Jyrki Manninen (OTK, KTM, johtava asiantuntija, Finanssivalvonta) on kirjoittanut Edilex-sarjassa (2022/05) julkaistun artikkelin Rahoitusvälineiden algoritmisen kaupankäynnin sääntelystä Euroopan unionissa. Finanssialalla on käytännössä merkittävä kysymys, miten algoritmista kaupankäyntiä säännellään. Erityisen ajankohtaiseksi artikkelin aiheen on nostanut Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (European Securities and Markets Authority, ESMA) 28.9.2021 julkaisema tarkastelukertomus, joka käsittelee laajasti direktiiviin perustuvaa algoritmisen kaupankäynnin sääntelyä. Artikkelin tarkoituksena on mm. tuoda esille, mitä ja ketä MiFID II:n mukainen sääntely koskee sekä selostaa sääntelyn keskeinen sisältö. 

Ensin artikkelissa keskitytään määrittelemään, mitä algoritmisella kaupankäynnillä oikeastaan tarkoitetaan MiFID II:n mukaan. MiFID II 4 artiklan 1 kohdan 39 alakohdan määritelmän mukaan sillä tarkoitetaan sellaista kaupankäyntiä rahoitusvälineillä, jossa tietokonealgoritmi määrittää automaattisesti toimeksiantojen yksittäiset parametrit niin, että ihmisen työpanosta tarvitaan siinä vain vähän tai ei lainkaan. Lisäksi tietokonealgoritmin määrittelemät toimeksiannon parametrit määritellään tarkemmin. Määritelmästä on myös suljettu pois tiettyjä järjestelmiä. Toinen artikkelin keskeinen määritelmä koskee huippunopeaa algoritmista kaupankäyntimenetelmää (high frequency trading, HFT), joka on direktiivin systematiikassa algoritmisen kaupankäynnin alalaji. HFT:llä tarkoitetaan yleensä sellaista kaupankäyntiä, jossa kaupankäyntijärjestelmän algoritmit analysoivat markkinasignaaleja erityisen nopeasti ja sitten lähettävät nopeasti ja itsenäisesti suuria määriä toimeksiantoja tekemänsä analyysin perusteella.

MiFID II 17 artiklan 1 kohta sisältää kaikki ne algoritmisen kaupankäynnin vaatimukset, joilla direktiivi pyrkii sääntelemään kaupankäyntiteknologian käytön merkittävästä kehityksestä ja laajemmasta käytöstä markkinoiden moitteettomalle toiminnalle aiheutuvia riskejä. Riskejä eritellään tarkemmin myös direktiivin perusteluissa. Kyseinen kohta edellyttää, että algoritmista kaupankäyntiä harjoittavalla yrityksellä on käytössään harjoittamaansa liiketoimintaan soveltuvat tehokkaat järjestelmät ja riskienhallintamenetelmät, joilla voidaan varmistaa tietyt olosuhteet, muun muassa kaupankäyntijärjestelmien häiriönsietokyky ja riittävä kapasiteetti. Artikkelissa käsitellään myös ESMAn laatimaa luonnosta teknisiksi sääntelystandardeiksi (regulatory technical standards, RTS), joissa määritellään 1 kohtaa vastaavat yksityiskohtaisemmat vaatimukset. 

Yhteenvetona voidaan todeta, että MiFID II määrittelee sääntelyn kohteena olevan algoritmisen kaupankäynnin laajemmin kuin usein esitetään. Tämä perustuu siihen, ettei direktiivi kata pelkästään esimerkiksi HFT:tä, vaan myös kaupankäynnin, jossa tietokonealgoritmeja käytetään vain ihmisen tekemien kaupankäyntipäätösten toteutukseen. 

Lue koko artikkeli Edilexin Lakikirjastossa:

• Manninen, Jyrki: Rahoitusvälineiden algoritmisen kaupankäynnin sääntelystä Euroopan unionissa

Lue lisää:

• EPNDir 2014/65/EU rahoitusvälineiden markkinoista sekä direktiivin 2002/92/EY ja direktiivin 2011/61/EU muuttamisesta 15.5.2014 (sijoituspalveludirektiivi, MiFID II -direktiivi)
• ESMA MiFID II/MiFIR Review Report on Algorithmic Trading 28.9.2021
• Final Report: Draft Regulatory and Implementing Technical Standards MiFID II/MiFIR 28.9.2015 (ESMA/2015/1464)