Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi jakaa vapaasti. Muistathan mainita lähteen edilex.fi.
Uutinen kuuluu aihealueisiin Työ- ja sosiaalioikeus, Julkisoikeus

1.2.2022 11.50 Vierashuoneessa professorit Kaijus Ervasti ja Anna Mäki-Petäjä-Leinonen: Ikääntyvien ja muistisairaiden ihmisten oikeuksien toteutuminen tutkimuksen keskiöön

Vierashuoneessa professorit Kaijus Ervasti ja Anna Mäki-Petäjä-Leinonen: Ikääntyvien ja muistisairaiden ihmisten oikeuksien toteutuminen tutkimuksen keskiöön

Ikääntyvän väestön sekä muistisairaiden ihmisten määrä lisääntyy niin Suomessa kuin muissakin länsimaissa. Samalla heidän oikeudelliset ongelmansa lisääntyvät. Ongelmat voivat liittyä esimerkiksi asumiseen, perheeseen, tavaroiden ja palveluiden hankintaan, kaltoinkohteluun sekä erilaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Ei ole kuitenkaan riittävästi tietoa, kuinka laajasti ikääntyvillä ja muistisairailla henkilöillä on erilaisia ongelmia ja millaisiin keinoihin he ovat turvautuneet ongelmiensa ratkaisemiseksi.

1. Tutkimuksen painopisteet

Menneinä vuosikymmeninä kaikkien oikeustieteellisten koulutusyksiköiden tutkimus ja opetus oli hyvin samankaltaista. Kaikissa tiedekunnissa tutkittiin ja opiskeltiin samoja oikeudenaloja. Tutkimus oli myös metodologisesti hyvin samanlaista eli lainopin traditiosta ei paljoa poikettu ehkä oikeushistoriaa lukuun ottamatta.

Viime vuosina tutkimuksen painopisteet ovat alkaneet selkeästi eriytyä oikeustieteellisissä yksiköissä. Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksella tutkimuksen painopisteiksi ovat muotoutunet erityisesti ympäristöoikeus, lainsäädäntötutkimus ja hyvinvointioikeudellinen tutkimus. Perinteiset oikeudenalat ovat saaneet rinnalleen uusia, ilmiökeskeisiä oikeudenaloja ja tutkimussuuntauksia. Tutkimus on myös leimallisesti monitieteistä eli tutkimuksia tehdään monitieteissä tutkimusryhmissä, eivätkä oikeustieteilijätkään pitäydy pelkässä lainopissa, vaan tukeutuvat yhä enemmän empiiriseen tutkimukseen.

Tutkimuksen kansainvälistyessä ja kilpailun lisääntyessä on selvää, että monitieteisen tutkimuksen täytyy lisääntyä myös oikeustieteessä. Muutoin se ei pärjää kilpailussa ja rahoituksessa. Tutkimuksilta haetaan myös yhä useammin yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Halutaan löytää vastauksia isoihin yhteiskunnallisiin haasteisiin kuten pandemioihin, syrjäytymiseen, eriarvoistumiseen sekä väestön- ja ilmastonmuutokseen. Pelkällä yhteen alaan keskittyvällä tutkimuksella ei kyetä vastaamaan uusiin tutkimushaasteisiin.

2. Hyvinvointioikeudellinen tutkimus

Hyvinvointioikeus käsitteenä tuli käyttöön Norjassa 1990-luvun taitteessa ensimmäisenä Pohjoismaissa. Sen on katsottu kattavan oikeudenalat, joilla on merkitystä yksilön hyvinvoinnille. Tyypillisesti hyvinvointioikeuden alaan katsotaan kuuluvan sellaiset alat kuin terveysoikeus, sosiaalioikeus, lapsioikeus, vanhuusoikeus ja työoikeus. Myös esimerkiksi asumiseen, perheeseen ja velkaantumiseen liittyvät oikeudelliset kysymykset liittyvät yksilön hyvinvointiin ja voidaan katsoa osaksi hyvinvointioikeutta. Hyvinvointioikeudesta voidaan puhua myös perusoikeuskategoriana. Tällöin ollaan lähellä sosiaalisia perusoikeuksia kuten oikeudessa välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon ja oikeudessa saada riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Hyvin monet perusoikeudet liittyvätkin yksilöiden hyvinvointiin. Kansainvälisessä keskustelussa hyvinvointioikeutta käytetään toisinaan suunnilleen samassa merkityksessä kuin termiä ”sosiaalioikeus” Suomessa, mutta usein tuodaan esiin, että hyvinvointioikeus ei rajoitu pelkästään julkisen sfääriin ja julkisoikeuteen.

Itä-Suomen yliopistossa perustettiin hyvinvointioikeuden instituutti vuonna 2018. Toiminnan laajennuttua instituutin nimi muuttui helmikuun 2022 alussa Hyvinvointioikeuden keskukseksi. Keskuksessa kehitetään monialaista ja monitieteistä oikeudellista tutkimusta, kuten sosiaalioikeutta, lapsioikeutta, vanhuusoikeutta, vammaisoikeutta, työoikeutta sekä oikeudensaantimahdollisuuksiin keskittyvää tutkimusta.

