Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi jakaa vapaasti. Muistathan mainita lähteen edilex.fi.
Uutinen kuuluu aihealueisiin Rikos- ja prosessioikeus, Julkisoikeus

3.12.2021 11.45 Vierashuoneessa OTT Satu Rantaeskola: Epäillyn toiminta jonkin tunnusmerkistön täyttävänä (ns. laiton toiminta) ei voisi saada menettelyllistä salassapidon suojaa rikosasiaa käsiteltäessä, vaikka toiminta sinänsä voisi kuulua salassapitokohdan piiriin

Vierashuoneessa OTT Satu Rantaeskola: Epäillyn toiminta jonkin tunnusmerkistön täyttävänä (ns. laiton toiminta) ei voisi saada menettelyllistä salassapidon suojaa rikosasiaa käsiteltäessä, vaikka toiminta sinänsä voisi kuulua salassapitokohdan piiriin

Korkeimman hallinto-oikeuden 1.12.2021 antamassa ratkaisussa KHO 2021:170 on ollut kysymys rikoksesta epäillyn nimen julkisuudesta. Keskusrikospoliisille oli esitetty käräjäoikeuden käsittelyn alkamisen jälkeen asiakirjapyyntö, joka koski erästä järjestäytyneeseen rikollisryhmään liittyvää rikoskokonaisuutta. Keskusrikospoliisi teki tietopyyntöön osittain kielteisen ratkaisun ja salasi esitutkintapöytäkirjoista epäiltyjen nimet. Perusteena käytettiin sitä, että henkilöt kuuluvat rikollisryhmään, ja tämä tieto olisi salassa pidettävä julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 32 kohdan mukaisena tietona henkilöiden elintavoista, osallistumisesta yhdistystoimintaan tai vapaa-ajan harrastuksista tai niihin verrattavana tietona.

Ratkaisussaan korkein hallinto-oikeus on todennut, että esitutkintapöytäkirjoihin sisältyvät tiedot rikoksesta epäillyn asemassa olevien henkilöiden epäillystä kuulumisesta järjestäytyneeseen rikollisryhmään olivat olleet merkityksellisiä esitutkinnan toimittamisen ja siinä selvitettävien asioiden kannalta. Tietoa rikoksesta epäillyn henkilön epäillystä kuulumisesta järjestäytyneeseen rikollisryhmään ei ainakaan tällaisessa yhteydessä voitu korkeimman hallinto-oikeuden mukaan pitää julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 32 kohdassa tarkoitettuna salassa pidettävänä tietona henkilön elintavoista, osallistumisesta yhdistystoimintaan tai vapaa-ajan harrastuksista, perhe-elämästä tai muista niihin verrattavista henkilökohtaisista oloista.

Koska tieto ei ollut salassa pidettävä, keskusrikospoliisin päätös olla luovuttamatta esitutkintapöytäkirjoja niiden rikoksesta epäillyn asemassa olevien henkilöiden nimien osalta, joiden poliisi epäili kuuluvan järjestäytyneeseen rikollisryhmään, oli lainvastainen. Keskusrikospoliisi määrättiin luovuttamaan esitutkintapöytäkirjat tietopyynnön tehneelle myös niiden rikoksesta epäillyn asemassa olevien henkilöiden nimien osalta, joiden poliisi epäilee kuuluvan järjestäytyneeseen rikollisryhmään.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu on odotettu, ja se on mielenkiintoinen monesta näkökulmasta. Tarkastelen ratkaisua tässä lyhyesti ja vain muutamien seikkojen osalta keväällä 2021 julkaistuun väitöstutkimukseeni [1] nähden.

