Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi jakaa vapaasti. Muistathan mainita lähteen edilex.fi.
Uutinen kuuluu aihealueisiin Siviilioikeus, Rikos- ja prosessioikeus

14.9.2021 11.48 Vierashuoneessa HTM Johanna Nurmi: Poliisin haalarikameran käyttöön selkeät toimintamallit – nykyohjeistus kaipaa vielä lainmuutoksia ja tarkennuksia

Vierashuoneessa HTM Johanna Nurmi: Poliisin haalarikameran käyttöön selkeät toimintamallit – nykyohjeistus kaipaa vielä lainmuutoksia ja tarkennuksia

Poliisissa kuvaaminen on ennestään tuttua toimintaa, mutta haalarikamera, sen käyttöympäristö ja tallenteen käsittely nostavat esiin uudenlaisia kysymyksiä kuvaamisesta. Näitä ovat muun muassa kotirauhaan sekä henkilötietojen ja yksityiselämän suojiin liittyvät oikeudelliset kysymykset.

Haalarikameroiden koekäyttö alkoi Helsingin poliisilaitoksella loppuvuodesta 2015. Maaliskuussa 2021 Poliisihallitus ilmoitti poliisin aloittavan haalarikameroiden valtakunnallisen käytön kevään aikana, ja samaan aikaan ilmestyi myös Poliisihallituksen laatima ohje haalarikameroiden käytöstä.

Itä-Suomen yliopistolle tekemässäni Pro gradu -tutkielmassa käsittelen haalarikameroiden käyttöönottoon liittyen kolmea kokonaisuutta: Kuvaamista kotirauhan suojaamassa paikassa, kuvaamisesta muodostuvaa tallennetta ja sen sisältämien henkilötietojen käsittelyä, säilyttämistä ja salassapitoa sekä poliisimiehen itsekriminointisuojaa.

Kuvaaminen kotirauhan suojaamassa paikassa

Kuvaamisen suhteen oikeudellisia kysymyksiä herättävät tilanteet, joissa poliisi kuvaa haalarikameralla kotirauhan suojaamassa paikassa, erityisesti asutussa asunnossa. Toimiessaan kotirauhan ydinalueeseen kuuluvassa asutussa asunnossa, poliisilla tulee olla laissa säädetty toimivalta perus- ja ihmisoikeuksiin puuttuville toimenpiteille.

Poliisin oikeudesta tekniseen katseluun ja tarkkailuun säädetään poliisilaissa ja pakkokeinolaissa. Nämä säännökset eivät kuitenkaan anna poliisille toimivaltaa kohdistaa teknisellä laitteella kuvaamista asuttuun asuntoon. Poliisilla on oikeus kohdistaa teknistä tarkkailua asunnossa olevaan henkilöön vain tietyissä tilanteissa ja tällöinkin tarkkailu tulee toteuttaa kiinteästi paikkaan sijoitetulla teknisellä laitteella, jollaiseksi haalarikameraa ei käyttötarkoituksensa ja -tapansa vuoksi voida luokitella.

Haalarikameralla kuvaamista ei voida myöskään oikeuttaa sillä, että poliisimies tallentaa vain omia aistihavaintojaan tehtävältä tai että tallenne rinnastuisi poliisimiehen muistiinpanoihin. Lain esitöiden mukaan kuvaamisesta ei tee sallittua se, että kuvaaja kuvaa vain sen, minkä hän itsekin näkee. Verrattaessa kuvaamista kirjallisten muistiinpanojen laatimiseen, olennaiseksi erottavaksi tekijäksi muodostuu kuvaamisesta syntyvä tallenne, joka voidaan tarvittaessa toistaa sellaisenaan. [1]

Kuvattaessa kotirauhan suojaamassa paikassa sovellettavaksi saattaisivat tulla salakuuntelua ja salakatselua koskevat rikoslain säännökset. Salakatselun tunnusmerkistössä määritellyn oikeudettomuuden poistavana tekijänä on suostumus tai laissa säädetty määräys. Tällä hetkellä lainsäädännössä ei ole tunnusmerkistön poistavaa määräystä poliisin haalarikameralla kuvaamiselle, joten poliisilla ei näin ollen olisi tällä hetkellä tulkintani mukaan oikeutta kuvata haalarikameralla asutussa asunnossa yksilön ja poliisimiehen oikeussuojan turvaamiseksi ilman kuvauksen kohteeksi joutuvan henkilön suostumusta.

Oikeuskirjallisuudessa suostumukseen poliisin toimenpiteen oikeuttamisperusteena suhtaudutaan kuitenkin varauksella ja suostumuksen lisäksi poliisin toimenpiteille tulisi löytyä myös asianmukainen peruste laista.

