Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi jakaa vapaasti. Muistathan mainita lähteen edilex.fi.

14.4.2021 11.45 Vierashuoneessa vakuutusoikeustuomari Antti Huotari: Vakuutusoikeuden hankkimat lääketieteelliset asiantuntijalausunnot

Vierashuoneessa vakuutusoikeustuomari Antti Huotari: Vakuutusoikeuden hankkimat lääketieteelliset asiantuntijalausunnot

Vakuutusoikeudessa on asian käsittelyyn osallistuvien lääkärijäsenten lisäksi asiantuntijalääkäreitä, jotka edustavat vakuutusoikeuden käsittelyssä tyypillisten ortopedian ja traumatologian, neurologian ja psykiatrian erikoisalojen osaamisen lisäksi muun muassa hammaslääketieteen, lastentautien ja silmätautien erikoisaloja.

Vakuutusoikeuden lainoppineita jäseniä ovat ylituomari, vakuutusoikeustuomarit ja asessorit. Niissä asioissa, joissa lääketieteellinen selvitys voi vaikuttaa asian ratkaisuun, asian käsittelyyn osallistuu myös lääkärijäsen. Vakuutusoikeudessa on päätoimisena lääkärijäsenenä toimiva ylilääkäri sekä sivutoimisina jäseninä muita lääkärijäseniä. Vakuutusoikeuden lääkärijäsen on tuomiovaltaa käyttäessään samalla tavalla riippumaton kuin tuomari. Lääkärijäsenen vastuu virkatoimista ja velvollisuudet määräytyvät tuomaria koskevien säännösten mukaisesti ja lääkärijäsenen kannanotot kuuluvat neuvottelusalaisuuden piiriin samoin kuin muidenkin vakuutusoikeuden jäsenten kannanotot.

Vakuutusoikeudella on lääkärijäsenten lisäksi myös asiantuntijalääkäreitä, joilta vakuutusoikeus pyytää tarvittaessa asiantuntijalausunnon. Vakuutusoikeuden asiantuntijalääkärit eivät osallistu päätöksentekoon, eivätkä he ole vakuutusoikeuden jäseniä. Vakuutusoikeuden asiantuntijalääkäreiden asiantuntijalausunnot ovat asianosaisjulkista oikeudenkäyntiaineistoa, joista kuullaan oikeudenkäynnin osapuolia.

Ennen asiantuntijalääkäreitä vakuutusoikeudessa oli lääkärivarajäseniä, jotka toimivat käytännössä yksinomaan ulkopuolisten lausuntojen antajina. Vakuutusoikeuden asiantuntijalääkäreiden käyttöön johtaneen hallituksen esityksen (HE 104/2014 vp) mukaan lääkärivarajäseniltä oli pyydetty vuosittain noin 15 lausuntoa ja esityksen mukaan vakuutusoikeuden lääketieteellisen arviointimenettelyn kehittämisen tavoitteena on ollut muun ohella ulkopuolisten asiantuntijalääkärilausuntojen käytön lisääminen huomattavasti verrattuna aiempaan. Tavoitteena on pidetty vuorovaikutteisempaa ja läpinäkyvämpää oikeudenkäyntiä.

Ratkaisutoiminnan näkökulmasta asiantuntijalääkärilausunnon hankkimisella pyritään selvittämään asiaa ja samalla oikeudenkäynnistä saadaan vuorovaikutteisempaa. Selvittämistarkoituksesta on kysymys etenkin harvinaisen vamman tai sairauden osalta silloin, kun vakuutusoikeudessa ei ole ratkaistavana olevaa kysymystä koskevaa omaa lääketieteellistä asiantuntemusta. Vuorovaikutteisuutta voidaan pyrkiä lisäämään esimerkiksi tilanteessa, jossa muutoksenhakijan oma lääketieteellinen todistelu poikkeaa sinänsä hyvin tunnettua vammaa tai sairautta koskevista tyypillisistä arviointikriteereistä. Usein selvittämis- ja vuorovaikutteisuusfunktiot ovat rinnakkaisia ja asiantuntijalääkärilausunnon hankkiminen edistää molempia tavoitteita.

Vuonna 2020 vakuutusoikeudessa oli 15 asiantuntijalääkäriä, joilta pyydettiin lausuntoa 42 asiassa. Asiantuntijalääkärin lausunto pyydetään useimmiten työtapaturma-asioissa ja vuonna 2020 hankituista asiantuntijalääkärinlausunnoista suurin osa oli osoitettu asiantuntijalääkärille, jolla on kipua koskevaa erityisasiantuntemusta. Usein toistuvana lausuntopyynnön aiheena vakuutusoikeudessa esiintyy etenkin kysymys siitä, onko tapaturma aiheuttanut CRPS:n (complex regional pain syndrome) diagnostiset kriteerit täyttävän kipuoireyhtymän.

Kun vakuutusoikeus on päättänyt hankkia asiantuntijalääkäriltä asiantuntijalausunnon, lähetetään yksilöityjä kysymyksiä sisältävä lausuntopyyntö ja oikeudenkäyntiasiakirjat asiantuntijalääkärille. Tyypillisesti asiantuntijalääkärilausunnon saaminen kestää kuukausia ja mikäli osapuolet toimittavat tänä aikana uutta selvitystä, toimitetaan se yleensä asiantuntijalääkärille. Kun asiantuntijalääkärin lausunto on saatu, varataan osapuolille tilaisuus lausua sen johdosta. Käytännössä päätöksen tehneeltä etuuslaitokselta pyydetään lisälausunto ja muutoksenhakijana olevalle vakuutetulle varataan tilaisuus lausua lisälausunnon ja asiantuntijalääkärilausunnon johdosta. Asiantuntijalausunnon hankkimisen kustannuksista vastaa vakuutusoikeus.

Vuoden 2020 alusta voimaan tulleen terveydenhuoltolain 68 a §:n mukaan yliopistollista sairaalaa ylläpitävät sairaanhoitopiirit vastaavat yhdessä tuomioistuimen pyytämien lääketieteellisten asiantuntijalausuntojen antamisesta, ja lausuntojen antamista varten on asiantuntijaryhmä, jonka toiminnan hallinnoinnista vastaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri. Tämä kaikkien tuomioistuinten käytössä oleva lääketieteellisten asiantuntijalausuntojen hankkimismahdollisuus täydentää vakuutusoikeuden omaa asiantuntijalääkärijärjestelmää. Vakuutusoikeudessa voi syntyä tarve pyytää lausunto sairaanhoitopiiriltä esimerkiksi tilanteessa, jossa vakuutusoikeuden asiantuntijalääkäreilläkään ei ole kysymyksessä olevan lääketieteen alan erityisasiantuntemusta tai kun tällaista asiantuntemusta omaavan asiantuntijalääkärin käyttö ei ole esteellisyyden johdosta mahdollista. Oikeudenkäynnin osapuolia kuullaan lausunnosta pääosin edellä selostetun menettelyn mukaisesti, eikä osapuolille aiheudu kustannuksia vakuutusoikeuden hankkimasta sairaanhoitopiirin lausunnosta. Vuonna 2020 vakuutusoikeus hankki kaksi asiantuntijalausuntolausuntoa Pohjois-Savon sairaanhoitopiiriltä.

Lue myös
Edita Publishing Oy:n kustantama kirja toimeentuloturva-asioiden muutoksenhausta julkaistaan loppuvuodesta 2021.

 

Toimittaja: Jani Surakka, Edilex-toimitus (jani.surakka@edita.fi)

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.