Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi jakaa vapaasti. Muistathan mainita lähteen edilex.fi.
Uutinen kuuluu aihealueisiin Yritystoiminta, Verotus, Työ- ja sosiaalioikeus

6.5.2022 11.50 Vierashuoneessa OTT, KTT, VTT, tutkija Alfred Streng: Terveyden- ja sairaanhoitopalvelut – arvonlisäverovelvollista vai ei

Vierashuoneessa OTT, KTT, VTT, tutkija Alfred Streng: Terveyden- ja sairaanhoitopalvelut – arvonlisäverovelvollista vai ei

Arvonlisäverodirektiivissä ja arvonlisäverolaissa on olemassa eräitä poikkeuksia arvonlisäverollisuudesta, joihin sovelletaan alempi verokanta tai verottomuus. Poikkeukset arvonlisäverovelvollisuudesta ovat poikkeamia yleisestä periaatteesta että arvonlisäveroa maksetaan jokaisesta liiketoiminnan muodossa Suomessa tapahtuvasta tavaran ja palvelun myynnistä. Yksi poikkeuksista liittyy sosiaalisiin syihin. Tarkoitus poikkeuksiin sosiaalisten syiden takia on muun muassa alentaa hoitokustannuksia ja turvata jokaisen mahdollisuus hoidon saamiseen. Poikkeukset tulee kuitenkin tulkita ahtaasti ja neutraliteettiperiaatteen sekä poikkeusten tarkoituksen mukaisesti.

Neutraliteettiperiaate vaatii että vastaavanlaiset ja keskenään kilpailevat tavarat ja palvelut kohdellaan verollisesti samalla tavalla jos ne täyttävät kuluttajien samankaltaista tarvetta. EU-tuomioistuimen oikeuskäytännössä on hyväksytty ahtaampi tulkinta kuin kulutusneutraalius, mikä tarkoittaa että kulutusneutraalius toteutuu riittävästi kun sellaiset tavarat ja palvelut joilla on vastaavanlaiset ominaisuudet verotetaan samalla tavalla. Kuluttajat eivät kuitenkaan aina pysty erottamaan vastaavanlaisten tavaroiden ja palvelujen kriteerit, mikä voi vaikeuttaa neutraliteetin toteutumista. Tilanteessa, jossa jotkut tavarat ja palvelut ovat verottomia ja jotkut kuuluvat alennetun verokannan soveltamisalaan, myös kokonaisverokertymä tulee riippuvaiseksi verottoman osuuden ja verollisen osuuden suhteesta sekä verollisten tavaroiden ja palvelujen suhteesta. Mikäli suuri osa tavaroista ja palveluista kuuluvat alennetun verokannan soveltamisalaan tai ovat verottomia, niin myös arvonlisäveron osuus kokonaiskulutuksesta alenee. Sen lisäksi voi olla vaikeata määrittää ketkä yhteiskunnassa todella hyötyvät arvonlisäveron poikkeuksista.

Neutraliteettiperiaate on vahva tulkintaperiaate terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen arvonlisäverotuksessa, mutta tulkinta ei voi olla ristiriidassa arvonlisäverodirektiivin tai arvonlisäverolain sanamuodon kanssa.

EU-tuomioistuin on kuitenkin oikeuskäytännössään, muun muassa C-366/12 Klinikum Dortmund ja C‑44/11, Deutsche Bank, todennut että neutraliteettiperiaatteen nojalla ei voida laajentaa vapautuksen soveltamisalaa yksiselitteisen säännöksen puuttuessa. Mainittu periaate ei nimittäin ole primaarioikeuden määräys, joka voisi määrittää vapautuksen pätevyyden, vaan tulkintaperiaate, jota on sovellettava samanaikaisesti vapautusten suppean tulkinnan periaatteen kanssa.

Se että joku toiminta on vapautettu arvonlisäverollisuudesta ei tarvitse tarkoittaa että se on arvonlisäveroton. Piilevä arvonlisäveroa syntyy kun yritykset tai muut veronalaiset henkilöt eivät saa tehdä hankintoihinsa vähennyksiä, vaan kustannuksiin sisältyy arvonlisäveroa, joka on yleisen verokannan mukaan 24 %.

Piilevän arvonlisäveron negatiivisiin yhteiskunnallisiin seurauksiin kuuluu että se tekee toiminnan ja sijoittamisen kalliimmaksi sekä lisää kustannukset. Sen lisäksi se vaikeuttaa sellaisten kysymysten ratkaisemisen, jotka esimerkiksi liittyvät miehitykseen, kiinteistöihin ja tekniseen kehitykseen.

Piilevän veron ongelmallisuus ei ole yhtä todellinen julkiselle terveyden- ja sairaanhoidolle. Palautusjärjestelmän takia kunnat ja hyvinvointialueet, jotka harjoittavat terveyden- ja sairaanhoitoa, voivat periaatteessa poistaa arvonlisäveron kaikissa hankinnoissaan, jotka liittyvät toimintaan, joko vähennyksin tai palautuksin.

Mikäli haluttaisiin eroon piilevän veron problematiikasta, vaihtoehdot voisivat esimerkiksi olla erityisen arvonlisäverokannan soveltaminen terveyden- ja sairaanhoitopalveluille poikkeusten sijaan tai nollaverokannan soveltaminen yksityisiin terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen tuottajiin.

Alfred Streng
OTT, KTT, VTT, tutkija

Artikkeli Lakikirjastossa

Streng, Alfred: Hälso- och sjukvård – momspliktigt eller inte?


Vierashuonekirjoitukset eivät ole Edilex-toimituksen kannanottoja asioihin.
 


Kirjoita Edilexiin

Toimittaja: Jukka Savolainen, Edilex-toimitus (jukka.savolainen@edita.fi)

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.