Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi jakaa vapaasti. Muistathan mainita lähteen edilex.fi.
Uutinen kuuluu aihealueisiin Yritystoiminta

18.10.2021 11.50 Vierashuoneessa Pörssisäätiön lakijohtaja, OTT Jesse Collin: Sijoittajat ansaitsevat parempaa vastuullisuusraportointia yhtiöiltä

Vierashuoneessa Pörssisäätiön lakijohtaja, OTT Jesse Collin: Sijoittajat ansaitsevat parempaa vastuullisuusraportointia yhtiöiltä

Yksi aikamme isoimmista megatrendeistä ja ratkaistavista ongelmista on ilmastonmuutoksen ja muiden kestävyysongelmien torjunta ja ehkäisy, eivätkä kestävyyskysymykset ole enää vain ympäristötietoisten ihmisten ja ympäristöjärjestöjen agendalla. Kukaan talousuutisia tai yritysten markkinointia ja raportointia seuraava henkilö ei ole voinut välttyä toistuvasti huomaamasta lyhennettä ESG, joka on peräisin englanninkielisistä sanoista environmental, social and governance. Vastuullisuudesta on tullut myös liike-elämässä arkipäivää. Nykyisessä markkinaympäristössä on yritysten edun mukaista profiloitua ESG-myönteiseksi, jos ne haluavat houkutella valveutuneita kuluttajia asiakkaikseen.

ESG-asioissa yleinen ongelma on kuitenkin ollut se, ettei vastuullisuudesta tai kestävästä liiketoiminnasta ole ollut yhtenäistä määritelmää. Yritysten kestävyysraportointi on ollut verrattain vapaamuotoista ja valvonta niukkaa. ESG-asiat ovat vaikuttavat olleen monissa tapauksissa pääasiassa markkinointiin ja viestintään liittyviä kysymyksiä, mutta tilanne on muuttumassa nopeasti. Rahoitusmarkkinoilta tulevan paineen takia kestävyysasiat ovat tunkeutumassa yritysten liiketoiminnan ytimeen kovaa vauhtia takaoven kautta.

Esimerkiksi maailman suurimpiin rahoitusalan toimijoihin kuuluvat institutionaaliset sijoittajat ovat aktiivisesti painottaneet ESG-teemojen merkitystä sijoitustoiminnassansa ja -viestinnässään. Eräs maailman suurimpiin sijoittajiin kuuluva toimija on nostanut vuoden 2021 sijoittajavaikuttamisen prioriteeteikseen ilmastonmuutoksesta kumpuvia teemoja ja diversiteetin lisäämisen kohdeyhtiöissä. Sijoittajat näkevät yhtäältä ilmastonmuutoksen markkinoille järjestelmäriskinä ja toisaalta ESG-teemoihin panostamisen työkaluna pitkän aikavälin arvonmaksimointiin. [1] Ilmastonmuutoksen on siis riski, jonka markkinat tulevat ottamaan huomioon arvopapereiden hinnanmuodostuksessa. Vastaavaa viestiä kuulee myös monilta kotimaisilta rahoitusalan toimijoilta.

Vastuullinen sijoittaminen ja sijoituskohteiden ESG-suoriutuminen kiinnostaa myös yksityissijoittajia entistä enemmän, ja sen suosio vain kasvaa. Erityisesti nuoret sijoittajat ja naiset ovat kiinnostuneita vastuullisesta sijoittamisesta. Tässä yhteydessä on syytä muistuttaa, että kotitaloudet muodostavat Helsingin pörssin yhtiöistä suurimman kotimaisen osakkeenomistajajoukon. [2]

Toisin sanoen monet sijoittajat ovat yhä kiinnostuneempia sijoituskohteidensa ESG-suoriutumisesta ja painottavat kestävyyskysymyksiä sijoituspäätöksiä tehdessä. Tämä koskee niin institutionaalisia sijoittajia kuin myös yksityissijoittajia. Sijoittajat pyrkivät enenemissä määrin hallitsemaan sijoitusportfolioidensa ilmastoriskiä. Tämän tavoitteen kannalta on olennaista, että yhtiöiden raportoiman informaation perusteella sijoittajat pystyvät arvioimaan luotettavasti yhtiöiden resilienssiä ja markkinat pystyvät hinnoittelemaan sijoituskohteidensa ilmastoriskin oikein. Muutoin pääomamarkkinat ovat alttiita tähän liittyvälle järjestelmäriskille.

