Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi jakaa vapaasti. Muistathan mainita lähteen edilex.fi.
Uutinen kuuluu aihealueisiin Työ- ja sosiaalioikeus

5.5.2021 8.30 Potilaat ja asiakkaat vallankäytön kohteena: Editan webinaarissa painotettiin, ettei laitosvallalla ole juridista perustetta

Potilaat ja asiakkaat vallankäytön kohteena: Editan webinaarissa painotettiin, ettei laitosvallalla ole juridista perustetta

Pitkän linjan asianajaja ja kouluttaja Kaija Kess (OTM, VT) piti webinaarin potilaan ja asiakkaan oikeuksista sosiaali- ja terveydenhuollossa Editalla 27.4. Koulutuksessa kävi ilmi, että sosiaali- ja terveydenhuoltoalan käytännöt eroavat usein lain lähtökohdista merkittävästi, ja etteivät potilaiden ja asiakkaiden perusoikeudet siksi useinkaan toteudu täysimääräisesti.

Sosiaalihuollon asiakkaan ja sairaan- ja terveydenhuollon potilaan oikeudet perustuvat pohjimmiltaan perustuslakiin.  –Sote-yksiköiden pitää osata tehdä ratkaisunsa myös sellaisten oikeuslähteiden varassa, jotka eivät ole hoitohenkilökunnalle tuttuja, sillä erityislainsäädännön lisäksi myös perustuslaki ja valvontaviranomaisen ratkaisut sitovat yksiköitä, Kess painotti. Haasteita soveltamiseen tuo erityisesti se, ettei potilaslaissa (785/1992) tai sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa (812/2000) ole säännöksiä perusoikeuksien rajoittamisesta, joten sosiaali- ja terveydenhuollossa joudutaan tulkitsemaan perusoikeuksien yleisiä rajoitusperusteita. Kess kritisoikin lainsäädännön puutteellisuutta ja kapeutta tältä osin.

Webinaarin keskeinen huomio oli, että koska ns. laitosvallalla ei ole juridista perustetta ja perusoikeuksien turvaamisvelvollisuus sitoo myös sote-alaa, yksiköiden omilla ohjeilla ei voi rajoittaa potilaan tai asiakkaan oikeuksia. Oikeuksien rajoitusten on perustuttava lakiin, ja ne on tehtävä yksilöllisen harkinnan mukaan; muuten kyse on mielivallasta.  –Yleiset, kaikkia potilaita automaattisesti koskevat käytännöt tai käskyt esimerkiksi pukeutumiseen tai vierailuaikoihin liittyen ovat ongelmallisia, sillä vain henkilön yksilöllisen hoidontarpeen kannalta välttämättömiä asioita voi edellyttää, Kess totesi. Käytäntöjä ei voi siten suunnitella vain tottumuksen tai sen perusteella, mikä on osastolle helppoa, vaan niiden on joustettava tapauskohtaisesti. Hoitoon tuleminen ei myöskään tarkoita, että potilas alistuu laitosvallalle ja luopuu oikeuksistaan, vaan oikeuksien rajoittaminen vaatii aina henkilön nimenomaista suostumusta tai laissa säädettyä perustetta.

Kess nosti koulutuksessa esiin useita mielenkiintoisia tapauksia uraltaan. Esimerkiksi yhdenvertaisuus on sote-alalla paljon laajempi ja monimutkaisempi asia kuin vain tasa-arvo tai kieli. Se, että henkilö asetetaan ilman hyväksyttävää syytä painoindeksin perusteella eri asemaan kuin muut tai se, että vain valtauskonnon edustajille järjestetään sairaalassa uskonnollisia tilaisuuksia, on syrjintää. Vapaudenriistolle on puolestaan säädetty erityiset perusteet tietyissä erityislaeissa (mielenterveysL, tartuntatautiL, kehitysvammaisten erityishuoltoL), mutta muissa tilanteissa, esimerkiksi muistisairaiden hoivakodissa, kaikkien muistisairaiden liikkumista ei voi kategorisesti rajoittaa esimerkiksi ovet yöksi lukitsemalla. Vain heidän liikkumistaan, joilla on todellinen riski karata ja paleltua, voi rajoittaa, mutta muiden asukkaiden liikkumisvapaus on turvattava.