Salassapitosääntelystä esitutkinnan ja syyteharkinnan aikana ja myöhemmin prosessissa

Esitutkinta- ja syyteharkinta-aineisto on viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999, julkisuuslaki, JulkL) perusteella salassa pidettävää (JulkL 24.1 § 3 kohta, 458/2011). Tämä aineiston (yleinen, määräaikainen) salassapito päättyy viimeistään, kun asia on esillä tuomioistuimessa. Se voi päättyä jo aikaisemminkin eli syyteharkinnassa syyttämättäjättämispäätökseen tai esitutkinnassa, jos asia jää sillensä. [2]

Esitutkinnan aikana esimerkiksi rikoksesta epäillyn nimen saa kertoa julkisuuteen vain silloin, kun se on yksittäisestä rikoksesta tiedottamista koskevan esitutkintalain (805/2011, ETL) nimenomaisen säännöksen perusteella mahdollista. Säännöksen mukaan henkilön nimen tai kuvan saa antaa julkisuuteen vain, jos se on välttämätöntä rikoksen selvittämiseksi, rikoksesta epäillyn tavoittamiseksi, uuden rikoksen estämiseksi tai rikoksesta aiheutuvan vahingon estämiseksi (ETL 11:7). Nimeä julkisuuteen luovutettaessa tulee luonnollisesti huomioida myös muut säännöksen edellytykset ja velvoitteet. Tilanne on erilainen, kun rikosasian käsittely alkaa käräjäoikeudessa. Silloin rikoksesta epäillyn nimi ei ole enää edellä mainitun esitutkinta- ja syyteharkinta-aineiston salassapitoperusteen nojalla salassa pidettävä tieto.

Esitutkintaviranomainen ratkaisee sille esitutkinnan päättymisen jälkeen yleisöjulkisuuden perusteella tehdyn esitutkintapöytäkirjaa koskevan tietopyynnön julkisuuslain perusteella. Silloin aineistossa voi olla julkisuuslain muun salassapitokohdan tai muun lain perusteella salassa pidettävää aineistoa (JulkL 22 §), jolloin salassapito määrittää yleensä tiettyyn asiaan – substanssiin – liittyvät tiedot salassa pidettäviksi.

Sellaista muuta salassapitosääntelyä on esimerkiksi muun muassa sosiaalihuollon tai työhallinnon etuuksia (JulkL 24.1 § 25 kohta, 1060/2002) tai henkilökohtaisia olosuhteita (JulkL 24.1 § 32 kohta) koskevat salassapitokohdat. Samoin asiakirjat, jotka sisältävät tietoja rikoksesta syytetylle tehdystä oikeuspsykiatrisesta mielentilatutkimuksesta ja erilaisista seuraamusselvityksistä (JulkL 24.1 § 27 kohta, 277/2019) [3] koskevat tiettyjä substanssitietoja. Nämä tiedot ovat epäiltyä (syytettyä) koskevina salassa pidettäviä.

Toisen tyyppistä sääntelyä on salassapitokohta, joka määrittää rikoksesta epäillyn, asianomistajan tai muun rikosasiaan liittyvän henkilön yksityiselämään liittyvät arkaluonteiset seikat salassa pidettäviksi (JulkL 24.1 § 26 kohta). Tämä salassapitokohta ei sisällä mainintaa mistään substanssiasiasta, vaan salassa pidettävää ovat rikosasiaan liittyvän henkilön yksityiselämään liittyvät arkaluonteiset seikat.

Tunnusmerkistön täyttymistä epäiltäessä epäillyn toiminta ei saisi salassapidon suojaa substanssiperusteella, jollei epäiltyä ole mainittu salassapitokohdassa

Tuore korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun KHO 2021:170 lopputulos antaa tukea tutkimuksessani esittämälleni väitteelle, että epäillyn toiminta jonkin tunnusmerkistön täyttävänä (ns. laiton toiminta) ei saisi salassapidon suojaa. Erityisesti tiedon määrittäminen salassa pidettäväksi julkisuuslain 24.1 § 32 kohdan perusteella edellyttäisi nähdäkseni lisäehtoa yksityiselämän suojan tarpeesta. Sellainen voidaan nähdä sisään rakennettuna ko. salassapitokohdassa. [4] Tieto olisi salassa pidettävää, jos tieto ilmenee sellaisissa olosuhteissa, että niistä voidaan päätellä yksilön tavoite tiedon pysymisestä yksityiselämän ja salassapidon piirissä. Niin ei olisi esimerkiksi henkilön harrastus- tai yhdistystoiminta julkiseksi tarkoitetussa moottoripyöräkerhotoiminnassa, kun harrastus pystytään toteamaan henkilön käyttämän asun perusteella. Toimintaa ei silloin tarkoiteta yksityiseksi, jota salassapidon saamiseksi rikosasiaan liittyvältä harrastukselta [5] voidaan edellyttää. Päinvastoin moottoripyöräkerhossa toimiessaan henkilö tarkoittaa toimintansa julkiseksi ja osoittaa sen ulkonaisin merkein. [6] Kuuluminen järjestäytyneeseen rikollisryhmään olisi siten tälläkin perusteella julkinen tieto, kun tieto liittyy epäiltyyn henkilöön ja hänen toimintaansa rikosasiassa.

