisten kokemusten kautta olemme onnistuneet voittamaan, tai ainakin vähentämään, vastakkainasettelun ongelmia. Työskentelemme edelleen toiminnan juurruttamiseksi lakisääteisen rikos- ja riita-asioiden sovittelun yhteyteen. Yhteiskunnallisella tasolla pienillä panostuksilla voidaan saada aikaan merkittäviä hyötyjä ja säästöjä, mikä näkyy osapuolten mahdollisuutena integroitua uudelleen toimivaksi ja aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi.

Arja Konttila
Erikoissuunnittelija, psykologian tohtori

Riikka Hiitelä
Rikossovittelun ammattilainen, fasilitaattori

Lisätietoa

Konttila, Arja – Hiitelä, Riikka: Vakavien väkivaltarikosten jälkikäsittely ja vankilasovittelu. Teoksessa Sovittelu ja sen sovellukset (toim. Kaijus Ervasti, Miriam Attias). Edita 2022.

Kasvokkain rikoksen jälkeen (toim. Kati Pukki, Tiina Saari). Into Kustannus 2022.
 

Vierashuonekirjoitukset eivät ole Edilex-toimituksen kannanottoja asioihin.


Kirjoita Edilexiin

Toimittaja: Jukka Savolainen, Edilex-toimitus (jukka.savolainen@edita.fi)

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.