Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi jakaa vapaasti. Muistathan mainita lähteen edilex.fi.
Uutinen kuuluu aihealueisiin Rikos- ja prosessioikeus

14.6.2022 11.49 Vierashuoneessa OTM, yliopisto-opettaja ja väitöskirjatutkija Jussi Karkkulainen: Tahallisuuden alaraja vainoamisrikoksessa

Vierashuoneessa OTM, yliopisto-opettaja ja väitöskirjatutkija Jussi Karkkulainen: Tahallisuuden alaraja vainoamisrikoksessa

Vainoamisrikosta koskeva tahallisuusarviointi on haastavaa, koska tunnusmerkistö sisältää useita erilaisia tunnusmerkkejä. Vainoamiskriminalisoinnin esitöissä ei tuoda esille, mitä seikkoja tekijän tahallisuuden tulisi kattaa. Oikeuskirjallisuudessa on myös esitetty erilaisia tulkintoja siitä, tuleeko tahallisuuden ylipäätään kohdistua abstraktia vaaraa ilmentävään on omiaan -edellytykseen. Myöskään korkeimman oikeuden vainoamista koskevissa ennakkopäätöksissä ei ole arvioitu tahallisuutta. Asiasta kirjoittaa Jussi Karkkulainen Edilexin Vierashuoneessa sekä Lakikirjaston referee-artikkelissa.

Rikoslain (39/1889) 25 luvun 7 a §:n (879/2013) mukaan vainoamisesta on tuomittava henkilö, joka toistuvasti ja oikeudettomasti uhkaa, seuraa, tarkkailee, ottaa yhteyttä tai muuten näihin rinnastettavalla tavalla vainoaa toista siten, että se on omiaan aiheuttamaan vainotussa pelkoa tai ahdistusta. Vainoaminen on rangaistavaa ainoastaan tahallisena, ja peittämisperiaatteen mukaan tahallisuuden tulee kattaa tunnusmerkistön toteuttava teko kokonaisuudessaan.

Lakikirjastossa julkaistussa artikkelissa tarkastelen, mitkä seikat ovat tahallisuuden kohteina ja mikä on voimassa olevan oikeuden mukainen tahallisuuden alaraja vainoamisrikoksessa. Lisäksi tutkin, miten tahallisuutta tosiasiassa arvioidaan käräjäoikeuksien antamissa vainoamistuomioissa.

Vainoamisen tunnusmerkistö ei edellytä teosta erillisen seurauksen aiheuttamista, joten tahallisuutta tulee arvioida olosuhdetahallisuutena. Olosuhdetahallisuuden alarajasta ei säädetä rikoslaissa, mutta korkeimman oikeuden ratkaisukäytännön perusteella voimassa olevan oikeuden mukaista olosuhdetahallisuuden alarajaa määrittää todennäköisyystahallisuus. Tekijän tulee näin ollen mieltää tunnusmerkistön toteuttavien olosuhteiden olemassaolo tekohetkellä vähintään varsin todennäköiseksi.

Tekijän syyksi voidaan lukea vain vainoamisen tekotapatunnusmerkin toteuttavia tahallisia osatekoja. Uhkaamiselta, tarkkailemiselta, seuraamiselta, yhteydenottamiselta tai muulta näihin rinnastettavalta osateolta edellytetään näin ollen intentionaalisuutta. Mikäli samalla paikkakunnalla asuvat ex-puolisot törmäävät silloin tällöin sattumalta lenkkeilypolulla, kyse ei ole intentionaalisesta seuraamisesta.

Teon oikeudettomuus on keskeinen tahallisuuden kohteena oleva olosuhde vainoamisrikoksessa. Oikeudettomuus merkitsee, että teko on vastentahtoinen tai ettei siihen ole jotakin oikeuttavaa perustetta – Esimerkiksi esitutkintaviranomainen voi lain sallimissa rajoissa tarkkailla henkilöä oikeutetusti, vaikka tarkkailtava henkilö kokisi pakkokeinon vastentahtoiseksi.