Korkein hallinto-oikeus on antanut kuluvana vuonna 2021 toisenkin aihepiiriä koskevan ratkaisun KHO 2021:26 . Huumausainerikoksia koskevassa asiassa tietyt epäiltyä ja muita henkilöitä koskevat videoleikkeet määritettiin salassa pidettäviksi henkilökohtaisina olosuhteina (JulkL 24.1 § 32 kohta). Videoleikkeillä oli kuvattu tapahtumia kotirauhan suojan alueella.

Tämä ratkaisu tukee samoin väitöstutkimuksessani esittämääni näkemystä, ettei jonkin tunnusmerkistön täyttävä epäilty menettely saisi salassapidon suojaa jonkin tiettyyn asiaan – substanssiin – liittyvän salassapitosäännöksen perusteella. Epäillyn menettelyä suojattaisiin vain jo mainitulla yleisellä esitutkinta- ja syyteharkinta-aineiston salassapidolla.

Tässä mainitussa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa KHO 2021:26 olosuhteille annettiin salassapidon menettelyllinen suoja, kun rikosasiaa käsiteltiin, mutta toimintana huumausaineiden käyttäminen ym. (tunnusmerkistön mukainen toiminta) ei saanut suojaa. Käytännössä ratkaisu tarkoittaa, että yleisöjulkisuuden perusteella ei ollut oikeutta saada nähtäväksi näyttönä rikosasiassa käytettyjä videotallenteita, joilta nämä elinolot ja henkilökohtaiset olosuhteet ilmenivät tarkemmin, vaikka rikosasian asianosaisilla oli luonnollisesti oikeus näihin tietoihin, samoin kuin asiaa työnsä puolesta käsittelevillä tahoilla. [7]

Rikosasian selvittämiseen liittyvät tiedot ja esitutkinta- ja syyteharkinta-aineiston yleinen salassapito

Korkein hallinto-oikeus viittaa ratkaisun KHO 2021:170 perusteluissaan tilanteeseen, että ”tiedot olivat olleet merkityksellisiä esitutkinnan toimittamisen ja siinä selvitettävien asioiden osalta”. Muotoilu on asiallisesti samankaltainen kuin oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain (370/2011, oikeudenkäyntijulkisuuslaki, YTJulkL) sääntely. Sen mukaan arkaluonteiset tiedot henkilön yksityiselämään, terveydentilaan, vammaisuuteen tai sosiaalihuoltoon liittyvistä seikoista ovat ensin salassa pidettäviä (YTJulkL 9.1 § 2 kohta). Nämä tiedot eivät kuitenkaan rikosasiassa ole salassa pidettäviä siltä osin kuin ne ”liittyvät olennaisesti syytteessä tarkoitettuun tekoon tai sen rikosoikeudelliseen arviointiin”, jollei tuomioistuin määrää niitä salassa pidettäviksi (YTJulkL 10 §). [8]

Ratkaisussa KHO 2021:170 käytetty sanamuoto ”tiedot olivat olleet merkityksellisiä esitutkinnan toimittamisen ja siinä selvitettävien asioiden osalta” on vielä samansuuntainen kuin edellä käyttämäni muotoilu ”epäily siitä, että jokin tunnusmerkistö täyttyy”. Korkeimman hallinto-oikeuden käyttämä muotoilu viittaa myös sellaiseen aineistoon, joka on otettava esitutkintapöytäkirjaan. Sellainen velvoite esitutkintaviranomaisella on, jos asiakirjoilla [9] voidaan olettaa olevan merkitystä asiassa ja jos laissa ei toisin säädetä (ETL 9:6, 585/2019).

