Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Avoin
Tätä uutista voi jakaa vapaasti. Muistathan mainita lähteen edilex.fi.
Uutinen kuuluu aihealueisiin Työ- ja sosiaalioikeus

13.4.2021 13.00 KTT, yritysjuridiikan tutkijatohtori Enni Ala-Mikkula: Miten työturvallisuuslaki soveltuu digitaalisaation ja pandemian aiheuttamiin erityistilanteisiin?

KTT, yritysjuridiikan tutkijatohtori Enni Ala-Mikkula: Miten työturvallisuuslaki soveltuu digitaalisaation ja pandemian aiheuttamiin erityistilanteisiin?

Millaisia uusia vaaratekijöitä koronapandemia ja muut ajankohtaiset ilmiöt ovat tuoneet työsuojelutoimintaan? Mikä on ollut pandemian konkreettinen vaikutus työpaikoilla tehtävään työsuojelutyöhön? Miten työsuojelulainsäädäntö vastaa työssä kohdattaviin henkisiin ja sosiaalisiin riskeihin? KTT, yritysjuridiikan tutkijatohtori Enni Ala-Mikkula vastaa näihin kysymyksiin Edilexissä julkaistussa lyhyemmässä kirjoituksessaan Työsuojelusta ja sitä koskevasta sääntelystä COVID-19-pandemian sekä eräiden muiden ajankohtaisten ilmiöiden näkökulmasta.

COVID-pandemian osalta pohdittavaksi nousevat työn aiheuttamat biologiset vaaratekijät, joihin liittyy useita työturvallisuuslaista (738/2002) ja valtioneuvoston asetuksesta työntekijöiden suojelemiseksi biologisista tekijöistä aiheutuvilta vaaroilta (933/2017) työnantajille johdettavia velvollisuuksia. Näiden velvollisuuksien taso vaihtelee riippuen muun muassa työn vaarallisuusasteesta. Ala-Mikkula nostaa koronatoimien osalta esille muun muassa työturvallisuuslain mahdollistaman kannattavuusintressipunninnan, jossa suojelun tason osalta harkittavaksi tulee työntekijöiden turvan lisäksi ottaa toimien tekninen ja taloudellinen tarkoituksenmukaisuus.

Ala-Mikkula pohtii artikkelissaan alunperin fyysisen työympäristön kehittämiseen tähdätyn lain soveltumista jatkuvasti digitalisoituvassa työelämässä ja etätyötilanteissa esiintyviin ongelmiin. Ero fyysiseen ja henkiseen vahinkoon tähtäävässä varautumisessa on suuri: vastapainona vakaville fyysisille vammoille digitalisoituvassa työelämässä voidaan huomata esimerkiksi verkossa tapahtuva häirintä ja vihapuhe. Esille nostetaankin nykyisen työturvallisuuslain saama kritiikki siitä, pystyykö alunperin hyvin erilaisiin tilanteisiin tarkoitettu lainsäädäntö vastata näihin kysymyksiin, kun niistä ei laissa ole säädetty.

Artikkelissa liikkeelle lähdetään liikkeelle sääntelyn dynaamisesta luonteesta, jonka perusteella työnantajan tulee huomioida myös sellaiset työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen liittyvät tekijät, joita ei nimenomaisesti sääntelysssä ole mainittu. Tähän liittyen Ala-Mikkula mainitsee muun muassa työnantajan yleisen huolehtimisvelvoitteen sekä työnantajan yleiset velvoitteet, joista molemmat lähtökohtaisesti kattavat sekä henkiset että fyysiset vahingot. Ala-Mikkula pohtii, että lain sovellettavuutta ja sen selkeyttä voitaisiin kuitenkin edelleen kehittää joko paremmalla ohjeistuksella tai tekemällä lakiin joitakin selventäviä uudistuksia.

Työturvallisuuslaki soveltuu myös kotona tehtävään työhön, ja etätyötä voidaan myös pitää pandemian näkökulmasta työturvallisuustoimena. Tällaisten toimien vaikutuksia tulee työnantajan kuitenkin tarkasti arvioida: Millaista on jaksaminen kotikonttorilla? Onko työtä tarkoituksenmukaista ja mahdollista tehdä etänä? Onko työpaikalla työtä tekevillä riittävästi esihenkilötukea? Pandemia vaatiikin yrityksiltä edelleen pitkäjänteistä ja vastuullista toimintaa.

Lue koko artikkeli Edilexin Lakikirjastossa:

Katso myös:

Toimittaja: Marika Nieminen, Edilex-toimitus (marika.nieminen@edita.fi)

Lähteet: Kuva: Shutterstock

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.