Yksityisyyden suojasta työelämässä annettu laki on yleislaki suhteessa potilaan asemasta ja oikeuksista annettuun lakiin eli ns. potilaslakiin. Jos jälkimmäinen laki soveltuu, silloin ei sovelleta lakia yksityisyyden suojasta työelämässä.

Potilaslain 12 §:n mukaan 12 § (30.6.2000/653) (Potilasasiakirjat ja hoitoon liittyvä muu materiaali terveydenhuollon ammattihenkilön tulee merkitä potilasasiakirjoihin potilaan hoidon järjestämisen, suunnittelun, toteuttamisen ja seurannan turvaamiseksi tarpeelliset tiedot. Koronarokotuksen saamista koskevat tiedot ovat tällaisia.

Potilaslain 13 §:ssä säädetään potilasasiakirjoihin sisältyvien tietojen salassapito seuraavasti:

Potilasasiakirjoihin sisältyvät tiedot ovat salassapidettäviä.

Terveydenhuollon ammattihenkilö tai muu terveydenhuollon toimintayksikössä työskentelevä taikka sen tehtäviä suorittava henkilö ei saa ilman potilaan kirjallista suostumusta antaa sivulliselle potilasasiakirjoihin sisältyviä tietoja. Jos potilaalla ei ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, tietoja saa antaa hänen laillisen edustajansa kirjallisella suostumuksella. Sivullisella tarkoitetaan tässä laissa muita kuin asianomaisessa toimintayksikössä tai sen toimeksiannosta potilaan hoitoon tai siihen liittyviin tehtäviin osallistuvia henkilöitä. Salassapitovelvollisuus säilyy palvelussuhteen tai tehtävän päättymisen jälkeen.

Sen estämättä, mitä 2 momentissa säädetään, saadaan antaa:

1) potilasasiakirjoihin sisältyviä tietoja, jos tiedon antamisesta tai oikeudesta tiedon saamiseen on laissa erikseen nimenomaisesti säädetty;

2) potilaan tutkimuksen ja hoidon järjestämiseksi tarpeellisia tietoja toiselle terveydenhuollon toimintayksikölle tai terveydenhuollon ammattihenkilölle sekä yhteenveto annetusta hoidosta potilaan hoitoon lähettäneelle terveydenhuollon toimintayksikölle tai terveydenhuollon ammattihenkilölle ja potilaan hoidosta vastaavaksi lääkäriksi mahdollisesti nimetylle lääkärille potilaan tai hänen laillisen edustajansa suullisen suostumuksen tai asiayhteydestä muuten ilmenevän suostumuksen mukaisesti;

3) potilaan tutkimuksen ja hoidon järjestämiseksi tai toteuttamiseksi välttämättömiä tietoja toiselle suomalaiselle tai ulkomaiselle terveydenhuollon toimintayksikölle tai terveydenhuollon ammattihenkilölle, jos potilaalla ei ole mielenterveydenhäiriön, kehitysvammaisuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä eikä hänellä ole laillista edustajaa, taikka jos suostumusta ei voida saada potilaan tajuttomuuden tai muun siihen verrattavan syyn vuoksi;

4) tajuttomuuden tai muun siihen verrattavan syyn vuoksi hoidettavana olevan potilaan lähiomaiselle tai muulle hänen läheiselleen tieto potilaan henkilöstä ja hänen terveydentilastaan, jollei ole syytä olettaa, että potilas kieltäisi näin menettelemästä; sekä

5) kuolleen henkilön elinaikana annettua terveyden- ja sairaanhoitoa koskevia tietoja perustellusta kirjallisesta hakemuksesta sille, joka tarvitsee tietoja tärkeiden etujensa tai oikeuksiensa selvittämistä tai toteuttamista varten siltä osin kuin tiedot ovat välttämättömiä etujen tai oikeuksien selvittämiseksi tai toteuttamiseksi; luovutuksensaaja ei saa käyttää tai luovuttaa tietoja edelleen muuhun tarkoitukseen.

Sen estämättä, mitä 2 momentissa säädetään, terveydenhuollon ammattihenkilö tai muu terveydenhuollon toimintayksikössä työskentelevä taikka sen tehtäviä suorittava henkilö saa salassapitovelvollisuuden estämättä ilmoittaa poliisille henkeen tai terveyteen kohdistuvan uhkan arviointia ja uhkaavan teon estämistä varten välttämättömät tiedot, jos henkilö tämän lain mukaisia tehtäviä hoitaessaan on saanut tietoja olosuhteista, joiden perusteella hänellä on syytä epäillä jonkun olevan vaarassa joutua väkivallan kohteeksi. (20.3.2015/271)

Edellä 3 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla asiayhteydestä ilmenevällä suostumuksella tarkoitetaan muuta kuin kirjallisesti tai suullisesti annettua suostumusta, jonka potilas on antanut vapaaehtoisesti tietoisena tietojen luovuttamisesta, luovutuksensaajasta, luovutettavista tiedoista sekä luovutettavien tietojen käyttötarkoituksesta ja luovuttamisen merkityksestä.