3. Ikääntyvät ja muistisairaat ihmiset tutkimuksen kohteena

Ikääntyviä ja muistisairaita ihmisiä koskeva tutkimus on yksi Hyvinvointioikeuden keskuksen painopistealueita. Keskuksen tutkijat ovat olleet mukana hankkeessa, jossa tarkastellaan kotia ikääntymisen ja kuoleman paikkana (MeRela, 2017–2021) ja hankkeessa, jossa tarkastellaan työikäisenä muistisairauteen sairastuneiden erityiskysymyksiä (MCI@work, 2018–2022.) Vuosien 2020–2022 aikana on käynnistetty useita isoja tutkimushankkeita, jotka keskittyvät ikääntyvien ja muistisairaiden ihmisten oikeuksien toteutumiseen ja oikeudensaantimahdollisuuksiin. Hyvinvointioikeuden keskuksen ”Neuroetiikka ja oikeudet” -tutkimusryhmä toimii osana Itä-Suomen yliopiston monitieteistä neurotieteiden tutkimusyhteisöä. Näin lääkärit, neurotieteilijät, psykologit, sosiologit, oikeustieteilijät ja muiden alojen tutkijat pääsevät monitieteisesti tutkimaan ikääntyvien ja neurodegeneratiivisiin sairauksiin sairastuneiden ongelmia.

Ikääntyvän väestön sekä muistisairaiden ihmisten määrä lisääntyy niin Suomessa kuin muissakin länsimaissa. Samalla heidän oikeudelliset ongelmansa lisääntyvät. Ongelmat voivat liittyä esimerkiksi asumiseen, perheeseen, tavaroiden ja palveluiden hankintaan, kaltoinkohteluun sekä erilaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Ei ole kuitenkaan riittävästi tietoa, kuinka laajasti ikääntyvillä ja muistisairailla henkilöillä on erilaisia ongelmia ja millaisiin keinoihin he ovat turvautuneet ongelmiensa ratkaisemiseksi. Tällä hetkellä Hyvinvointioikeuden keskuksessa on käynnissä kolme ikääntyvien ja muistisairaiden ihmisten oikeuksiin keskittyvää tutkimushanketta.

Tarinoita ikääntyvästä Suomesta

Loppuvuodesta 2020 käynnistettiin Itä-Suomen yliopiston, Helsingin yliopiston, Tampereen yliopiston ja Ihmisoikeuskeskuksen yhteistyönä tutkimushanke ”Oikeutta ikäihmisille – tarinoita ikääntyvästä Suomesta” (OITIS).  Tutkimuksen tavoitteena on saada tietoa ikääntyvien (+65) oikeusongelmista sekä oikeudensaantimahdollisuuksista.

Ensi vaiheessa (112/2020–2/2021) ikääntyviltä ja heidän läheisiltään pyydettiin kertomuksia oikeusongelmistaan ja niiden ratkaisemisesta lehti-ilmoituksilla (esim. HS, AL, Kaleva, HBL, ET) sekä sosiaalisen median ja kansalaisjärjestöjen kautta. Ikääntyneitä pyydettiin kirjoittamaan vapaamuotinen teksti, jossa ikääntyvät tai heidän läheisensä kertovat koetuista oikeudellisista ongelmista, minkä tahon puoleen he ovat mahdollisesti kääntyneet ja ovatko ongelmat tulleet ratkaistuksi. Pyyntöä jaettiin suomeksi, ruotsiksi, kolmella saamen kielellä sekä romaniksi.  Kertomuksia saatiin kaikkiaan 324. Tällä hetkellä aineistoa analysoidaan ja siitä kirjoitetaan useita kotimaisia ja kansainvälisiä artikkeleita.

Hyvinvoinnin turvaaminen pandemia-aikana – haavoittuvien ryhmien asema pandemiassa

Syksyllä 2021 alkoi Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama hanke ”Hyvinvoinnin turvaaminen pandemia-aikoina: kohti syndemioiden yhteistyöhön perustuvaa hallintaa” (WELGO) Helsingin yliopiston, Itä-Suomen yliopiston, Tampereen yliopiston, Vaasan yliopiston, THL:n ja Demoksen yhteistyönä.  Hankkeen tarkoituksena on kehittää kestäviä ratkaisuja hyvinvoinnin turvaamiseksi tulevaisuuden kriiseissä koronapandemian hallinnasta saatujen kokemusten pohjalta.

Itä-Suomen yliopiston tutkijaryhmä keskittyy hankkeessa erityisesti ikääntyvien ja muistisairaiden ihmisten oikeudensaantimahdollisuuksiin pandemia-aikana sekä siihen, miten pandemia on vaikuttanut oikeuksiin pääsyyn. Tätä kysymystä selvitetään muun muassa haastatteluiden ja kyselyiden avulla. Hankkeessa hyödynnetään myös kanssatutkijuus-menetelmää. Lisäksi tehdään kansainvälistä vertailua erilaisista länsimaisista sääntelyratkaisuista pandemia-aikana.