Haalarikameran muodostama tallenne

Poliisihallituksen mukaan haalarikameralla hankitut tiedot ovat kuvaamisen päätyttyä poliisimiehen tekemiä muistiinpanoja yksittäiseltä poliisitehtävältä, eivätkä vielä tässä vaiheessa viranomaisen asiakirjoja. [2] Haalarikameran tallenteen määritteleminen yksittäisen poliisimiehen muistiinpanoksi heikentää kuitenkin haalarikameran yhtä perus- ja ihmisoikeuksien edistämistehtävää, yksilön oikeusturvan parantamista, sillä tallenne rajataan määritelmän myötä pois julkisuuslain soveltamisalaan kuuluvista asiakirjoista.

Haalarikameran tallenteen määritteleminen muistiinpanoksi tekee siitä ei-asiakirjan, jonka seurauksena estetään yksilön perusoikeus saada tieto viranomaisen asiakirjasta ja tallenteesta. Haalarikameran tallenne tulisi ensisijaisesti luokitella asiakirjaksi perusoikeusmyönteisen tulkinnan lisäksi myös siksi, että se sisältää tietoja julkisen vallan käytöstä, ja sen sisältämällä tiedolla voi olla vaikutusta yksilön oikeuksiin. Tallenne voitaisiin luokitella poikkeuksellisesti ei-asiakirjaksi silloin, jos kyse on vasta asian alustavasta selvittelystä, virkatehtävä ei ole synnyttänyt minkäänlaisia tarpeita jatkotoimenpiteille eikä tallenteelle ole tallentunut tietoja julkisen vallan käytöstä tai yksilön oikeuksiin tai velvollisuuksiin vaikuttavia seikkoja.

Haalarikameran käytöstä, tallenteesta ja sen sisältämien henkilötietojen käsittelystä tulisi säätää erikseen laissa perusoikeuksien rajoitusedellytysten mukaisesti. Erityisesti sääntelyssä tulisi kattavasti ja yksityiskohtaisesti säätää tietojen säilytysajasta. Yksilön perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen näkökulmasta arkaluonteisiakin henkilötietoja sisältävän tallenteen säilyttäminen tietyn laissa säädetyn ajan on tulkintani mukaan hyväksyttävämpää kuin tallenteen määritteleminen poliisimiehen muistiinpanoksi, jolloin sen säilyttäminen ja poistaminen jää yksinomaan poliisimiehen omaan harkintaan.

Yksilön oikeusturvan toteutuminen voitaisiin turvata säätämällä laissa haalarikameran tallenteille tietty säilytysaika. Tämä toisi yksilölle paremman mahdollisuuden saattaa tallenne esimerkiksi todisteeksi rikosasiaan. Lisäksi tietyn määräajan säätämisellä edistettäisiin yksilön mahdollisuutta vaikuttaa henkilötietojensa suojaan, kun poliisimies voisi jo tehtävän yhteydessä kertoa, että haalarikameran tallenne ja sen sisältämät henkilötiedot säilytetään poliisin rekisterissä tietyn määräajan.

Poliisimiehen itsekriminointisuojan takaaminen

Poliisimiehen itsekriminointisuojan kannalta oleelliseksi seikaksi nousee haalarikameran tallenteen käsittely kuvaamisen jälkeen. Miten poliisimiehen itsekriminointisuojan toteutuminen voidaan taata, jos tallenteelle tallentuu sellaisia seikkoja, jotka voivat saattaa poliisimiehen itsensä syytteen alaiseksi? Onko hänellä oikeus poistaa tallenne tällaisessa tilanteessa?

Itsekriminointisuoja ei oikeuta aktiivisesti vaikeuttamaan tai estämään tutkintaa. Se ei tarkoita yhtä kuin oikeutta aktiivisesti hävittää, turmella, muuttaa tai kätkeä todistusaineistoa, vaan tällainen toiminta voidaan lain mukaan estää esimerkiksi puuttumalla rikoksesta epäillyn henkilökohtaiseen vapauteen. On eri asia sallia poliisimiehelle oikeus passiivisuuteen ja oikeus tallenteen toimittamatta jättämiseen esitutkintaviranomaiselle kuin se, että poliisimiehelle sallittaisiin itsekriminointisuojan nimissä oikeus tuhota tai piilottaa todistusaineistona toimiva tallenne.

Poliisin haalarikameroihin liittyen tämä tarkoittaa, että poliisimiehellä voitaisiin katsoa olevan itsekriminointisuojaan vedoten oikeus olla siirtämättä tallennetta esitutkintaviranomaisen rekisteriin, mutta hänellä ei ole oikeutta poistaa tallennetta.