Tätä esitutkinta-aineistoa (ja syyteharkinta-aineistoa), jolla voidaan olettaa olevan merkitystä asiassa, koskee edellä kerrottu aineiston yleinen (määräaikainen) salassapito (JulkL 24.1 § 3 kohta, 458/2011). Tämän salassapitoperusteen käyttäminen suojaa nähdäkseni pääsääntöisesti tilannetta riittävästi, kun epäillään, että henkilön toiminta täyttää jonkin rikoksen tunnusmerkistön. Silloin ei olisi tarvetta käyttää ns. substanssisalassapitokohtia, kuten sosiaalihuollon tai työhallinnon etuuksia (JulkL 24.1 § 25 kohta, 1060/2002) tai henkilökohtaisia olosuhteita (JulkL 24.1 § 32 kohta) koskevaa salassapitokohtaa. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että oikeudenkäynnin alkamisen jälkeen esimerkiksi erilaiset tukien väärinkäytöstapaukset eivät voisi esitutkintaviranomaiselta aineistoa pyydettäessä saada salassapidon suojaa edellä mainitun sosiaalihuollon tai työhallinnon etuuksia koskevan kohdan perusteella, kun esitutkinta- ja syyteharkinta-aineiston salassapito on jo päättynyt [10] .

Esitutkintapöytäkirjan julkisuus määrittyy julkisuuslain eikä oikeudenkäyntijulkisuuslain perusteella

Erikseen korkein hallinto-oikeus kiinnittää ratkaisussaan KHO 2021:170 huomiota siihen, että tietopyyntö ratkaistaan julkisuuslain perusteella, koska esitutkintapöytäkirjoja on nyt käsillä olevassa asiassa pyydetty poliisiviranomaiselta eikä tuomioistuimelta. Silloin pöytäkirjoihin sisältyvien tietojen julkisuus ja salassa pidettävyys tulee esitutkintalain 9 luvun 7 §:n 1 momentin ensimmäinen virke huomioon ottaen arvioitavaksi julkisuuslain eikä oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain säännösten perusteella.

Julkisuuslaki ja oikeudenkäyntijulkisuuslaki eivät väitöstutkimukseni perusteella muodosta koherenttia kokonaisuutta siltä osin, kun rikosasia ratkaistaan tuomioistuimessa, mutta esitutkintapöytäkirja tilataan tuomioistuinkäsittelyn alkaessa esitutkintaviranomaiselta. Lisäksi lakien sisällöissä on toisiinsa nähden sellaisia ristiriitoja, jotka vaikeuttavat rikosprosessin toimijoiden mahdollisuutta soveltaa lainsäädäntöä toisaalta rikosasian julkisuutta edistävällä ja toisaalta erityisesti asianomistajan yksityiselämän suojan huomioon ottavalla tavalla. Esitän omassa tutkimuksessani, että rikosasioiden tietopyyntöjen menettelyjä uudistettaisiin kokonaisuudessaan. [11] Tällä hetkellä rikosasioita koskeva lainsäädäntö ei palvele asianosaisten eikä yleisöjulkisuuden perusteella tehtyjä tietopyyntöjä.

Satu Rantaeskola
Oikeustieteen tohtori, varatuomari.

Vierashuonekirjoitukset eivät ole Edilex-toimituksen kannanottoja asioihin.


Kirjoita Edilexiin

 

[1] Rantaeskola, Satu. Asianomistajan yksityiselämän suoja rikosprosessissa, AlmaTalent 2021, s. 456–458 ja 531–536.

