Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi jakaa vapaasti. Muistathan mainita lähteen edilex.fi.
Uutinen kuuluu aihealueisiin Julkisoikeus

22.7.2021 11.49 Komission 2. EU-laajuinen oikeusvaltioraportti – oikeusvaltiotilanne Suomessa

Komission 2. EU-laajuinen oikeusvaltioraportti – oikeusvaltiotilanne Suomessa

Euroopan komissio on julkaissut toisen kertomuksen oikeusvaltiotilanteesta Euroopan unionissa. Tiedonannossa tarkastellaan EU:n tilannetta kokonaisuutena, minkä lisäksi jokaisesta jäsenmaasta on erillinen maakohtainen luku. Vuoden 2021 oikeusvaltiokertomuksessa tarkastellaan viime syyskuun jälkeen tapahtunutta kehitystä ja syvennetään edellisessä kertomuksessa havaittujen ongelmien arviointia ottaen huomioon myös covid-19-pandemian vaikutukset. Kokonaisuutena jäsenmaissa on nähtävissä paljon myönteistä kehitystä, muun muassa vuoden 2020 kertomuksessa todettuihin haasteisiin puuttumisessa. Huolenaiheita on kuitenkin yhä jäljellä. Eräissä jäsenmaissa ne ovat jopa lisääntyneet, erityisesti kun kyseessä on oikeuslaitoksen riippumattomuus ja tiedotusvälineiden tilanne. Toisaalta kertomuksessa korostetaan kansallisten järjestelmien selviytymiskykyä covid-19-pandemian aikana. Pandemia on osoittanut, miten tärkeää on säilyttää hallintojärjestelmän osien keskinäinen valvontajärjestelmä, johon oikeusvaltio tukeutuu.

Oikeusvaltiokertomus 2021 – Luku: Oikeusvaltiotilanne Suomessa

Suomen oikeuslaitosta pidetään edelleen hyvin riippumattomana. Äskettäin perustettu Tuomioistuinvirasto on aloittanut täysimittaisen toimintansa, ja tavanomaisten tehtäviensä hoitamisen lisäksi se avusti tuomioistuimia niiden covid-19-pandemiaan liittyvissä toimissa. Suomen Syyttäjälaitoksen uudistus on auttanut tehostamaan sen toimintaa mahdollistamalla keskittämisen, yhtenäisten käytäntöjen kehittämisen, yhteistyön parantamisen ja resurssien tasaisemman jakautumisen. Viranomaiset toteuttavat useita hankkeita oikeusjärjestelmän digitalisoinnin parantamiseksi ja oikeusapujärjestelmän saatavuuden parantamiseksi.

Suomea pidetään edelleen yhtenä EU:n ja koko maailman vähiten korruptoituneista maista. Valtioneuvosto hyväksyi 27. toukokuuta 2021 kattavan korruptionvastaisen strategian. Strategialla pyritään tehostamaan korruption torjuntaa muun muassa selkeyttämällä tehtäviä, lisäämällä tietoisuutta ja ennaltaehkäisyä, parantamalla avoimuutta ja korruptionvastaisen lainsäädännön vaikuttavuutta sekä tekemällä asiaa koskevaa tutkimusta. Viranomaiset painottavat voimakkaasti talousrikosten torjuntaa ja ovat myös ryhtyneet toimiin ulkomaisen lahjonnan torjumiseksi, koska sen paljastaminen ja syytteeseenpano on edelleen haasteellista. Lobbausta ei edelleenkään säännellä, mutta hallitus valmistelee lainsäädäntöä, jolla perustettaisiin avoimuusrekisteri. Lisäksi parhaillaan käsitellään lainsäädäntöaloitteita, joilla vastataan julkisen hallinnon ja yksityisten intressien välisen pyöröovi-ilmiön herättämään huoleen. Virkamiesten sidonnaisuusilmoituksia koskevasta tarkistetusta järjestelmästä keskustellaan parhaillaan, ja ehdotuksen, joka koskee väärinkäytösten paljastajien suojelun sääntelemistä uudella erillislailla, odotetaan tulevan voimaan vuoden 2021 loppuun mennessä.

Toimittajien ja media-alan ammattilaisten toimintaympäristö on Suomessa yleisesti ottaen vapaa ja suojattu. Pääasiallista media-alan sääntelyviranomaista, Liikenne- ja viestintävirastoa, pidetään oikeudenmukaisena ja avoimena, mutta sen taloudellinen tilanne on edelleen haastava. Annetulla uudella erityislainsäädännöllä mediapalvelujen tarjoajat velvoitetaan asettamaan omistusrakennettaan koskevat tiedot julkisesti saataville. On asetettu valmisteluryhmä, jonka tarkoituksena on edelleen laajentaa perustuslaissa taattua oikeutta tutustua asiakirjoihin valvomalla sääntöjen noudattamista ja lisäämällä tämän oikeuden piiriin uusia tietoja. Hallitus suunnittelee myös muutoksia rikoslakiin helpottaakseen syytteeseenpanoa laittomien uhkausten ja haavoittuvassa asemassa oleviin uhreihin, kuten freelance-toimittajiin, kohdistuvan maalittamisen perusteella. Puuttuakseen naistoimittajiin kohdistuvaan vihapuheeseen hallitus valmistelee toista rikoslain muutosta, jolla sukupuoli lisättäisiin niiden vaikuttimien joukkoon, joiden perusteella rangaistusta (mistä tahansa) rikoksesta voidaan koventaa. Lisäksi hallitus harkitsee pysyvää tukimekanismia journalismin tukemiseksi Suomessa erityisesti covid-19-pandemiaan liittyneen väliaikaisen tukijärjestelmän lisäksi.

Hallitus on hyväksynyt paremman sääntelyn toimintaohjelman, jonka tavoitteena on parantaa lainsäädännön laatua, suunnittelua ja läpinäkyvyyttä. Useimmat covid-19-pandemian yhteydessä toteutetuista toimenpiteistä hyväksyttiin tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen. Valmiuslakiin perustuvien toimivaltuuksien käyttöönotto edellytti eduskunnan hyväksyntää ja perustuslainmukaisuuden ennakkoarviointia. Sekä oikeuskansleri että eduskunnan oikeusasiamies – jotka ovat kaksi keskeistä perusoikeuksien turvaamiseen osallistuvaa riippumatonta viranomaista – tukevat niiden tehtävien selkeyttämiseen tähtäävää uudistusprosessia, joka on tarkoitus esittää eduskunnalle syksyllä 2021. Syksyllä 2021 valitaan uusi kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta, joka on edistänyt hedelmällistä vuorovaikutusta viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan välillä.

Koko Suomea koskeva luku

Lue myös

Kirjoita Edilexiin

Toimittaja: Jukka Savolainen, Edilex-toimitus (jukka.savolainen@edita.fi)

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.