Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi jakaa vapaasti. Muistathan mainita lähteen edilex.fi.
Uutinen kuuluu aihealueisiin Ympäristö

26.10.2021 11.50 Vierashuoneessa hallitusneuvos Kirsi Martinkauppi: Uudessa kaavoitus- ja rakentamislaissa on kyse muustakin kuin saunoista

Vierashuoneessa hallitusneuvos Kirsi Martinkauppi: Uudessa kaavoitus- ja rakentamislaissa on kyse muustakin kuin saunoista

Maankäyttö- ja rakennuslain korvaava kaavoitus- ja rakentamislaki on parhaillaan kymmenen viikon lausuntokierroksella. Median mielenkiinto on tähän mennessä kohdistunut lähinnä saunoihin ja valmistelun poliittisiin kiemuroihin. Kokonaisuudistuksessa on kuitenkin ennen kaikkea kyse ilmastonmuutoksen torjunnasta, digitalisaation vauhdittamisesta sekä vanhentuneen lain kirjoittamisesta perustuslain mukaiseksi.

Puolet kaikesta maailman materiaalista käytetään rakentamiseen, rakennuksissa käytetään 40 prosenttia energiasta ja rakennettu ympäristö aiheuttaa kolmasosan kasvihuonekaasupäästöistä. Sen takia kaavoitusta ja rakentamista ohjaava laki vaikuttaa merkittävästi siihen, miten yhteiskuntamme onnistuu ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja sen torjunnassa.

Esitetty uusi sääntely ohjaa rakentamista vähähiiliseksi ja tuo kiertotalouden mukaan rakentamisen ketjuun. Rakennuksen haitalliset ja hyödylliset vaikutukset ilmastoon, eli hiilijalan- ja kädenjälki, olisi jatkossa laskettava rakentamislupaa varten tehtävässä ilmastoselvityksessä. Rakennuksen elinkaarta olisi pidennettävä niin, että uudet rakennukset kestävät äidiltä tyttärelle. Rakennuksia olisi pidettävä kunnossa, ja suuren käyttäjämäärän rakennukset olisi katsastettava määräajoin. Purettavat rakennukset olisivat materiaalipankkeja, joista vapautuvat rakennustuotteet pitäisi käyttää mahdollisuuksien mukaan uudelleen tai kierrättää ne materiaaliksi. Purkumateriaali olisi myös raportoitava.

Rakentaminen siirtyisi digiaikaan, mikä helpottaisi kaikkia osapuolia rakennusten suunnittelusta niiden toteutukseen, korjaamiseen, huoltoon ja ylläpitoon. Rakentamislupiin liittyvät tiedot löytyisivät valtakunnallisesta rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä, ja luvat haettaisiin tietomallilla tai muutoin koneluettavassa muodossa. Rakennusvalvonta huolehtisi luvanvaraisten rakennuskohteiden suunnittelu- ja toteumamallin tietojärjestelmään, josta tiedot olisivat sujuvasti muiden viranomaisten nähtävissä rajapintojen kautta. Tietojärjestelmästä saatavien tietojen perusteella rakennukselle laadittaisiin myös digitaalinen käyttö- ja huolto-ohje, jota rakennus- tai korjaushankkeeseen palkattu remonttifirma päivittäisi. 

Lausunnoilla olevassa hallituksen esityksessä on mielestäni monta juridisesti hyvin mielenkiintoista asiaa. Kuten vaikkapa esitys, jonka mukaan vastuu rakennushankkeesta kuuluisi jatkossa päävastuulliselle toteuttajalle.  Esimerkiksi kuluttajansuojalaista löytyy pykäliä, kuinka toimitaan, jos tuotteella on takuu. Takuun antaminen on kuitenkin vapaaehtoista. Uuteen kaavoitus- ja rakentamislakiin ehdotetaan lakisääteistä viiden vuoden vastuuta eri toimijoille. Vakuuden asettamisvelvollisuutta asuntokauppalain tapaan ei säädettäisi. Tarkoituksena on parantaa rakentamisen laatua puuttumalla toimintaan työmaalla. Ideana on varmistaa, että työmaalla on taho, joka kantaa rakennushankkeeseen ryhtyvään nähden kokonaisvastuun, myös alihankintaketjujen taitekohdista. Hankkeeseen ryhtyvä voisi olla itsekin päävastuullinen toteuttaja ja vastata silloin itselleen. Mitään urakkamuotoa ei siis rajattaisi pois, vaan esimerkiksi allianssimallissa päävastuullinen toteuttaja olisi allianssi.

Toinen juridisesti mielenkiintoinen asia on paluu oikeusharkinnasta rakennuslain aikaiseen tarkoituksenmukaisuusharkintaan erityisharkinta-alueen edellytyksissä. Suunnittelutarveratkaisuilla rakennetaan vuosittain reilut 800 rakennusta, mutta jos joku valittaa, valitus menestyy oikeudessa. Tuomioistuinkäytännön mukaan suunnittelutarvealueelle ei saa rakentaa suunnittelutarveratkaisulla, vaan alueen maankäyttö on ratkaistava kaavalla. Edellytyksissä on siis valuvika, joka lainsäätäjän on syytä korjata. Suunnittelutarvealue muuttuisikin uudistuksessa erityisharkinta-alueeksi. Tarkoituksena on, että kunta voisi harkita, onko rakentaminen mahdollista ilman kaavaa vai ei, ja hankkeeseen ryhtyvä voisi saada luvan rakentamiseen, kunhan edellytykset täyttyvät – vaikka naapuri valittaisi. Tästä odotamme erityisesti tuomioistuinten lausuntoja.

Kuten lupasin, kaavoitus- ja rakentamislaissa on paljon muutakin sisältöä kuin saunoja. Rakentamiseen esitetyt muutokset eivät ole olleet poliittisesti riitaisia, vaan konsensus niistä saavutettiin jo hyvä aika sitten. Yhteisymmärrystä sen sijaan haetaan vielä maakuntakaavan viheralueista, Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskusten tehtävistä, katujen ilmaisluovutusvelvollisuuden muutoksesta lunastusmenettelyksi sekä tavasta kirjata saamelaisten oikeudet lakiin. 

Suosittelen lämpimästi tutustumaan kaavoitus- ja rakentamislakiluonnokseen. Nyt on hyvä aika vaikuttaa. Kaikki tarvitsemasi tiedot löydät osoitteesta www.mrluudistus.fi. Lausukaa!

Kirsi Martinkauppi
Hallitusneuvos, rakennukset ja rakentaminen -yksikön päällikkö

Vierashuonekirjoitukset eivät ole Edilex-toimituksen kannanottoja asioihin.


Kirjoita Edilexiin

Toimittaja: Jukka Savolainen, Edilex-toimitus (jukka.savolainen@edita.fi)

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.