[2] Tämän salassapitokohdan mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä poliisille ja muille esitutkintaviranomaisille ja syyttäjälle sekä tarkastus- ja valvontaviranomaisille tehdyt ilmoitukset rikoksesta, esitutkintaa ja syyteharkintaa varten saadut ja laaditut asiakirjat sekä haastehakemus, haaste ja siihen annettu vastaus rikosasiassa, kunnes asia on ollut esillä tuomioistuimen istunnossa taikka kun syyttäjä on päättänyt jättää syytteen nostamatta tai kun asia on jätetty sikseen, jollei ole ilmeistä, että tiedon antaminen niistä ei vaaranna rikoksen selvittämistä tai tutkinnan tarkoituksen toteutumista tai ilman painavaa syytä aiheuta asiaan osalliselle vahinkoa tai kärsimystä tai estä tuomioistuinta käyttämästä oikeuttaan määrätä asiakirjojen salassapidosta oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain (370/2007) mukaan (458/2011).

[3] Tämän salassapitokohdan mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä asiakirjat, jotka sisältävät tietoja rikoksesta syytetylle tehdystä oikeuspsykiatrisesta mielentilatutkimuksesta, nuoresta rikoksesta epäillystä laaditusta seuraamusselvityksestä, nuorisorangaistuksen rangaistusajan suunnitelmasta, yhdyskuntapalvelun, valvontarangaistuksen tai 21 vuotta täytettyään rikoksen tehneen ehdollisen vankeuden valvonnan seuraamusselvityksestä, valvontarangaistuksen edellytysten selvittämisestä, rangaistusajan suunnitelmasta, vapauttamissuunnitelmasta, valvontasuunnitelmasta tai elinkautisvangin vapauttamismenettelyä tai yhdistelmärangaistukseen kuuluvaa valvonta-aikaa varten annetusta lausunnosta.

[4] Perustelen tätä tutkimuksessani sillä, että salassapitokohdassa on sekä yksityiselämän piiriin kuuluvia tietoja (kohdan alkuosa) ja julkiseksi todettuja tietoja, kuten poliittiseen toimintaan osallistuminen (kohdan loppuosa). Lisäksi yksittäisen tiedon ei mielipiteiden osalta mainitaan erikseen vaatimus niiden esittämisestä yksityiselämän piirissä. Edelleen viittaus muihin henkilökohtaisiin oloihin viittaa nähdäkseni vaatimukseen tietojen kuulumisesta yksityiselämän piiriin.

[5] Oma kysymyksensä on se, milloin jotakin harrastustoimintaa koskevalla tiedolla voidaan olettaa olevan merkitystä asiassa, että tieto on otettava esitutkintapöytäkirjaan (ETL 9:6, 585/2019).

[6] Rantaeskola 2021, s. 456–458 ja 531–536. Olen käsitellyt myös esim. mielenosoitukseen osallistumisen julkisuutta, joka ei täytä vaatimusta ”yksityiselämän piirissä esittämistä mielipiteistä”, koska silloin ei olla yksityiselämän piirissä.

[7] Olen (Rantaeskola 2021, s. 534) analysoinut tätä ratkaisua tutkimuksessani yksityiskohtaisesti.

[8] Tämä tarkoittaa, että asianosaisen on määräyksen saamiseksi ensinnäkin pyydettävä käsittelyn ja aineiston julkisuutta rajoittavaa määräystä, kuten tutkimuksessani (Rantaeskola 2021, s. 337–340) olen rikosprosessin toimijoille tehdyn kyselyn perusteella voinut havaita. Luonnollisesti tuomioistuimen pitää vielä vakuuttua salassapitomääräyksen edellytysten olemassa olosta pyynnössä esitettyjen perustelujen johdosta.

[9] Säännöksessä (ETL 9:6, 585/2019) mainitaan kuulustelupöytäkirjat ja selostukset tutkintatoimenpiteistä ja niiden yhteydessä tehdyistä esitutkinnassa selvitettäviä asioita koskevista havainnoista sekä liitettävä tutkinnassa kertyneet asiakirjat, tallenteet ja valokuvat.

[10] Rantaeskola 2021, s. 501 alaviite 1586.

[11] Rantaeskola 2021, s. 367–369 ja 620–627.

Toimittaja: Jani Surakka, Edilex-toimitus (jani.surakka@edita.fi)

Lähteet: Kuvaaja: Tytti Käyhkö

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.