Lisäksi EU:n kestävän rahoituksen lainsäädäntökehikko on lisännyt merkittävästi rahoitusmarkkinatoimijoiden tiedontarvetta, joka kohdistuu yritysten kestävyysinformaatioon. Rahoitusmarkkinatoimijoille on asetettu merkittäviä tiedonantovelvollisuuksia, jotka muun muassa liittyvät kestävyystekijöiden huomioimiseen sijoitustoiminnassa ja haitallisten kestävyysvaikutusten arviointiin, mutta vastaavasti reaalitalouden yritysten toiminnasta ei ole nykyisen ei-taloudellisesta annetun direktiivin nojalla ole saatavissa riittävästi kestävyystietoa. [3]

Ongelmana on, että nykyiset kestävyysinformaation julkistamista koskevat velvoitteet koskevat varsin suppeaa yritysjoukkoa, raportointi on käytännössä vapaaehtoisuuteen perustuvaa ja kestävyysinformaation vertailukelpoisuus on heikkoa. Kestävyysinformaatiota ei välttämättä ole varmennettua ja informaatio on usein niukkaa.

Toisin sanoen sijoittajat tarvitsevat yhä enemmän kestävyysinformaatiota sijoituskohteista, eli viime kädessä reaalimaailman yrityksistä, mutta sijoittajien kannalta olennaista, luotettavaa ja vertailukelpoista informaatiota ei ole riittävästi saatavilla.

Euroopan komissio pyrkii vastaamaan sijoittajien tiedontarpeeseen direktiiviehdotuksella yritysten vastuullisuusraportoinnista [4] , joka korvaisi nykyisen niin kutsutun ei-taloudellista tiedosta annetun direktiivin [5] . Uudistuksen myötä muun kuin taloudellisen tiedon raportointia koskeva sääntely muuttuu kestävyysraportointia koskevaksi sääntelyksi. Ehdotuksen perusteella kestävyysraportoinnin soveltamisala laajenisi kaikkiin suuriin yrityksiin ja lähes kaikkiin pörssiyhtiöihin. Uusi sääntely edellyttäisi muun muassa myös raportoidun tiedon varmennusta ja toisi huomattavasti yksityiskohtaisempia raportointivaatimuksia sekä edellyttäisi raportointia EU:n kestävyysstandardien mukaan.

Direktiiviehdotuksen tavoitteena on, että suurten yritysten, kuten pörssiyhtiöiden, julkistama kestävyysinformaatio olisi standardisoitua, vertailukelpoista, luotettavaa ja palvelisi erilaisten sijoittajien tiedontarvetta, sekä erityisesti tukisi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteita. Direktiiviehdotus on sijoittajien tiedontarpeen kannalta positiivinen lainsäädäntöehdotus ja myös Suomen eduskunta ja valtioneuvosto ovat suhtautuneet siihen myönteisesti. [6]

Direktiiviehdotus toki toisi soveltamisalan piiriin kuuluville yrityksille ensivaiheessa hallinnollista lisätaakkaa. Toisaalta nykymuotoinen varsin joustava sääntely ei palvele riittävästi sijoittajien tiedontarpeita, joten sijoittajat saattaisivat vaatia lisäselvityksiä kestävyystiedon luotettavuudesta tai ryhtyä itse kestävyystietoa koskeviin lisäselvityksiin. Nämä selvityskustannukset kanavoituisivat kohonneina rahoituskustannuksina yrityksille ja viimekädessä osakkeenomistajille.

