Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi jakaa vapaasti. Muistathan mainita lähteen edilex.fi.
Uutinen kuuluu aihealueisiin Yritystoiminta, Ympäristö, Julkisoikeus

18.5.2022 11.50 Vierashuoneessa OTM, väitöskirjatutkija Satu Pentikäinen ja KTT, OTT Kaisa Sorsa: Innovatiiviset sääntelyratkaisut avuksi yrityksille kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseen

Vierashuoneessa OTM, väitöskirjatutkija Satu Pentikäinen ja KTT, OTT Kaisa Sorsa: Innovatiiviset sääntelyratkaisut avuksi yrityksille kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseen

Suomi on yksi kestävän kehityksen edelläkävijöistä. Olemme sitoutuneet Agenda 2030:n toimeenpanoon, jonka myötä tulee varmistaa, että Suomen innovaatioympäristö on myös kansainvälisesti houkutteleva. Kestävän kehityksen tavoitteiden saattaminen osaksi yhteiskunnan ja yritysten ohjausjärjestelmiä edellyttää, että tavoitteet saadaan integroitua osaksi suomalaista sääntelymallia. Perinteisen normatiivisen käske ja kontrolloi -sääntelyn ohelle on luotava uusia innovaatiomyönteisiä sääntelyratkaisuja, kirjoittavat Satu Pentikäinen ja Kaisa Sorsa Edilexin Vierashuoneessa ja Lakikirjaston artikkelissaan.

Kestävän kehityksen raamit voidaan sijoittaa osakeyhtiölain ja ajankohtaisen EU-sääntelyn varaan. Yhteiskuntavastuu nousee vääjäämättä esiin ajankohtaisessa yhteisöoikeuskeskustelussa. Nykyinen osakeyhtiölaki tai yrityksen hallinnointikoodit eivät kuitenkaan sisällä suoria ohjeita siitä, kuinka kestävän kehityksen tavoitteet tulisi huomioida yritysten hallinnointijärjestelmissä. Toisaalla myös komissiolla on ollut pitkäaikainen pyrkimys yritysten omistajanohjausta koskevan sääntelyn yhtenäistämiseen ja EU-tasolla on käynnissä parhaillaan useita hankkeita, joihin sisältyy velvoitteita yritysten asianmukaisesta huolellisuudesta.

Systeeminen muutos edellyttää yhteiskunnan rakenteiden, toimintatapojen sekä toimijoiden ajatusmallien päivittämistä. Valtiovallan ohjaamisen roolia kestävän kehityksen edistämiseksi voidaan tarkastella kolmen näkökulman avulla: 1) Hallinta, joka luo sellaiset edellytykset ja olosuhteet, mikä mahdollistaa sosio-teknis-ekologisen järjestelmän syntymisen; 2) Hallinta, joka aktiivisesti valvoo siirtymävaiheen prosessia tai 3) Muutos itse hallinnan järjestelmissä. Artikkelissamme keskitymme tarkastelemaan muutosta itse hallinnan järjestelmässä ja erityisesti sääntelyinnovaatioita. Sääntelyn parantaminen, sujuvoittaminen, ylisääntelyn purkaminen ja sääntelytaakkaa koskeva kehitystyö kaipaavat jatkuvaa keskustelua ja kehitystyötä, jotta nopeasti muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin pystyttäisiin vastaamaan. Innovatiiviset sääntelyratkaisut mahdollistavat yksityisen sääntelyn ottamisen osaksi sääntelyn keinovalikoimaa. Yksityisen sääntelyn piiriin kuuluu niin yritysten tai kansalaisjärjestöjen toimesta laaditut itsesääntelyjärjestelmät että yritysten ja kansalaisjärjestöjen yhdessä laatimat ohjausjärjestelmät. Kestävään kehitykseen tähtäävää yksityistä sääntelyä ovat esimerkiksi jatkuvasti lisääntyvät vapaaehtoiset vastuullisuusstandardit, erilaiset sertifiointijärjestelmät sekä eri alojen standardit.

Yritystasolla yksityisen sääntelyn vahvuuksia voidaan hyödyntää luomalla ennakoivaa johtamista edesauttavia sääntelyratkaisuja. Proaktiivisen eli mahdollistavan sääntelyn avulla voidaan ehkäistä epäsuotavia ilmiöitä, hillitä sääntelyn kustannuksia sekä jalkauttaa toimialatasolla luotuja hyviä käytänteitä yrityksen johtamiseen. Proaktiivisuuden lisääminen yrityksen ohjausjärjestelmässä mahdollistaa sen, että ohjausjärjestelmässä itsessään luodaan innovatiivista sääntelyä myös alhaalta käsin eli yritysten ja kansalaisten toimesta eikä pelkästään pitäydytä panemaan täytäntöön julkista sääntelyä. Tällöin varmistetaan, että globaalit, kansalliset ja toimialatasoiset sääntelyjärjestelmät voidaan ottaa huomioon.

Innovaatiomyönteisten sääntelyratkaisujen tavoitteiden toteutuminen voidaan varmistaa kolmen näkökulman avulla: legitimiteetti, vaikuttavuus ja tehokkuus. Legitimiteetti viittaa sääntelyn yleiseen hyväksyttävyyteen. Vaikuttavuus puolestaan kytkeytyy toivottavien vaikutusten, kuten kestävän kehityksen tavoitteiden, saavuttamiseen. Tehokkuus on puolestaan legitimiteetin ja vaikuttavuuden operationalisoimista yhteiskunnan eri tasoilla ja yrityksissä. Näkökulmat ovat keskinäisriippuvaisia. Legitimiteetin puute on esimerkiksi usein syynä siihen, että yksityisellä sääntelyllä ei saavuta vaikuttavuutta. Proaktiivisuuden liittäminen legitimiteettiin onkin yksi tavoiteltava innovoinnin kohde.

Artikkelissamme ehdottama innovatiivinen ohjausjärjestelmä on yksi keino edesauttaa kestävän kehityksen tavoitteita, sitoutumatta liikaa esimerkiksi Agenda 2030 ajalliseen ulottuvuuteen tai eri yritysten intresseihin. Toisaalta innovaatiomyönteisyyden avulla saadaan kokemusta erilaisista sääntelyvaihtoehdoista, niiden toteuttamiskelpoisuudesta käytännössä, vaikuttavuudesta ja toimivuudesta globaalien ongelmien ohjaamisessa.

Satu Pentikäinen
OTM, väitöskirjatutkija, Itä-Suomen yliopisto, Oikeustieteiden laitos
Erityisasiantuntija, Työ- ja elinkeinoministeriö

Kaisa Sorsa
KTT, OTT, sääntelytutkimuksen dosentti Turun yliopisto
Markkinointi- ja sopimusoikeuden dosentti, Itä-Suomen yliopisto
Yliopettaja, Turun ammattikorkeakoulu

Artikkeli Lakikirjastossa

Pentikäinen, Satu – Sorsa, Kaisa: Innovaatiomyönteinen sääntely kestävän kehityksen tavoitteiden edistäjänä – näkökulmia innovatiivisiin sääntelyratkaisuihin yrityksen ohjausjärjestelmän kehittämisessä



 

Vierashuonekirjoitukset eivät ole Edilex-toimituksen kannanottoja asioihin.


Kirjoita Edilexiin

Toimittaja: Jukka Savolainen, Edilex-toimitus (jukka.savolainen@edita.fi)

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.