Tammikuun lopussa 2020 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tiedotti, että Lapin keskussairaalassa matkailijalla on todettu Wuhan-koronavirustartunta. Tiedotteessaan THL rauhoitteli, että ”taudin leviämisen riski Suomessa on edelleen hyvin pieni, joten ei kannata huolestua”. Koronatilanne kehittyi kuitenkin nopeasti ennakoitua huonommaksi, ja puolitoista kuukautta THL:n tiedotteen jälkeen Suomessa todettiin koronavirustilanteen vuoksi poikkeusolot 17.3.2020–15.6.2020.

Vuonna 2020 aikana annettiin yhteensä 265 hallituksen esitystä, ja näistä 100 esityksessä pyrittiin hillitsemään virustaudin leviämistä tai lieventämään sen vaikutuksia yhteiskunnassa. Karkealla jaottelulla suoraan tai välillisesti taloudellisten ongelmien helpottamiseen liittyi 63 esitystä, pandemian hidastamiseen 29 ja muihin syihin 8 esitystä. Kaksi kolmesta ministeriöstä joutui tekemään muutoksia lainsäädäntöön koronasta johtuen.

Yhteiskunnallinen tilanne, jossa lainvalmistelua jouduttiin COVID-19-pandemian aikana tekemään, oli ennennäkemätön ja tarjoaa siksi ainutlaatuisen tutkimusaineiston yhteiskunnan kriisiaikaiseen lainvalmisteluun.
 
Päätöksiä tehtiin epätäydellisessä informaatiossa, sillä tarkkaa tietoa pandemian kestosta, vaikutuksista, vakavuudesta tai terveydenhuollon kantokyvyn kestävyydestä ei ollut saatavilla. Kuten perustusvaliokunta kiteytti koronaperusteisen päätöksenteon: Koronavirus ja sen aiheuttama tauti ja sen leviäminen olivat entuudestaan tuntemattomia, ja päätöksiä jouduttiin tekemään epävarman ja puutteellisen sekä heikosti dokumentoidun tiedon pohjalta.  

Pandemian eteneminen oli myös erittäin nopeaa, mikä vaikutti siihen, että sääntelyhankkeet jouduttiin toteuttamaan erittäin kiireellisessä aikataulussa. Eduskunnan kyky käsitellä hallituksen esityksiä nopealla aikataululla osoittautui hyväksi. Toisaalta tulevaisuudessa on syytä arvioida, olivatko kaikki koronaperusteiset lainvalmisteluhankkeet sellaisia, että niiden käsitteleminen nopealla aikataululla oli perusteltua. Arvioitavaksi tulee myös, kuinka hyvin eduskunnan tiedonsaantioikeus on toteutunut lainsäädäntöprosessissa. Yhtäältä eduskunnan valmius käsitellä asioita nopeasti on tärkeä asia reagointikyvyn kannalta, mutta toisaalta se voi pahimmillaan romuttaa eduskunnan roolia ylimpänä lainsäädäntövallan käyttäjänä.

Hallituksen esityksissä piirtyy kuva virustaudin leviämisen nopeudesta, epätietoisuus taudin haitallisuudesta ja siitä, miten taudin vaikutukset ovat kohdistuneet yhteiskunnassa useamman ministeriön hallinnonalalle. Esimerkkinä on koronatilanteen hillitsemiseksi annettu hallituksen esitys (25/2020 vp) sulkea ravitsemisliikkeet asiakkailta  ja sallia vain tuotteiden ulosmyynti asiakkaille ravitsemisliikkeiden tiloista. Hallituksen esityksessä tunnistettiin lakiehdotuksen välittömät vaikutukset ravitsemisalan yrittäjien mahdollisuuksiin harjoittaa ammattiaan sekä lomautusten ja irtisanomisten kasvu, mutta ei sitä, että yritystoiminnasta saatavan tulon vähentymisellä olisi vaikutuksia myös kuntiin, verohallintoon, ulosottotoimeen, työeläkevakuutusyhtiöihin sekä Kansaneläkelaitoksen toimintaan.

Yhteiskunnassa esiintyvä vakava uhka ei rajoitu vain yhden viranomaisen toimialalle tai suppealle joukolle toimijoita, vaan yhteiskunnan monimutkaisuus ja -kerroksellisuus johtavat siihen, että kriisi koskettaa kansalaisia, yrityksiä ja viranomaisia laajalti monelta kantilta. Tällaisessa tilanteessa on tärkeää, etteivät esimerkiksi ministeriösiilot ole esteenä yhteistyölle lainvalmistelussa tai kokonaisvaikutusten tunnistamisessa, vaan tieto kulkee esteettä hallinnonalalta toiselle.

Leena Jukka          
MMM, HTM, projektitutkija  
Itä-Suomen yliopisto      

Anssi Keinänen
Lainsäädäntötutkimuksen professori
Itä-Suomen yliopisto

Asiantuntija-artikkeli Edilexin Lakikirjastossa 26.10.2021

• Koronaperusteinen lainvalmistelu – kenelle kellot soivat ja mistä syystä?

Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa Information Resilience in a Wicked Environment (IRWIN) -hanketta. IRWIN on kolmevuotinen (2021–2023) ja poikkitieteellinen hanke, jonka toteuttajina ovat Vaasan ja Itä-Suomen yliopistot, Laurea-ammattikorkeakoulu sekä Maanpuolustuskorkeakoulu. IRWIN-hankkeessa tutkitaan tiedon huoltovarmuutta kompleksisessa ympäristössä. Hankkeessa kehitetään osallistavaa kansallisen varautumisen mallia, jossa päätöksentekijät, kansalaisyhteiskunta sekä elinkeinoelämä tuottavat tilannetietoisuutta ja toimivat yhteistyössä kriisivalmiuden edistämiseksi.