Varjoja paratiisissa - muistisairaiden ihmisten oikeudet hyvinvointivaltiossa

Vuoden 2022 alussa Itä-Suomen yliopistossa alkoi Koneen säätiön rahoittama hanke ”Varjoja paratiisissa? -muistisairaan ihmisen oikeuksien toteutuminen hyvinvointivaltiossa” (VAPA). Hankkeen keskeisenä tavoitteena on saada esille muistisairaiden ihmisten oikeusongelmia ja niiden korjauskeinoja sekä käydä yhteiskunnallista keskustelua muistisairaiden ihmisten asemasta ja edistää sitä. 

Muistisairailta ihmisiltä ja heidän läheisiltään pyydetään vapaamuotoisia tarinoita oikeusongelmista, haetusta avusta ja ongelmien ratkaisemisesta. Lisäksi kerätään useita haastatteluaineistoja sekä tehdään kysely muistisairaille ja heidän läheisilleen. Hankkeessa tutkitaan myös tuomioistuinasiakirjoja oikeudellisesta toimintakyvystä ja edunvalvonnasta.

Hankkeessa käytetään myös taidelähtöisiä menetelmiä. Muistisairaille ihmisille järjestetään taidetyöpajoja (12 kpl), joiden tehtävänä on tuottaa uusia avauksia, syvyyttä ja ihmisten omia näkökulmia tutkittaviin kysymyksiin. Lisäksi Ehtoolehto-romaaneistaan tunnettu kirjailija Minna Lindgren kirjoittaa tutkimusaineistoa hyväksi käyttäen romaanin, joka liittyy hankkeen tematiikkaan.

Kaikissa edellä mainituissa hankkeissa tehdään yhteistyötä kansalais- ja potilasjärjestöjen kuten Muistiliiton ja Ikäinstituutin kanssa.  Mukana hankkeissa on sosiaalipolitiikan, sosiaalipalveluiden, sosiaalipsykologian, johtamisen, vanhustyön, sosiologian, lääketieteen, juridiikan, journalismin, kuvataiteen ja romaanitaiteen ammattilaisia. Kysymys on siis hyvin monitieteisistä tutkimushankkeista.

4. Tulevaisuudennäkymiä

Hyvinvointioikeuden keskuksessa on käynnistetty useita hankkeita, joissa kartoitetaan ikääntyvien ja muistisairaiden ihmisten oikeuksien toteutumista yleisesti. Seuraavaksi tarkoituksena on syventää tutkimusta ikääntyneiden ja muistisairaiden oikeuksista siten, että tarkastelun kohteena ovat eri elämänalueet tai tarkkarajaset ongelmat. Mahdollisia tutkimusalueita ovat esimerkiksi erilaiset sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvät ongelmat, perheoikeudelliset ongelmat, kaltoinkohtelu sekä asumiseen liittyvät ongelmat.

Lisäksi tavoitteena on kehittää metodista osaamista. Jo nyt käynnissä olevissa hankkeissa kysymys on osin kanssatutkimushankkeista. Kanssatutkimuksella (co-research, tutkimuskumppanuus) tarkoitetaan osallistumista tukevia ja osallistumiseen kutsuvia ja innostavia menetelmiä tiedon tuottamisessa eli tutkimuskohteet otetaan mukaan tutkimuksen tekemiseen. Tämän tutkimusmenetelmän käyttö on tarkoitus vakiinnuttaa ja ottaa aikaisempaa laajemmin käyttöön. Myös kvantitatiivista osaamista ja rekisteritutkimusta kehitetään.

Itä-Suomen yliopiston Hyvinvointioikeuden keskus aikoo kehittää monin tavoin toimintansa lähivuosina. Ikääntyvien ja muistisairaiden ihmisten oikeuksien ja oikeudensaantimahdollisuuksien lisäksi tutkimusta tehdään myös muista haavoittuvista ryhmistä.  Tällä hetkellä onkin jo käynnissä Suomen Akatemian rahoittama tutkimushanke ”Vammaisuus ja ihmisarvo” (Dignity&Disability, 2021–2024). Lisäksi väitöskirjaprojekteja on käynnissä muun ohella päihdekuntoutujien, vammaisten ja muistisairaiden ihmisten oikeuksien toteutumisesta. Seuraavaksi tarkoituksena on laajentaa oikeuksien toteutumisen tutkiminen myös esimerkiksi epilepsiaa sairastaviin ihmisiin.

Kaijus Ervasti
Professori
Yhteiskunnallinen oikeustutkimus
Hyvinvointioikeuden keskus
Itä-Suomen yliopisto

Anna Mäki-Petäjä-Leinonen
Professori
Vanhuusoikeus
Hyvinvointioikeuden keskus
Itä-Suomen yliopisto


 

Vierashuonekirjoitukset eivät ole Edilex-toimituksen kannanottoja asioihin.


Kirjoita Edilexiin

Toimittaja: Jukka Savolainen, Edilex-toimitus (jukka.savolainen@edita.fi)

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.