Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi jakaa vapaasti. Muistathan mainita lähteen edilex.fi.

23.6.2021 14.00 Vierashuoneessa OTT Henri Rikander ja OTT Elisa Silvennoinen: Voiko lähestymiskiellolla turvata oppilaitosturvallisuutta?

Vierashuoneessa OTT Henri Rikander ja OTT Elisa Silvennoinen: Voiko lähestymiskiellolla turvata oppilaitosturvallisuutta?

Yhteiskunnallinen kehitys osoittaa sekä henkirikosten että yleisen rikollisuustason laskua. Myös nuorten rikollisuus on laskussa. Tästä huolimatta eri kaupungit ovat tahoillaan ilmaisseet huolensa nuorten haavoittuvasta asemasta ja lisääntyneestä häiriökäyttäytymisestä. Vakavat käytöshäiriöt ovat olleet kasvussa, ja väkivalta kouluissa on lisääntynyt ja raaistunut. Uhkaavaa käytöstä kohdistetaan yhä useammin myös opettajiin. Keskustelu oppilaitosturvallisuudesta nousee säännöllisesti pinnalle tavanomaista vakavampien väkivallan tekojen myötä kuten Sysmän, Havukosken ja Kytöpuiston kouluilla tehdyt väkivallan teot osoittivat.

Opiskelijoiden oikeus turvalliseen oppimisympäristöön on turvattu kaikissa koulutusta koskevissa säädöksissä. Epäasialliseen toimintaan, kiusaamiseen, häirintään ja väkivaltarikoksiin puuttumattomuutta voidaan pitää ihmisoikeusloukkauksena. Mikäli kyse on lapsista, eli alle 18 vuotiaista, tulee huomioitavaksi YK:n lapsen oikeuksien sopimus, joka kieltää kaikenlaisen lapsen kehitystä vaarantavan toiminnan, kuten väkivallan ja välinpitämättömän kohtelun. Myös työntekijöillä on oikeus turvalliseen työskentely-ympäristöön.

Ihmisoikeudet asettavat valtioille positiivisen velvollisuuden puuttua myös yksityisten henkilöiden välillä tapahtuviin loukkauksiin. Valtiolla on velvollisuus suojella toimivaltansa piirissä olevia henkilöitä muiden yksityishenkilöiden heihin kohdistamalta väkivallalta, ja viranomaiset ovat velvollisia ryhtymään ennalta estäviin toimiin henkilön suojaamiseksi tämän henkeä uhkaavalta väkivallalta. Valtio voi joutua vastuuseen yksityishenkilön teosta silloinkin, jos viranomaiset eivät ole ryhtyneet ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin henkilön suojaamiseksi toisen henkilön häneen kohdistamalta henkeä uhkaavalta teolta. Ratkaisusta Durdevic v. Kroatia (11.10.2011) ilmenee viranomaisen velvollisuus puuttua myös oppilaiden välisiin ihmisoikeusloukkauksiin.

Valtioilla on positiivinen velvollisuus luoda ja käyttää sellaisia mekanismeja, joiden avulla ihmisoikeuksien loukkaaminen pyritään jo ennakolta estämään tai minimoimaan. Yksi tällainen ennakollinen instrumentti on lähestymiskielto, joka on tarkoitettu sellaisia tilanteita varten, joissa henkilö perustellusti kokee itsensä toisen henkilön uhkaamaksi ilman, että olisi välittömästi joutunut rikoksen uhriksi ja voisi siten vaatia rangaistusta uhkaajalle. Tarkastelimme artikkelissa lähestymiskiellon soveltamisen mahdollisuutta ja myös käyttämisen velvollisuutta oppilaitosympäristössä. Selvitimme milloin ja millaisin edellytyksin lähestymiskielto voitaisiin määrätä oppilaitoksessa opiskelevan tai työskentelevän suojaksi.

Vastuu puuttua oppilaitosturvallisuutta vaarantavaan toimintaan on ensisijaisesti oppilaitoksen henkilöstöllä. Viranomaisten ja muiden toimijoiden välisestä yhteistyövelvoitteesta kuitenkin seuraa, että vastuu lapsen turvallisuudesta on jokaisen lasta kohtaavan aikuisen tehtävä. Tämä näkökulma tuo oppilaitosturvallisuuden edistämiseen mukaan muun muassa sosiaalityön, poliisin ja tuomioistuimen. Lapsen oikeus suojeluun on keskeinen lapsioikeudellinen periaate, jolla tarkoitetaan lapsen kehityksen turvaamista kaikelta lapsen hyvinvointia vaarantavalta kohtelulta. Esimerkiksi tilanteessa, jossa lapsesta on tehty lastensuojelulain 25.1 §:n mukainen lastensuojeluilmoitus koulussa tapahtuneen pahoinpitelyn johdosta voidaan sosiaaliviranomaiselta odottaa aktiivista otetta kartoitettaessa kaikkia mahdollisia suojelukeinoja.