Poliisimiehen itsekriminointisuojan ja yksilön oikeusturvan kannalta on nähdäkseni ongelmallista, jos Poliisihallituksen ohje velvoittaa poliisimiehen aktiivisilla toimenpiteillä siirtämään tallenteen esitutkintaviranomaisen rekisteriin silloinkin, jos tallenteelle on tallentunut seikka, joka voisi saattaa hänet itsensä syytteen alaiseksi. Velvoite aiheuttaa käytännössä sen, että poliisimies voi vedota aina itsekriminointisuojaan ohjeen mukaisesti toimiessaan ja saada mahdollisesti tallenteen hyödyntämiskieltoon. Hyödyntämiskieltosäännöksen ei kuitenkaan tulisi olla ensisijainen ja ainoa keino, jolla poliisimiehen itsekriminointisuojan toteutuminen huomioidaan.

Muuttamalla ohjetta ja automatisoimalla järjestelmää tallenteen siirtämisessä, ei syntyisi tilannetta, jossa poliisimiehen tarvitsisi toimia itsekriminointisuojan vastaisesti toimiessaan ohjeen mukaan. Tällöin myöskään tallenteiden hyödyntämiskieltoon asettaminen ei estäisi yksilön oikeusturvan parantamista haalarikameran avulla, sillä tallenteet olisivat laajemmin hyödynnettävissä.

Kaventamalla poliisimieheltä vaadittavia toimia tallenteen säilyttämisen ja siirtämisen suhteen, voitaisiin nähdäkseni paremmin turvata poliisimiehen itsekriminointisuojan toteutuminen. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa ja Ruotsissa käytössä olevat haalarikamerat siirtävät itse automaattisesti kaikki tallenteet säilöön määräajaksi, jonka lisäksi poliisimies voi itse merkitä tietyt tallenteet säilytettäväksi pysyvästi.

Haalarikameran kuvaamisen aloittaminen voitaisiin liittää lain tasolla esimerkiksi tiettyihin oikeushyviin liittyviin poliisin virkatehtäviin, jotka poliisin operatiivisessa toiminnassa eritellään käytännössä erilaisilla tehtäväkoodeilla. Valvonta- ja hälytystehtävissä toimivan partion saadessa tietyn tehtäväkoodin virkatehtävän hätäkeskukselta, tulisi poliisimiesten käynnistää haalarikamera tallentamaan.

Kun lain tasolla olisi säädetty myös poliisin oikeudesta kuvata haalarikameralla kotirauhan suojaamassa paikassa, ei tämä aiheuttaisi ongelmaa silloinkaan, vaikka edessä oleva virkatehtävä sijoittuisi alkutietojen perusteella kotirauhan suojaamaan paikkaan.

Tilanteen jälkeen poliisimies kytkisi haalarikameran tallentamisen pois päältä, ja työvuoron päättyessä tallenne siirtyisi automaattisesti poliisin tietojärjestelmiin poliisimiehen palauttaessa työnantajan omistukseen kuuluvan haalarikameran sille varattuun latauspisteeseen. Näin toimimalla olisi jälkikäteen selvitettävissä, että kyseiseltä tehtävältä on haalarikameran tallenne poliisin tietojärjestelmissä säilössä säädetyn ajan, ja sen jälkeen tallenne poistuisi automaattisesti.

Tällaisessa toimintamallissa poliisimiehen ei tarvitsisi käsitellä tallennetta eikä itsekriminointisuojan vastaisesti itse aktiivisilla toimenpiteillä tallentaa haalarikameran tallennetta järjestelmään ja toimittaa esitutkintaviranomaiselle asiakirjaa, joka voisi saattaa hänet itsensä syytteen alaiseksi.
 

Johanna Nurmen Itä-Suomen yliopistolle tekemä Pro gradu -tutkielma ”Poliisin haalarikameroiden käyttöön liittyvät oikeudelliset kysymykset ‒ Kuvaaminen kotirauhan suojaamassa paikassa, tallenteen sisältämät henkilötiedot ja poliisin itsekriminointisuoja” valmistui 9.4.2021. Tutkielma on laadittu erikoisjuristitutkinnon (HTM) lopputyönä.
 

[1] HE 184/1999 vp. s, 27– 28. 

[2] Poliisihallitus 2021, s. 14.

Vierashuonekirjoitukset eivät ole Edilex-toimituksen kannanottoja asioihin.


Kirjoita Edilexiin

Toimittaja: Jukka Savolainen, Edilex-toimitus (jukka.savolainen@edita.fi)

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.