Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi jakaa vapaasti. Muistathan mainita lähteen edilex.fi.
Uutinen kuuluu aihealueisiin Työ- ja sosiaalioikeus

7.5.2021 11.45 Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Kehysriihen työllisyystoimista ja niiden vaikutuksista

Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Kehysriihen työllisyystoimista ja niiden vaikutuksista

Kehysriihen yhteydessä hallitus esitti lukuisia työllisyystoimia. Osa niistä on hyvin yleisiä, osa vuorostaan todella erityisiä. Niiden työllisyysvaikutusten arviointi on vaikeaa, ehkäpä jopa mahdotonta. Hallitus kuitenkin joutui vaikutukset jollakin tavoin esittämään. Työllisyysvaikutuslaskelmia on kritisoitu ja valtiovarainministeriökin on asiassa esittänyt huomattavasti maltillisempia työllisyysvaikutuksia.

On valitettavaa, että vaikeasti ennustettavat työllisyysvaikutukset on tullut tavaksi arvioida määrällisesti ja tätä edellytetään. Rehellisempää olisi todeta vain, että esitetyillä toimilla pyritään parantamaan työllisyyttä ja niiden vaikutus nähdään vasta myöhemmin. Mutta käytännössä näin ei voida tehdä ja siksi ”pakosta” esitettyjä laskelmia voidaan helposti kritisoida.

Seuraavaksi esittelen kehysriihen työllisyystoimia ja niiden työllisyysvaikutuksia. Jokainen voi niiden perusteella luoda oman käsityksensä työllisyysvaikutusten määrällisen arvioinnin perusteista. Omat arvioni työllisyysvaikutuksista ovat edellä kerrotuista syistä hyvin lyhyitä. Esitetyt keinot parantaa työllisyyttä ovat kuitenkin mielestäni kaikki sinänsä kannatettavia.  Ne eivät kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että työllisyyden parantuminen ensi sijassa perustuu taloudellisen toiminnan aktivoitumiseen.

1. Työkyvyn ylläpitämiseen ja osa-aikaisiin liittyvät työllisyystoimet

Kehysriihen yhteydessä sovitut työllisyystoimet kohdentuivat ensinnäkin merkittävällä tavalla eri perustein vaikeasti työllistettäviin.

Hallitus päätti puoliväliriihessä perustaa erityistehtäväyhtiön ”Välittäjä Oy”, joka palkkaa osatyökykyisiä pidempikestoisiin työsuhteisiin tarjoten vuokratyövoimaa muille työnantajille. Yhtiölle asetetaan tavoitteeksi, että osa työntekijöistä työllistyy lopulta muun työnantajan palvelukseen avoimille työmarkkinoille. Yhtiö tarjoaa työntekijöilleen työllistymisessä tarvittavan tuen sekä työkykypalvelut. Yhtiön toiminta käynnistetään 2–3 jatkovalmistelussa määrittyvällä alueella, ja sen kohderyhmäksi rajataan alkuvaiheessa vaikeimmassa asemassa olevat osatyökykyiset. Tarkoituksena on, että nykyisin avotyötoiminnan kautta työllistyneistä kehitysvammaisista mahdollisimman moni työllistyisi normaaliin palkkasuhteeseen ”Välittäjä oy:n” kautta. Työllisyysvaikutukseksi arvioidaan 1000.

Hallitus on jo aikaisemmin päättänyt edistää heikommassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä julkisten hankintojen vauhdittamisohjelmalla, jossa kuntia tuetaan asettamaan ostopalveluihinsa sosiaalisia kriteerejä esimerkiksi pitkään työttömänä olleen tai osatyökykyisten työllistämiseksi. Hankkeen vaikuttavuutta edistetään yhteistyössä kustannusvaikuttavuuden osaamiskeskuksen kanssa. Hallitus myös tukee yhteiskunnallisten yritysten syntymistä perustettavan asiantuntijayksikön kautta. Tavoitteena on 3 000 henkilön työllistäminen julkisten hankintojen avulla ja työllisyyden kasvun nettovaikutukseksi arvioitiin n. 2 000.