Joustavalla sääntelyllä on oikeusjärjestelmässämme paikkansa, mutta tässä tapauksessa joustavuus kääntyy itseään vastaan, kun kestävyysinformaatiota hyödyntävät tahot tarvitsevat kattavaa ja vertailukelpoista informaatiota, joka on sisällöllisesti synkronisoitu taksonomia-asetuksen [7] ja tiedonantoasetuksen[8] asettamien velvollisuuksien kanssa. Nykyisen sääntelyn nojalla raportoitava kestävyysinformaatio ei täytä sijoittajien laadullista tiedontarvetta, eivätkä sijoittajat saa tarpeeksi laajasta yritysjoukosta kestävyysinformaatiota. Toisin sanoen nykytilan mahdollistama joustava ja soveltamisalaltaan suppea raportointi on pahimmillaan turha lisärasite yhtiöille, koska raportoitava informaatio tuo sitä tarvitseville toimijoille vain rajallisesti lisäarvoa, mutta aiheuttaa kuitenkin raportoivalle yhtiölle kustannuksia.

Direktiiviehdotus on aika hyvin laadittu, mutta yksityiskohdat voivat osoittautua ongelmaksi: valtaosa raportointivaatimuksista tulee sisältymään myöhemmin laadittaviin niin kutsuttuihin teknisiin sääntelystandardeihin, joiden tarkemmasta sisällöstä ei ole vielä tietoa.  On erittäin tärkeää, että myös tulevat tekniset sääntelystandardit johtavat tasapainoiseen lopputulokseen. Raportoitavan kestävyystiedon on oltava tietoa hyödyntävien tahojen tarpeiden kannalta olennaista ja hyödyllistä. Olennaista on myös, ettei tiedon tuottamisesta koidu yrityksille kustannuksia, jotka ovat suurempia kuin kestävyysinformaatiosta saadut hyödyt, joten tarpeettoman tiedon raportointia tulee välttää. Tästä johtuen raportoitavan tiedon sisällön määrittämisen kuin myös raportointistandardien kehittämisen osalta on tärkeää huomioida toimialakohtaiset erot.

Selvää on, että sääntelystä ja rahoitusmarkkinoilta tulevan paineen takia kestävyydestä raportointi on nousemassa merkityksellisyydessä taloudellisen raportoinnin rinnalle. 


[1] Kts. esim. ”As such, our main stewardship priorities for 2021 will be the systemic risks associated with climate change and a lack of racial and ethnic diversity.” https://www.ssga.com/fi/en_gb/institutional/ic/insights/ceo-letter-2021-proxy-voting-agenda ja https://www.blackrock.com/corporate/investor-relations/larry-fink-ceo-letter .

[2] Euroclear Finlandin tilastojen mukaan 30.6.2021 kotitaloudet omistivat 21 % suomalaisten pörssiyhtiöiden liikkeeseen lasketuista osakkeista. Kotimaisten pörssiyhtiöiden yksittäisistä omistajasektoreista suurin on ulkomaalaiset sijoittajat noin 42 % omistusosuudella, mutta kotitaloudet yksityissijoittajina muodostaa toisiksi suurimman omistajasektorin.

[3] EU:n kestävän rahoituksen toimintasuunnitelmasta kts. esim. https://ec.europa.eu/info/business-economy-euro/banking-and-finance/sustainable-finance/overview-sustainable-finance_fi.

[4] Proposal for a directive of the European Parliament and of the Council amending Directive 2013/34/EU, Directive 2004/109/EC, Directive 2006/43/EC and Regulation (EU) No 537/2014, as regards corporate sustainability reporting.

[5] Euroopan parlamentin ja Neuvoston direktiivi 2014/95/EU neuvoston direktiivin 2013/34/EU muuttamisesta tietyiltä suurilta yrityksiltä ja konserneilta edellytettävien muiden kuin taloudellisten tietojen ja monimuotoisuutta koskevien tietojen julkistamisen osalta. Direktiivistä käytetään yleisesti lyhennettä NFRD, joka tulee direktiivin englanninkielisestä lyhenteestä non-financial reporting directive.

[6] TaVL 28/2021 vp ja U 29/2021 vp.

[7] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus kestävään sijoittamista helpottavasta kehyksestä (taksonomia) (EU 2020/852).

[8] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus kestävyyteen liittyvien tietojen antamisesta rahoitussektorilla (EU 2019/2088).


Kirjoita Edilexiin

Vierashuonekirjoitukset eivät ole Edilex-toimituksen kannanottoja asioihin.

Toimittaja: Jani Surakka, Edilex-toimitus (jani.surakka@edita.fi)

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.