Vainoamisen tekotavat ovat erilaisia, mikä vaikuttaa myös tahallisuusarviointiin: Esimerkiksi uhkaaminen on teko, jonka kohdalla vallitsee vastentahtoisuusolettama. Tekijän voidaan katsoa olevan tietoinen uhkaamisen vastentahtoisuudesta, ellei uhri ole nimenomaisesti antanut suostumustaan tekoon. Vastentahtoisuusolettaman vallitessa tekijän tulee mieltää vähintään varsin todennäköiseksi, että tekoon ei ole annettu suostumusta.

Sen sijaan esimerkiksi yksittäisen tavanomaisen tekstiviestin lähettämisen kohdalla vallitsee suostumusolettama: Silloin, kun viestittelyn vastentahtoisuus ei ilmene vastaanottajan kiellosta tai muista olosuhteista, tekijä ei voi mieltää yhteydenoton vastentahtoisuutta varsin todennäköiseksi. Yhteydenottojen toistuessa tekijä voi kuitenkin tulla tietoiseksi tekojen vastentahtoisuudesta myös siksi, ettei uhri reagoi viesteihin lainkaan.

Tahallisia osatekoja tulee olla useita, jotta kyse olisi vainoamisesta. Tekojen toistuvuus ei kuitenkaan ole tahallisuuden kohde: Tuomioistuin määrittelee, onko tekijän tahallisesti tekemiä osatekoja riittävästi tunnusmerkistön toteutumisen kannalta. Tekijän oma käsitys tekojen lukumäärästä ja toistuvuudesta ei vaikuta teon rangaistavuuteen.

Katson, että myöskään abstraktisen vaarantamisen edellytys ei ole tahallisuuden kohde vainoamisrikoksessa. Vainoamiskäyttäytymisellä voi olla hyvin erilaisia motiiveja, ja esimerkiksi ihastuksen vuoksi toimiva vainoaja ei välttämättä näe menettelyssään mitään pelkoa tai ahdistusta aiheuttavaa. Tuomioistuimen normatiivisen arvion perusteella esimerkiksi jatkuva lahjojen lähettäminen voi kuitenkin olla omiaan aiheuttamaan pelkoa tai ahdistusta. Vainoamissäännöksen esitöissä on painotettu, että abstraktisen vaarantamisen edellytys kytkee tunnusmerkistön tulkinnan objektiivisiin kriteereihin. Tunnusmerkistön toteutumisen kannalta ratkaisevaa ei siis ole se, onko uhrille tosiasiassa aiheutunut pelkoa tai ahdistusta. Sen sijaan teon tulee olla sellainen, että se tyypillisesti aiheuttaa vainotussa pelkoa tai ahdistusta.

Vastaavasti tahallisuusarvioinnissa ei tulisi antaa painoarvoa sille, onko tekijä mieltänyt teon luonteeltaan ahdistavaksi tai pelottavaksi – tai päinvastoin kohdehenkilöä ilahduttavaksi. Tekijää voidaan siten rangaista, vaikka hän ei olisi mieltänyt varsin todennäköiseksi, että teko on omiaan aiheuttamaan pelkoa tai ahdistusta. Tekijän tulee kuitenkin mieltää vähintään varsin todennäköisiksi seikat, joiden perusteella tuomioistuin katsoo teon aiheuttavan tyypillisesti pelkoa tai ahdistusta. Tällaisia seikkoja ovat esimerkiksi teon vastentahtoisuus sekä tekosarjan ahdistavat tai pelottavat piirteet, kuten toistuva hautajaiskukkien lähettäminen.

Jussi Karkkulainen
OTM, yliopisto-opettaja ja väitöskirjatutkija
Itä-Suomen yliopisto
Oikeustieteiden laitos

Artikkeli Lakikirjastossa

Karkkulainen, Jussi: Tahallisuuden alaraja vainoamisrikoksessa


 

Vierashuonekirjoitukset eivät ole Edilex-toimituksen kannanottoja asioihin.


Kirjoita Edilexiin

Toimittaja: Jukka Savolainen, Edilex-toimitus (jukka.savolainen@edita.fi)

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.