Hallitus päätti laajentaa työkykyohjelmaa ja IPS Sijoita ja Valmenna –toimintamallia osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Sosiaali- ja terveysministeriö käynnistää valtionavustushaun kunnille ja kuntayhtymille osatyökykyisten työttömien palvelukokonaisuuden alueellisen kattavuuden lisäämiseksi. Toimintamalli laajennetaan yhteensä kuuteen sairaanhoitopiiriin mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden henkilöiden työmarkkinoille pääsyn, paluun ja siellä pysymisen edistämiseksi. Työkykyohjelmassa tavoitellaan työllisyysasteen nostamista tukemalla osatyökykyisten työttömien työhön pääsyä ja työssä pysymistä sekä ehkäisemällä työttömyyden pitkittymistä ja työkyvyttömyyttä. Toimien yhteisvaikutuksena työllisyyden arvioitiin kasvavan 5500–6500 henkilöllä, josta työllisyyttä parantava väliaikainen varantovaikutus on n. 4500 työllistä.

Hallitus tavoittelee vuoteen 2030 mennessä merkittävää työllisyyden lisäystä ennaltaehkäisemällä työkyvyttömyyseläkkeelle jäämistä ja lyhentämällä sairastumisesta johtuvia työuran katkoksia. Hallituksen tavoitteena on ehkäistä vähintään 5 prosenttia kaikista alkaneista mielialahäiriödiagnoosin perusteella alkavista työkyvyttömyyseläkkeistä, mikä tuottaa potentiaalisesti n. 2 500 hengen työllisyysvaikutukseen. Sekä palveluiden että etuuksien kokonaisuutta uudistetaan tukemaan ensisijaisesti sujuvaa ja nopeaa työhön paluuta ja välttämään eläköitymistä ja sairaspoissaolojen pidentymistä. Tavoitteeseen pyritään kehittämällä mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyä ja työhyvinvointia sekä uudistamalla kuntoutusjärjestelmää ja etuuksia.

Hallitus kehittää Kelan matalan kynnyksen ammatillisen kuntoutuksen palveluita erityisesti osatyökykyisille työttömille henkilöille. Samalla tehostetaan syrjäytymisvaarassa olevien kuntoutustuella ja sairauspäivärahalla olevien nuorten kuntoutusta. Työntekijöiden paluuta sairaslomalta työhön nopeutetaan laajentamalla Keski-Suomessa kehitetty TYÖOTE-malli valtakunnalliseksi. Mallissa tehostetaan työntekijän hoito-, kuntoutus ja työhönpaluun prosessia parantamalla erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon yhteistyötä.

Arviointia:

Hallitus arvioi työkyvyn ylläpitämisen ja osatyökykyisten työhön pääsyn tukemisen työllisyysvaikutukseksi 11.000 – 12.000 työllistymistä viime kädessä vuoteen 2030 mennessä. Toimien vaikutusarviointi on hankalaa, koska esimerkiksi vaikeasti työllistyvien työhön pääsy on nimensä mukaisesti hidasta ja epävarmaa.  Kaikista ehdotetuista työllisyystoimista nämä muodostivat noin neljäsosan. Henkilökohtaisesti uskon näiden toimien vaikuttavan positiivisesti. Esitetty työllisyysvaikutus lienee kuitenkin vain valistunut mutta todennäköisesti liian korkea arvaus.

2. Työttömyysjaksojen lyhentäminen

Kehysriihen merkittävin yksittäinen työllisyystoimi on työllisyyttä edistävä työllisyyspalvelujen rahoitusmalli kunnille (TEM, STM). Uudistuksella tavoitellaan merkittävää työttömyysjaksojen lyhentämistä.

Hallitus päätti jatkaa valmistelua TE-palvelujen siirtämiseksi kunnille. Siirron yhteydessä luodaan rahoitusmalli, joka kannustaa kuntia kehittämään toimintaansa työllisyyttä edistäväksi siten, että uudistuksella saavutetaan 7 000–10 000 lisätyöllistä. Valmistelussa tähdätään siihen, että kunnan vastuuta työttömyysturvan perusosan kustannuksista laajennettaisiin sekä työttömyysturvan ja työttömän palveluun aktivoinnin välinen kytkös poistettaisiin. Valtio ja kunnat jakaisivat työllisyyspalvelujen rahoitukseen liittyvää kustannusvastuuta, jolloin turvattaisiin kuntien kannusteet järjestää palveluja myös heikommassa työmarkkina-asemassa oleville. Jatkovalmistelussa selvitetään, mitkä tehtävät on tarkoituksenmukaista valtion järjestää valtakunnallisesti valtion toimesta kuitenkin niin, että valtiolle ei jää vastuu yksittäisten kuntien palveluista. Uudistuksessa huomioidaan palvelujen yhdenvertainen saatavuus. Jatkovalmistelussa arvioidaan kunnille siirrettävien tehtävien rahoituksen sisällyttämistä valtionosuusjärjestelmään. Hallitun toimeenpanon varmistamiseksi hallituksen esitys valmistellaan siten, että tehtävät siirtyvät vuoden 2024 aikana. Kuntakokeilulle säädetään jatko siihen asti.

