Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi jakaa vapaasti. Muistathan mainita lähteen edilex.fi.

23.11.2021 11.53 Vierashuoneessa OTT Henri Rikander: Oppilaitosturvallisuus – kenen oikeudesta ja velvollisuudesta puhumme?

Vierashuoneessa OTT Henri Rikander: Oppilaitosturvallisuus – kenen oikeudesta ja velvollisuudesta puhumme?

Oppilaitosturvallisuutta heikentävät useat seikat. Merkittävin lienee yhteisöllisyyden ja toisten kunnioittamisen vähentyminen, joka voi ilmetä yksilöiden ja yhteisöjen ongelmina, kuten kiusaamisena, ostrakismina eli sosiaalisena hyljeksintänä tai jopa väkivaltana. Viimeisempien vuosien oppilaitosturvallisuustarkastelussa väkivallan lisäksi on tunnistettu häirinnän ja epäasiallisen toiminnan vaikutukset ja psykososiaalinen kuormittuminen.

Lapsia suojeltava väkivallalta

Viime viikolla vietettiin lapsen oikeuksien viikkoa teemalla lapsella on oikeus hyvään kohteluun. Lapsen oikeuksien sopimus (SopS 59 ja 60/1991) on ihmisoikeussopimus, joka koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Sopimuksessa on neljä yleistä periaatetta: syrjimättömyys, lapsen edun huomioiminen, oikeus elämään ja kehitykseen sekä lapsen näkemysten kunnioittaminen. Sopimuksessa on kaikkiaan 41 sisällöllistä oikeutta, joissa kansalais- ja poliittiset oikeudet yhdistyvät sosiaalisiin-, taloudellisiin- ja kulttuurisiin oikeuksiin.

Esimerkiksi lapsen oikeuksien sopimuksen 19 artiklan mukaan lasta on suojeltava kaikelta väkivallalta, välinpitämättömältä kohtelulta ja hyväksikäytöltä. YK:n lapsen oikeuksien komitea on yleiskommentissaan nro 13 (2011) todennut väkivallan käsitteen olevan huomattavan laaja, huomioiden myös seksuaalisen hyväksikäytön. Komitea on painottanut, että väkivaltaa ei tule arvioida ainoastaan näkyvien fyysisten seurausten kautta, vaan huomioon tulee ottaa myös henkiset seuraukset, jotka voivat olla seurausta paitsi tarkoituksellisista teoista, myös laiminlyönneistä.

Lapsen oikeuksien toteutumisesta pidettävä huolta

Oppilaitoksessa työskentelevän ihmisoikeusvelvoite on turvata lapsen ihmisarvo sekä ruumiillinen että henkinen koskemattomuus, sillä ne ovat edellytyksiä muiden lapsen oikeuksien toteutumiselle. Epäasialliseen toimintaan, kiusaamiseen, häirintään ja väkivaltarikoksiin puuttumattomuutta voidaan pitää ihmisoikeusloukkauksena.

Vaikka suomalainen koulutus ja opetussuunnitelmat ovat ihmisoikeusperustaisia, eivät lapsen oikeudet siltikään toteudu täysimääräisesti. Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaiseman tuoreen tutkimuksen nro 111 (2021) mukaan lapsen oikeuksien sopimuksen tunnettavuuden lisäämiseksi ja viranomaistoiminnan osaksi saattamiseksi on vielä runsaasti parannettavaa.

Opiskelijoiden kokema turvallisuuden tunne ja opettajien työturvallisuus muutoksessa

Oppilaitosten kohtaamat turvallisuushaasteet ovat yhä moninaisempia. Vuoden 2021 KOTT-tutkimuksen ennakkotulosten mukaan korkeakouluopiskelijoista lähes puolet kokee, että opintojen vaatima työmäärä on lisääntynyt koronaepidemian aikana. Opintotaakan kasvamisesta kertovat varsinkin yliopistossa opiskelevat 18–22-vuotiaat naiset ja ammattikorkeakoulussa opiskelevat 18–26-vuotiaat naiset. Korkeakouluopiskelijoista yli puolet on kertonut yksinäisyyden tunteen lisääntyneen. Ennakkotuloksista myös ilmenee, että 40 prosenttia vastaajista on kokenut taloudellisen tilanteensa heikentyneen. On luonnollista, että myös tämä vaikuttaa koettuun turvallisuuden tunteeseen.