Myös yksityiselämän suoja ja omaisten ja potilaan välinen suhde on tullut Kessin uralla useasti esiin. Kotirauhan kannalta se, että potilaiden sängyt on erotettu verholla, ei riitä, vaan jokaisella potilaalla on oltava sänkynsä ympärillä oma verho, jolla määrätä yksityisestä tilastaan. Yksityisyys tarkoittaa sote-alalla Kessin mukaan myös esimerkiksi sitä, etteivät omaiset saa lähtökohtaisesti olla paikalla lääkärikierron aikana. Omaisten tahdolla ei myöskään ole merkitystä hoitopäätösten kannalta. Lain lähtökohta on, että jos potilas ei voi itse ilmaista tahtoaan tärkeästä hoitotoimenpiteestä, omaiselta voi tiedustella nimenomaan potilaan tahtoa – ei omaisen omaa mielipidettä asiasta. Omaisilla ei myöskään ole yleistä tietojensaantioikeutta potilaan hoidosta tai terveystiedoista, vaikka nykykäytäntö laajalti onkin, että tiedot annetaan. –Tietosuojan merkitys on viime vuosina kasvanut, joten nykyiset, laista merkittävästi eroavat käytännöt ovat jatkossa entistäkin ongelmallisempia, Kess pohti.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa nousee Kessin mukaan esiin myös omaisuuden suojaan liittyviä kysymyksiä. Potilaan tai asiakkaan omaisuutta ei voi rutiininomaisesti pakkolunastaa hoitoon tultaessa, ja jos omaisuus suostutaan luovuttamaan, lunastajalla on vastuu huolehtia siitä. Esimerkiksi omaisen vaatimus hoivakodissa asuvan vanhuksen lompakon poisottamisesta ei siten riitä, vaan pyynnön rahankäytön sääntelyyn on tultava vanhukselta itseltään tai perustuttava edunvalvontaan. Myöskään esimeriksi alkoholiin rahojen käyttökohteena ei voi puuttua, jos käyttö ei aiheuta ongelmia, tai myöskään pelkästään siksi, että omainen tätä pyytää. Myös mahdollisen edunvalvonnan laajuus pitää selvittää, sillä hoitoon liittyvät terveydelliset seikat eivät kuulu taloudelliselle edunvalvojalle.

Kess käsitteli myös perusoikeuksien rajoittamiseen liittyvää vastuuta. Mikäli perusoikeuksia on tarpeen rajoittaa, rajoitusten on perustuttava lääkärin henkilökohtaiseen ja perusteltuun päätökseen. –Lääkärin tulee siis tehdä arvio potilaan tilanteesta itse, eikä esimerkiksi hoitohenkilökunnan sanaan luottaen, Kess painotti. Rajoitusten on lisäksi oltava viimesijainen keino tavoitteen saavuttamiseksi, ne on lopetettava heti kun mahdollista, ja niistä tulee keskustella potilaan kanssa ennen niiden käyttöönottoa. Mikäli perusoikeuksia rikotaan tai rajoitetaan ilman syytä, seurauksena voi olla työnantajan vahingonkorvausvastuu esimerkiksi omaisuusvahingosta, tai hoitohenkilökunnan jäsenen henkilökohtainen rikosvastuu esimerkiksi vapaudenriistosta, lievästä pahoinpitelystä, vaaran aiheuttamisesta tai heitteillepanosta.

Lue aiheesta lisää Edilexin lakikirjastossa

Toimittaja: Sade Mäntylä, Edilex-toimitus (sade.mantyla@edita.fi)

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.