Arviointia:

Tämän organisatorisen uudistuksen työllisyysvaikutukseksi arvioidaan peräti 7000–10000 työllistymistä. Kyseisen arvioinnin osalta ei esitetä mitään perusteita. Vaikutusarvioinnista saa sen vaikutelman, että nykyinen ”valtion järjestelmä” olisi vain valtiollinen eikä paikallinen. Mutta toimivathan TE-palvelut tällä hetkelläkin paikallisesti, tosin ei varmaankaan ihan samalla tavalla kunnallisesti, kuin miten palvelujen on tarkoitus toimia uudistuksen jälkeen. Todennäköisesti uudistus vaikuttaa työllistymiseen positiivisesti. Epäilen kuitenkin, että sen työllisyysvaikutus voisi olla esitetyn suuruinen.

3. Osaavan työvoiman tarjonta ja kohtaanto (lyhennetysti)

Maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi hallitus on valmistellut kokonaisvaltaisen toimenpideohjelman kotouttamistoimien uudistamistarpeista, joka annetaan eduskunnalle selontekona. Selonteon eduskuntakäsittelyn pohjalta uudistetaan kotoutumislaki ja muu tarvittava lainsäädäntö. Maahanmuuttajien palvelujen kehittäminen on kytketty myös laajempiin palvelurakenteiden uudistuksiin. Tavoitteena on kotoutumisen merkittävä nopeutuminen. Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen tehostamiseksi kunnille ja kuntayhtymille on myönnetty valtionavustuksia matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapalveluiden kehittämiseen sekä yhden luukun moniammatillisten osaamiskeskusten toimintaan.

Heikommassa asemassa olevien maahanmuuttajien riittävän koulutustarjonnan ja ohjauksen varmistamiseksi lisätään rahoitusta vapaan sivistystyön oppilaitoksissa. Samalla kotoutumissuunnitelmaan hyväksytyn koulutuksen rahoitusjärjestelmä erotetaan omaksi kokonaisuudeksi rahoitusjärjestelmässä. Kotoutumistoiminnan resursseja vahvistetaan yhteensä 5 miljoonalla eurolla.

Työllisyysvaikutus n. 2000.

Suomen maahanmuuttopolitiikkaa uudistetaan elinvoimalähtöisesti ja pyritään laajasti sellaiseen toimintakulttuuriin, että se tukee kunnianhimoisia tavoitteita työperäisen maahanmuuton huomattavasta lisäämisestä ja hyvistä väestösuhteista. Samalla on tehtävä tiivistä yhteistyötä kuntien ja muiden aluetason toimijoiden ja tulevien hyvinvointialueiden kanssa hyvän kotoutumisen ja hyvien väestösuhteiden varmistamiseksi.

Hallitus tavoittelee työperäisen maahanmuuton vähintään kaksinkertaistamista nykytasosta1 vuoteen 2030 mennessä siten, että kestävyystiekartan edellyttämä vähintään 50 000 työperäisen maahanmuuttajan kokonaislisäys toteutuu. Tavoitteena on, että vuoden 2030 jälkeen lisäys on vähintään 10 000 vuositasolla. Painopisteenä ovat hallitusohjelmassa mainitut työvoimapulasta kärsivät alat sekä tki-toiminnan kärki- ja kasvualojen kannalta olennaiset erityisosaajat, opiskelijat ja tutkijat. Hallitus edistää myös yrittäjien ja sijoittajien maahanmuuttoa. Uudistuksissa otetaan huomioon ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön torjunta.