Myöskään työntekijöiden kokemat arjen työturvallisuushaasteet eivät ole vähentyneet. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n työolobarometrin (2019) mukaan väkivalta ja kiire leimaavat merkittävästi opetusalaa ja heikentävät siten työelämän laatua. Opettajat kokevat terveydelle vaarallista työstressiä enemmän kuin työntekijät muualla työelämässä. Opettajat raportoivat epäasiallisesta kohtelusta ja kiusaamisesta. Noin joka kymmenes opettaja on kokenut työssään väkivaltaa. Erityisesti nuoremmissa ikäryhmissä työstressin määrä on kasvanut erittäin huolestuttavasti.

Korkeakouluyhteisölle tehty tutkimus osoittaa turvallisuustilanteen muuttuneen viime vuosien aikana. Yliopistojen työntekijöille tehdyssä kyselytutkimuksessa neljännes (26 %) vastaajista koki, että sananvapauden tila on huonontunut viimeisimmän kahden vuoden aikana (Virta ym. 2018). Ilmiö on huolestuttava sillä opettajiin ja tutkijoihin kohdistettu epäasiallinen vaikuttaminen voi johtaa siihen, että tiettyjä tutkimusaiheita ei (uskalleta) käsitellä tai tutkija hiljennetään täysin. Työntekijään kohdistunut häirintä on myös työturvallisuuskysymys, johon työnantajan tulee puuttua. Viimeisimmän tutkimuksen mukaan ammatillisten opettajien kokema koulutustarve väkivallan uhkakoulutuksen osalta ei kohtaa työnantajien tarjoaman turvallisuuskoulutuksen kanssa (Liljeroos-Cork ym. 2021).

Oppilaitosturvallisuuden oltava johdettua toimintaa

Oppilaitoksiin vaikuttavat myös työelämän megatrendit, kuten teknologian kehittyminen, monipaikkaisuus, työvoiman rakennemuutos, globalisoituminen, resurssien uusjako sekä yleinen työkulttuurin muutos. Naisvaltaisten alojen työperäiset sairaudet ja ammattitaudit edellyttävät naisiin liittyvien työsuojelukysymysten tarkastelua. Työnantajan on huomioitava työntekijöiden työturvallisuus, sillä kiire ja keskeytykset, työn monipaikkaisuus ja digitalisaation tuomat muutokset asettavat työturvallisuudelle omat haasteensa.

Edellisestä voi havaita, että oppilaitosturvallisuutta on mahdollista tarkastella sekä opiskelijan että opettajan näkökulmasta. Vastuu toiminnan jatkuvuudesta, turvallisuudesta ja vaatimustenmukaisuudesta on kuitenkin aina koulutuksen järjestäjällä. Tästä huolimatta oppilaitosturvallisuuden kehittäminen on ollut varsin sirpaleista ja henkilösidonnaista (Teperi ym. 2018). Oppilaitosturvallisuus ei saa jäädä yksittäisten opettajien aktiivisuuden tai turvallisuusosaamisen varaan, vaan turvallisuuden hallintakeinoja on johdettava kiinteänä osana oppilaitoksen johtamisjärjestelmää.

Henri Rikander
OTT, turvallisuuspäällikkö
Tampereen kaupunki

Vierashuonekirjoitukset eivät ole Edilex-toimituksen kannanottoja asioihin.


Kirjoita Edilexiin

Toimittaja: Jukka Savolainen, Edilex-toimitus (jukka.savolainen@edita.fi)

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.