Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi jakaa vapaasti. Muistathan mainita lähteen edilex.fi.
Uutinen kuuluu aihealueisiin Rikos- ja prosessioikeus

24.6.2021 13.24 Vierashuoneessa OTM Mila Mäkipaakkanen ja professori Tuula Linna: Käräjäoikeudet harkitsevat rangaistukset itsenäisesti – silti syyttäjän esittämä seuraamuskannanotto on tervetullut lisä rikosoikeudenkäynnissä

Vierashuoneessa OTM Mila Mäkipaakkanen ja professori Tuula Linna: Käräjäoikeudet harkitsevat rangaistukset itsenäisesti – silti syyttäjän esittämä seuraamuskannanotto on tervetullut lisä rikosoikeudenkäynnissä

- Useammat tuomarit mielellään ottavat vastaan hyvin perustellun seuraamuskannanoton. En ole törmännyt vastakkaiseen suhtautumiseen, toteaa eräs kyselytutkimukseen osallistunut syyttäjä.


Laissa ei ole säännöksiä – kirjallista rikosprosessia lukuun ottamatta – syyttäjän velvollisuudesta esittää seuraamuskannanotto. Käytännössä syyttäjät kuitenkin esittävät käräjäoikeudelle enemmän tai vähemmän yksityiskohtaisen vaatimuksen siitä, minkälainen rangaistus asiassa tulisi tuomita.

Aikaisessa vaiheessa esitetty yksityiskohtainen seuraamuskannanotto on – sen lisäksi, että se osaltaan auttaa tuomioistuinta suuntaamaan seuraamusharkintaansa – merkityksellinen oikeusturvatekijä syytetyn puolustuksen kannalta. Tuomioistuimen tulisi prosessinjohdollisin keinoin huolehtia siitä, ettei tuomio tule yllätyksenä syytetylle. Keskeistä on, että syytetty saa osallistua seuraamusta koskevaan keskusteluun.

Tutkimukseemme sisältyy Mila Mäkipaakkasen toteuttama empiirinen kyselytutkimus, johon marras-joulukuun 2020 aikana vastasi 72 syyttäjää ja 85 tuomaria eri puolilta Suomea.

Valtaosa syyttäjistä kertoi antavansa seuraamuskannanoton ”lähes aina”. Yleisimpiä olivat ns. haarukkamalli (rangaistuslaji ja suurpiirteisesti ilmaistu rangaistuksen määrä) ja tarkka kannanotto (rangaistuslaji ja tarkka rangaistuksen määrä), osan tyytyessä pelkän rangaistuslajin ilmaisemiseen. Pieniä alueellisia eroja ilmeni siinä, kuinka yksityiskohtaisia kannanottoja syyttäjät esittivät.

Syyttäjät pitivät seuraamuskannanoton antamista jonkin verran tärkeämpänä kuin tuomarit. Syyttäjistä 87 % piti seuraamuskannanoton esittämistä erittäin tärkeänä tai melko tärkeänä, kun taas tuomareista 75 % oli tätä mieltä tuomion lopputuloksen näkökulmasta. Tuomareista valtaosa piti seuraamuskannanottoa erittäin tärkeänä nimenomaan syytetyn oikeusturvan kannalta. Lisäksi tuomarit antoivat seuraamuskannanotolle merkitystä seuraamusharkinnassa, vaikkakin ainoastaan muutama tuomari oli sitä mieltä, että tuomio vastaa ”lähes aina” seuraamuskannanottoa. Suuri osa tuomareista kuitenkin koki, että seuraamuskannanotto helpottaa rangaistuksen mittaamista ainakin jollakin tasolla. Tuomarit näyttävät siten pitävän seuraamuskannanottoa tärkeämpänä vastaajan oikeusturvan kuin itse tuomion lopputuloksen kannalta.

Lain mukaan seuraamuskannanotto ei ole sitova. Valtaosa tuomareista ei pitänyt seuraamuskannanoton ylärajaa myöskään tosiasiallisena rangaistuksen ylärajana, joskin enemmistö tuomareista piti tärkeänä sitä, että kannanotosta poikkeaminen perustellaan. Poikkeaminen saattaa tulla kysymykseen, jos kannanotto ei ole vakiintuneen rangaistuskäytännön mukainen taikka kun käsittelyn aikana on tullut esiin lieventämis- tai koventamisperusteita. Tuomarit poikkeavat seuraamuskannanotoista yleensä alaspäin, joskaan ankaramman rangaistuksen tuomitseminen ei ole tavatonta.

Syyttäjien kokemukset siitä, miten tuomarit suhtautuvat seuraamuskannanottoihin, olivat pääosin myönteisiä, etenkin, jos seuraamuskannanotto oli perusteltu. Tuomarit toivoivat, että seuraamuskannanotot olisivat varsinkin vakavissa teoissa nykyistä paremmin perusteluja. Lisäksi toivottiin lajivalintaa koskevaa pohdintaa sekä tarkempia seuraamuskannanottoja. Hyvänä mallina pidettiin kannanottoa, jossa ilmaistaan rangaistuksen laji ja lisäksi määrä haarukkamallilla. Tutkimuksen perusteella voidaan suositella nykyistä yhtenäisempiä seuraamuskannanottojen ilmaisutapoja.

Sen sijaan tutkimus ei tue sitä, että syyttäjien seuraamuskannanottojen tulisi olla sitovia. Vaikka tuomarit eivät katso olevansa edes tosiasiallisesti sidottuja seuraamuskannanottoihin, he pitävät perusteltuja seuraamuskannanottoja tärkeinä syytetyn oikeusturvan kannalta ja hyödyllisinä myös seuraamusharkinnassa.

Kirjoitus Edilexin Lakikirjastossa 24.6.2021

Toimittaja: Jani Surakka, Edilex-toimitus (jani.surakka@edita.fi)

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.