Potilaslain 13 §:n 3 momentin mukaan sen estämättä, mitä 2 momentissa säädetään, saadaan antaa potilasasiakirjoihin sisältyviä tietoja, jos tiedon antamisesta tai oikeudesta tiedon saamiseen on laissa erikseen nimenomaisesti säädetty.

Yksityisyyden suojasta työelämässä annettu laki ei ole edellä olevassa säännöksessä tarkoitettu laki, koska siinä ei säädetä potilastietojen luovuttamisesta. Kyseinen laki ei siis syrjäytä potilaslakia. Tällainen laki on sen sijaan tartuntatautilaki.

EOA Sakslin käsitteli tartuntatautilakia vuonna 2019 työnantajan toimesta tapahtuvasta rokoteselvityksestä antamassaan ratkaisussa (28.6.2019 EOAK/1678/2018 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin: TYÖNTEKIJÄN ROKOTUSSUOJA KUOPION PSYKIATRIAN KESKUKSESSA).

Ratkaisussa tuodaan esille tartuntatautilain osalta muun muassa seuraavaa:

Lain esitöiden yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan kohdassa 4 Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys seuraavaa.

”Työntekijän rokotussuojaa koskevan selvityksen esittäminen työnantajalle tapahtuisi vain työntekijän suostumuksella ja rokotusten ottaminen olisi vapaaehtoista. Rokotussuojaa koskevien tietojen käsittelyoikeus on ehdotuksessa rajattu koskemaan työntekijöitä, jotka työskentelevät laissa tarkemmin rajattujen potilaiden ja asiakkaiden läheisyydessä asiakas- ja potilastiloissa, joissa ilman rokotussuojaa toimiva henkilö lääketieteellisen arvioinnin perusteella voi aiheuttaa kyseisten tartuntatautien leviämistä potilaille. Menettely koskee työ- tai virkasuhteeseen otettavaa sekä sitä, jolle ensi kerran annetaan pykälässä tarkoitettuja tehtäviä. Rokotussuojaa koskevan selvityksen tietosisältö rajattaisiin ehdotetussa laissa välttämättömimpään, siis vain siihen, soveltuuko työntekijä kyseisiin tehtäviin rokotussuojansa kannalta. Selvitykseksi riittäisi myös työntekijän suullinen ilmoitus työnantajalle.”

Tartuntatautilakikin muodostaa vain rajallisen poikkeuksen potilaslain salassapitovelvollisuudesta. Tämän perusteella on selvää, että työnantajalla ei voi olla yleisempää ja laajempaa oikeutta rokotustietojen selvittämiseen kuin mitä tartuntatautilaissa on todettu.  

Potilaslain mukaan potilastietoja voidaan kuitenkin luovuttaa työnantajalle eli sivulliselle potilaan kirjallisella suostumuksella. Tämä ei koske potilaan omaa oikeutta, koska hän voi aina paljastaa omia tietojaan. Jos näin tapahtuu, työnantajalla pitää kuitenkin olla myös niiden käsittelyoikeus. Vaikka laki yksityisyyden suojasta työelämässä ei koske rokotustietoja, koska ne ovat potilastietoja, työnantajalla voidaan silti katsoa olevan hyväksyttävä oikeus koronarokotustietojen käsittelyyn kyseisessä laissa ilmaistun säännön mukaan (YksTL 3 ja 5 §:t), jos kyseiselle tiedolle on välitön tarve. Tarpeettomia rokotustietoja ei ole oikeus käsitellä, vaikka asianomainen itse ne antaisi.

Potilaslain mukaan toimien kunnioitetaan tässä laissa ilmaistua potilaan itsemääräämisoikeutta. Kun kyse on melko neutraalista koronarokotustiedosta, potilaslain mukaan toimienkin päästään pitkälle eli työnantaja saa useimmiten riittävästi rokotetietoa. Työnantaja ei tällöin kuitenkaan saa vaatia tai edes edellyttää kyseistä tietoa vaan tiedon saamiseen tulee perustua potilaan eli tässä tapauksessa työntekijän vapaaehtoisuuteen. Työnantaja saa luonnollisesti keskustella asiasta työntekijän kanssa ja mielestäni myös sitä kysyä. Rokotetietojen antamista ei tule kuitenkaan edellyttää eikä vaatia. Työnantajalla ei ole myöskään tartuntatautilaissa ilmaistuja poikkeuksia lukuun ottamatta oikeutta selvittää itse työntekijänsä ottamia rokotuksia.  

---

Vierashuonekirjoitukset eivät ole Edilex-toimituksen kannanottoja asioihin.