Työ- ja koulutusperusteiselle maahanmuutolle laaditaan budjettiriiheen 2021 mennessä tiekartta, jossa määritellään visio, tarkennetut tavoitteet ja toimenpiteet työvoiman ja opiskelijoiden maahanmuuton pitkäjänteiseksi edistämiseksi. Työperäisen maahanmuuton lisäyksellä vastataan talouden kasvun, työmarkkinoiden, investointien ja tki-toiminnan tarpeisiin lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Työssä hyödynnetään mm. VN-TEAS-tutkimuksena tehtyä kansainvälisen rekrytoinnin arviointia, Pekka Ala-Pietilän työryhmän esityksiä, OKM:n ja TEM:n ennakointityötä ja muita keskeisiä tutkimuksia. Maahanmuuton määrän lisäykseen voidaan päästä asteittain. Pitkän aikavälin tavoitteisiin pääsemiseksi työvoiman maahanmuuton pysyviä rakenteita vahvistetaan (2,7milj./vuosi).

Työperäisen maahanmuuton edistämiseen on varattu määrärahoja yhteensä 61 miljoonaa euroa, joista 44 miljoonaa euroa on pysyvä kehyspanostus. Suomen kestävän kasvun ohjelmasta rahoitetaan digiratkaisua 20 miljoonalla eurolla.

Työllisyysvaikutus on 10000.

Arviointia:

Suomi tarvitsee maahanmuuttajia ja varmaan on myös uusia työpaikkoja, mihin tänne tulevat työllistyvät. Tämän kohdan työllisyysvaikutukset riippuvat merkittävästi siitä, millainen taloudellinen kehitys on lähivuosina. Maahanmuuttajat jossakin määrin työllistyvät työmarkkinoilta poistuvien tehtäviin, mutta tätä kautta ei synny vielä uusia työpaikkoja eikä siten työllisyysaste nouse.

4. Jatkuvan oppimisen uudistus (OKM)

Hallitus on päättänyt vahvistaa jatkuvan oppimisen uudistuksen toimenpiteitä osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Tarkoituksena on uudistaa työikäiselle väestölle suunnattuja osaamispalveluja, kehittää työelämän muutosten ennakointia sekä kohdentaa koulutusta ja ohjausta erityisesti rakennemuutosaloille sekä aliedustetuille ryhmille. Ohjauksella ja osaamiskartoituksen malleilla ehkäistään virtaa työttömyyteen ja työvoiman ulkopuolelle ja parannetaan yksilökohtaisten koulutuspanostusten vaikuttavuutta. Jatkuvan oppimisen digitalisaatio-ohjelmassa rakennetaan koulutusjärjestelmän kattava ja hallinnonrajat ylittävä jatkuvan oppimisen digitaalinen palvelukokonaisuus sekä korkeakoulutuksen digitalisaation ja joustavan oppimisen kokonaisuus. Ratkaisujen avulla yhä useammat ihmiset pääsevät uusimman tiedon ja koulutuksen äärelle kohtuullisin kustannuksin samalla, kun koulutuksen laatu paranee ja sen vaikuttavuus lisääntyy.

Jatkuvan oppimisen uudistuksen yhteydessä erityisesti varmistetaan ja vakiinnutetaan riittävä kohdennettavissa oleva koulutustarjonta, hakeva toiminta ja tuki työikäiselle väestölle. Lisäksi tehdään selvitys työttömien opiskelumahdollisuuksien kehittämisestä ja arvioidaan tähän liittyvät lainsäädännön muutostarpeet. Myös opintotuen muuttamisen edellytyksiä tukemaan paremmin jatkuvaa oppimista kartoitetaan. Uudistukseen on varattu Suomen kestävän kasvun ohjelmasta 70 miljoonaa euroa. Jatkuvan oppimisen uudistukseen sisältyvien toimien työllisyysvaikutus tulee työttömyyttä ennaltaehkäisevästä ja rakennemuutoksen edellyttämän uuden osaamisen tuottamasta vaikutuksesta.

Työllisyysvaikutus on 11000.

Arviointia:

Tämän kohdan osalta työllisyysvaikutuksen arviointi lienee mahdotonta. Todennäköisesti jatkuva oppiminen vaikuttaa myönteisesti työllistymiseen. Sen arviointiin, kuinka suuri työllisyysvaikutus tällä on, ei voine olla minkäänlaista luotettavaa mallia.

Toimittaja: Jani Surakka, Edilex-toimitus (jani.surakka@edita.fi)

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.