Oikeudellisesti lähestymiskieltoasia on turvaamistoimi, jonka päätarkoitus on antaa suojaa mahdollisia tulevia oikeudenloukkauksia kohtaan ja siten ennalta ehkäistä rikoksia. Lähestymiskielto ei siis ole rikosoikeudellinen seuraamus, sillä se on määrättävissä myös ilman tapahtunutta rikosta. Lähestymiskieltolaki on lisäksi ikäneutraali, joten se on sovellettavissa myös tilanteessa, jossa kieltoon määrättävä on alaikäinen lapsi. Lähestymiskiellon määräämistä voi pyytää itsensä uhatuksi tai häirityksi tunteva henkilö taikka syyttäjä-, poliisi- tai sosiaaliviranomainen ja kielto on määrättävissä perusmuotoisena, laajennettuna tai perheen sisäisenä.

Lähestymiskielto voidaan määrätä myös väliaikaisena pidättämiseen oikeutetun virkamiehen tai tuomioistuimen toimesta. Väliaikaisen lähestymiskiellon tarkoitus on puuttua välittömästi akuuttiin väkivallan tai häiriön uhkaan. Mikäli lähestymiskiellon määräämisen edellytykset täyttyvät tulee poliisin määrätä ex officio väliaikainen lähestymiskielto. Huomionarvoista on, ettei väliaikaisen lähestymiskiellon määräämisen edellytykseksi ole asetettu kiireellisyysvaatimusta, sillä pelkkä edellytysten täyttyminen riittää. Tilanteissa, joissa väliaikaisen lähestymiskiellon määräämisen edellytykset ovat olemassa tulee poliisiviranomaisen toimia aktiivisessa roolissa myös tuomioistuin käsittelyssä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kiellon määrääjä merkitään hakijaksi, joka aikanaan myös esiintyy tuomioistuimessa.

Oppilaitosturvallisuutta koskevassa lähestymiskieltoasiassa voidaan joutua punnitsemaan kahden tai useamman alaikäisen nuoren etua vastakkain. Tällöin lapsen edun arvioinnissa tulisi ottaa huomioon ensin kaikkien lasten yksilöllinen etu erikseen ja sen jälkeen punnita osapuolina olevien lasten etua keskenään tavoitellen ratkaisua, joka turvaisi kaikkien osapuolien oikeudet. Käytännön ratkaisutoiminnassa on siten ensin pohdittava, täyttyvätkö lähestymiskiellon edellytykset ja sen jälkeen huomioitava alaikäisten osapuolten turvallisuus ja mahdollisuus oppimiseen. Lopuksi on vielä ratkaistava millaisilla rajoituksilla päästään tilanteeseen, jossa uhatuksi tuleva saa turvaa, mutta häiritsijän elämää ja mahdollisuuksia ei rajoiteta liikaa. Keskeiseksi arvioinnin kohteeksi tulee siten kiellon sisältö sekä sen toteuttamis- ja valvomismahdollisuudet.

Lähestymiskiellon määrääminen uhatun tai vainotun turvaksi ei tarkoita sitä, että kiellolla välttämättä puututtaisiin kieltoon määrätyn oikeuteen käydä koulua tai saada opetusta. Alaikäiselle määrätty lähestymiskielto asettaa opetuksen järjestäjälle velvollisuuden edelleen huolehtia riittävästä opetuksesta. Lähestymiskielto ei siten tarkoita esimerkiksi vapautusta oppivelvollisuudesta eikä se myöskään saa merkitä oppilaan kannalta samaa kuin määräaikainen erottaminen. Sen, miten opetus lähestymiskieltoon määrätyn osalta järjestetään, ei tulisi lopulta vaikuttaa kiellon määräämiseen, kun se otetaan huomioon määräyksen edellytyksiä arvioitaessa.

Lopuksi toteamme, että lähestymiskiellon määräämisellä on erityinen kommunikatiivinen funktio, sillä se välittää kieltoon määrätylle moitearvostelun ja samalla viestittää suojatulle yhteiskunnan suhtautumista (suojelulupaus). Lähestymiskiellon määrääminen luo suojatulle turvallisuuden tunnetta, sillä siihen sisältyy tieto poliisin mahdollisuudesta puuttua tilanteeseen.

Artikkeli Edilexin lakikirjastossa 23.6.2021

Toimittaja: Jani Surakka, Edilex-toimitus (jani.surakka@edita.fi)

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.